Juuri julkaistu: Köyhimmissä maissa kuusinkertainen riski kuolla syöpäkirurgian jälkeisiin komplikaatioihin

Maailmassa diagnosoidaan vuosittain yli 15 miljoonaa syöpää ja syöpien määrä tulee yhä lisääntymään, erityisesti kehittyvissä maissa. Syöpää sairastavista peräti 80 prosenttia tarvitsee kirurgista hoitoa.

Tietoa on kuitenkin vain vähän eri maiden syövän kirurgisen hoidon tasosta ja minkälaisin toimenpitein hoitoa tulisi kehittää. Asiaa lähti selvittämään maailmanlaajuinen tutkijaverkosto. Suomesta tutkimushankkeessa olivat mukana HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja Kanta-Hämeen keskussairaala.

Tutkijat keräsivät yhteismitallista ja vertailukelpoista tietoa yleisimpien syöpien eli rinta-, maha- ja paksusuolisyöpien leikkausten tuloksista vajaan vuoden ajalta 2018–2019. Tutkimuksen lähes 16 000 aikuisen syöpäpotilaan aineisto kerättiin 428 sairaalasta ja 82 kaikkia tuloluokkia edustavasta maasta.

Tutkimuksessa dokumentoitiin potilastietojen lisäksi syövän levinneisyysaste sekä kirurgiset toimenpiteet, komplikaatiot ja niihin liittyvät kuolemat. Lisäksi arvioitiin hoidon laatu huomioimalla komplikaatioiden lisäksi muun muassa suunnittelematon uusintaleikkaus, ylimääräinen asiointi terveydenhuollossa, infektiot ja leikkauksen jälkeinen verenvuoto. Seuranta tehtiin puhelimitse tai potilasasiakirjojen perusteella.

Komplikaatioiden määrissä ei eroja

Arvostetussa Lancet-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että kehittyvissä maissa ilmenee syöpäkirurgiaan liittyviä komplikaatioita yhtä harvoin kuin korkeamman tulotason maissa.

”Mutta kun komplikaatiot ovat vakavia, niihin kuollaan kuusinkertaisella todennäköisyydellä matalan tulotason maissa, joissa sadasta vakavasta komplikaatiosta seurasi peräti 7–10 ylimääräistä kuolemaa”, kertoo vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ville Sallinen HUSin Vatsakeskuksesta.

Mahasyöpäpotilaiden leikkauksenjälkeisiä kuolemia oli eniten kahden matalimman tulotason maissa, joissa peräti puolet vakavan komplikaation saaneista menehtyi. Korkeimman tulotason maissa, kuten Suomessa, vastaavan vakavan komplikaation jälkeen kuolee noin joka neljäs.

Paksusuolisyöpäpotilaiden vastaavia kuolemia oli eniten kahden matalimman ja ylemmän keskitulotason maissa. Vähemmän riskialttiin rintasyöpäleikkauksen jälkeisissä kuolemissa ei havaittu eroja eri maiden välillä.

Huomio leikkauksen jälkeiseen hoitoon

Kehittyvien maiden syöpäkirurgian komplikaatioista johtuvien kuolemien taustalla on useita seikkoja: potilaan diagnoosi on saattanut viivästyä, jolloin potilas saatetaan leikata päivystyksellisesti. Syövän levinneisyysaste selitti kuitenkin tutkimuksen mukaan yksin vain vähän leikkauksenjälkeisiä komplikaatioista johtuvia kuolemia.

”Tutkimus osoitti, että pelkästään syövän varhaiseen diagnosointiin ja kirurgiaan panostaminen ei kehittyvissä maissa riitä”, Sallinen sanoo.

Eniten matalan ja ylemmän keskitulotason maiden kuolemia selittivät leikkauksen jälkeisen hoidon taso tai tukihoidot. Niissä heräämövalvonta, tehohoito-osasto tai leikkauksen jälkeen mahdollisuus tietokonetomografia-kuvaukseen usein puuttuvat.

Komplikaatiot havaittava ja hoidettava

Kirurgisiin komplikaatioihin kuolee vuosittain 4 miljoonaa ihmistä, siis enemmän kuin HIViin, malariaan ja tuberkuloosiin yhteensä. Vaikka leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ei voi Sallisen mukaan täysin estää, suurin osa niistä on estettävissä, kun ne havaitaan nopeasti ja hoidetaan tehokkaasti.

”Olennaista matalan tulotason maissa on havaita ja hoitaa kirurgisia komplikaatioita erilaisin interventioin, kuten vahvistamalla leikkauksen aikaista ja sen jälkeistä seurantaa havaitsemaan ja puuttumaan hälyttäviin merkkeihin. Myös vauraissa maissa on kehittämistä, mutta eri keinoin”, Ville Sallinen sanoo.

GlobalSurg-tutkimushanketta(opens in new window, links to another website) johdetaan Iso-Britannian Birminghamin yliopistosta käsin. Tutkimushankkeen aiempien selvitysten perusteella on muun muassa aloitettu leikkauksiin liittyvien infektioiden vähentämiseen tähtäävä tutkimus matalan tulotason maissa.

Matalan tulotason ryhmään luetaan tällä hetkellä 31 maata, kuten esimerkiksi Afganistan, Etiopia ja Haiti. Alemman keskitulotason maiden joukossa on 53 maata, kuten Bolivia, Filippiinit ja Ukraina. Ylemmän keskitulotason 58 maan joukkoon kuuluvat muun muassa Albania, Kiina ja Meksiko.

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.