Juuri julkaistu: Naisen rasvakudos tuottaa ja säilöö estrogeeneja huomattavia määriä
1.6.2021 09:20:24 EEST | HUS | Tiedote

Estrogeenit vaikuttavat kaikkialla naisen kehossa ja ne ovat välttämättömiä hedelmällisyyden lisäksi esimerkiksi nivelille, luustolle sekä verisuonten, kudosten ja ihon kimmoisuudelle. Elimistö tuottaa estrogeeneja munasarjojen lisäksi rasvakudoksessa, jolla on yllättävän suuri tehtävä estrogeenien tuottajana ja varastoijana todennäköisesti naisen koko eliniän ajan.
”Vaikka suurin osa elimistön estrogeenista tuotetaan munasarjoissa, myös rasvakudoksen estrogeeniaineenvaihdunta on huomattavaa jo ennen vaihdevuosia”, kertoo LL Natalia Hetemäki HUSin Naistenklinikalta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta väitöskirjaan tähtäävän tutkimuksensa tuloksista.
Journal of Steroid Biochemisty and Molecular Biology -tiedelehdessä juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ihonalaisen ja vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen estrogeenipitoisuuksia sekä aineenvaihduntaa ennen vaihdevuosia.
Rasvakudoksen estrogeenin merkitystä ei tiedetä
Tutkimuksen naisilla vaihdevuodet eivät olleet vielä alkaneet eli munasarjat tuottivat edelleen estrogeeneja, joista estradioli oli vallitsevana verenkierrossa.
Estrogeeneja syntyi myös rasvakudoksessa huomattavia määriä. Vyötärönympäryksen kasvu lisäsi estradiolin tuotantoa ihonalaisessa rasvassa. Lisäksi havaittiin, että ihonalaisessa rasvakudoksessa tuotetaan ja säilötään suuria määriä myös biologisesti heikompaa estrogeenia, estronia. Estroni oli vallitseva estrogeeni rasvakudoksessa, jossa sitä oli verenkiertoon verrattuna yli viisinkertainen määrä.
”Ennen vaihdevuosia naisille kertyy rasvakudosta tyypillisimmin ihonalaiseen rasvaan, erityisesti reisien ja lantion alueelle. On mahdollista, että tätä rasvajakaumaa auttaa ylläpitämään sekä munasarjojen tuottama verenkierron estrogeeni että rasvakudoksessa paikallisesti tuotettava estrogeeni,” kertoo Natalia Hetemäki, joka on parhaillaan erikoistumassa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
Rasvakudoksen tuottamien estrogeenien laajempaa merkitystä ennen vaihdevuosia ei tiedetä.
”Suuri kysymys edelleen on, miksi rasvakudos tuottaa jo ennen vaihdevuosia munasarjojen toiminnasta huolimatta paljon estrogeenia ja mikä merkitys tällä on elimistön estrogeenitasapainon kannalta”, Hetemäki pohtii.
Vaihdevuosien jälkeen rasvakudos tärkein estrogeenin lähde
Natalia Hetemäki on tutkinut kudosnäytteistä myös vaihdevuosien jälkeistä rasvakudoksen estrogeenien tuotantoa ja varastointia. Vaihdevuosien tiedetään olevan vedenjakaja naisen elimistössä tapahtuvassa estrogeenituotannossa: kun munasarjat lakkaavat tuottamasta estrogeenia, rasvakudos muuttuu tärkeimmäksi estrogeenin lähteeksi.
Hetemäki osoittikin edellisessä, 2017 ilmestyneessä artikkelissaan, että vaihdevuodet ohittaneilla naisilla vyötärönympärysmitan kasvu lisäsi estrogeenituotantoa vatsaontelon sisäisessä rasvakudoksessa, jossa myös estrogeenien pitoisuus oli korkein.
Vatsaontelon sisäisen rasvan liiallinen määrä lisää matala-asteisen tulehdustilan ja aineenvaihdunnallisten sairauksien kuten 2-tyypin diabeteksen riskiä, mutta niin näiden sairauksien kuin estrogeeniriippuvaisten kasvaimienkin yhteys rasvakudoksen tuottamaan estrogeeniin on vielä epäselvä.
Rasvakudos siis tuottaa ja varastoi estrogeeneja jo nuoremmilla naisilla, mutta rasvakudoksen tuottamien estrogeenien merkitys korostuu kuukautisten päättymisen jälkeen.
Estrogeenit selvitettiin kudosnäytteistä
Rasvakudoksessa tapahtuvasta estrogeeniaineenvaihdunnasta on olemassa vain vähän tietoa, sillä siihen päästään käsiksi vain rasvakudosnäytteitä tutkimalla.
Vastikään julkaistussa tutkimuksessa otettiin näytteet ihonalaisesta ja vatsaontelon sisäisestä rasvakudoksesta 28 naiselta HUSin Naistenklinikalla tehdyn leikkauksen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin verenkierron estrogeenipitoisuudet. Kudos- ja verinäytteiden estrogeenipitoisuudet mitattiin yhteistyössä HUSLABin kemistien kanssa kehitetyillä massaspektrometrisilla menetelmillä, jotka ovat rasvakudoksen osalta toistaiseksi ainoastaan tutkimuskäytössä.
Hetemäki kuuluu HUSin, Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijoista koostuvaan ryhmään, joka selvittää naisten rasvakudoksen hormoniaineenvaihduntaa.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
