Juuri julkaistu: Naisen rasvakudos tuottaa ja säilöö estrogeeneja huomattavia määriä

Estrogeenit vaikuttavat kaikkialla naisen kehossa ja ne ovat välttämättömiä hedelmällisyyden lisäksi esimerkiksi nivelille, luustolle sekä verisuonten, kudosten ja ihon kimmoisuudelle. Elimistö tuottaa estrogeeneja munasarjojen lisäksi rasvakudoksessa, jolla on yllättävän suuri tehtävä estrogeenien tuottajana ja varastoijana todennäköisesti naisen koko eliniän ajan.
”Vaikka suurin osa elimistön estrogeenista tuotetaan munasarjoissa, myös rasvakudoksen estrogeeniaineenvaihdunta on huomattavaa jo ennen vaihdevuosia”, kertoo LL Natalia Hetemäki HUSin Naistenklinikalta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta väitöskirjaan tähtäävän tutkimuksensa tuloksista.
Journal of Steroid Biochemisty and Molecular Biology -tiedelehdessä juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ihonalaisen ja vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen estrogeenipitoisuuksia sekä aineenvaihduntaa ennen vaihdevuosia.
Rasvakudoksen estrogeenin merkitystä ei tiedetä
Tutkimuksen naisilla vaihdevuodet eivät olleet vielä alkaneet eli munasarjat tuottivat edelleen estrogeeneja, joista estradioli oli vallitsevana verenkierrossa.
Estrogeeneja syntyi myös rasvakudoksessa huomattavia määriä. Vyötärönympäryksen kasvu lisäsi estradiolin tuotantoa ihonalaisessa rasvassa. Lisäksi havaittiin, että ihonalaisessa rasvakudoksessa tuotetaan ja säilötään suuria määriä myös biologisesti heikompaa estrogeenia, estronia. Estroni oli vallitseva estrogeeni rasvakudoksessa, jossa sitä oli verenkiertoon verrattuna yli viisinkertainen määrä.
”Ennen vaihdevuosia naisille kertyy rasvakudosta tyypillisimmin ihonalaiseen rasvaan, erityisesti reisien ja lantion alueelle. On mahdollista, että tätä rasvajakaumaa auttaa ylläpitämään sekä munasarjojen tuottama verenkierron estrogeeni että rasvakudoksessa paikallisesti tuotettava estrogeeni,” kertoo Natalia Hetemäki, joka on parhaillaan erikoistumassa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
Rasvakudoksen tuottamien estrogeenien laajempaa merkitystä ennen vaihdevuosia ei tiedetä.
”Suuri kysymys edelleen on, miksi rasvakudos tuottaa jo ennen vaihdevuosia munasarjojen toiminnasta huolimatta paljon estrogeenia ja mikä merkitys tällä on elimistön estrogeenitasapainon kannalta”, Hetemäki pohtii.
Vaihdevuosien jälkeen rasvakudos tärkein estrogeenin lähde
Natalia Hetemäki on tutkinut kudosnäytteistä myös vaihdevuosien jälkeistä rasvakudoksen estrogeenien tuotantoa ja varastointia. Vaihdevuosien tiedetään olevan vedenjakaja naisen elimistössä tapahtuvassa estrogeenituotannossa: kun munasarjat lakkaavat tuottamasta estrogeenia, rasvakudos muuttuu tärkeimmäksi estrogeenin lähteeksi.
Hetemäki osoittikin edellisessä, 2017 ilmestyneessä artikkelissaan, että vaihdevuodet ohittaneilla naisilla vyötärönympärysmitan kasvu lisäsi estrogeenituotantoa vatsaontelon sisäisessä rasvakudoksessa, jossa myös estrogeenien pitoisuus oli korkein.
Vatsaontelon sisäisen rasvan liiallinen määrä lisää matala-asteisen tulehdustilan ja aineenvaihdunnallisten sairauksien kuten 2-tyypin diabeteksen riskiä, mutta niin näiden sairauksien kuin estrogeeniriippuvaisten kasvaimienkin yhteys rasvakudoksen tuottamaan estrogeeniin on vielä epäselvä.
Rasvakudos siis tuottaa ja varastoi estrogeeneja jo nuoremmilla naisilla, mutta rasvakudoksen tuottamien estrogeenien merkitys korostuu kuukautisten päättymisen jälkeen.
Estrogeenit selvitettiin kudosnäytteistä
Rasvakudoksessa tapahtuvasta estrogeeniaineenvaihdunnasta on olemassa vain vähän tietoa, sillä siihen päästään käsiksi vain rasvakudosnäytteitä tutkimalla.
Vastikään julkaistussa tutkimuksessa otettiin näytteet ihonalaisesta ja vatsaontelon sisäisestä rasvakudoksesta 28 naiselta HUSin Naistenklinikalla tehdyn leikkauksen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin verenkierron estrogeenipitoisuudet. Kudos- ja verinäytteiden estrogeenipitoisuudet mitattiin yhteistyössä HUSLABin kemistien kanssa kehitetyillä massaspektrometrisilla menetelmillä, jotka ovat rasvakudoksen osalta toistaiseksi ainoastaan tutkimuskäytössä.
Hetemäki kuuluu HUSin, Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijoista koostuvaan ryhmään, joka selvittää naisten rasvakudoksen hormoniaineenvaihduntaa.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme