Juuri julkaistu: Odottavan äidin ravinnon rasvanlaadulla yhteys lapsen lihavuuteen

Aikuisten ja lasten lihavuus lisääntyy kaikkialla maailmassa, ja noin 20 prosenttia suomalaisista alle kouluikäisistä lapsista on ylipainoisia tai lihavia. HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat viime vuosina etulinjassa selvittäneet, mitkä ja miten raskaudenaikaiset olosuhteet vaikuttavat sikiön myöhempään terveyteen ja lihavuuteen.
Juuri julkaistussa pitkittäistutkimuksessa tutkittiin, näkyykö äidin raskaudenaikaisen ravinnon saanti lapsen painossa vielä viiden vuoden iässä. Tämä tehtiin seuraamalla 310 äiti-lapsiparin ravintoa ja painon kehitystä. Tutkimuksen äidit olivat keskimäärin lihavia eli painoindeksiltään yli 30 ja puolella heistä oli raskausdiabetes.
Äidit pitivät ruokapäiväkirjaa kolmen päivän ajan 5.–18. raskausviikollaan, loppuraskauden kolmanneksella sekä vuosi ja viisi vuotta synnytyksen jälkeen. Niiden perusteella laskettiin äidin saamat hiilihydraatit, kuitu, sakkaroosi ja proteiinit sekä rasvoista omega-3-rasvahapot, omega-6-rasvahapot, kovat eli tyydyttyneet rasvahapot sekä kertatyydyttymättömät rasvahapot. Lapsilta puolestaan mitattiin viisivuotiaina pituus, paino, vyötärönympärys, rasvamassa ja rasvaprosentti.
Raskausdiabeetikolla rasvankäsittely on poikkeavaa
Uutta on tieto, että rasvamassa ja rasvaprosentti olivat raskausdiabeetikoiden lapsilla sitä suuremmat mitä enemmän omega-3-rasvahappoja äidit saivat alkuraskauden aikana.
Sen sijaan raskausdiabetesta sairastamattomien äitien lapsilla rasvamassa ja rasvaprosentti olivat sitä pienemmät mitä enemmän omega-3-rasvahappoja äidit saivat alkuraskaudessa.
”Tutkimuksesta ei voi vielä tehdä käytäntöön vietäviä johtopäätöksiä, vaan on syytä edelleen noudattaa suositusten mukaista raskausajan ruokavaliota. Omega-3-rasvahappoja ei siis saa jättää pois, sillä ne ovat välttämättömiä sekä sikiön kehitykselle että äidille itselleen”, kertoo tutkijatohtori Jelena Meinilä Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteenosastolta.
Omega-3 ja 6-rasvahappoja saadaan muun muassa ei-trooppisista öljyistä, kasviöljypohjaisista rasvalevitteistä, kalasta, pähkinöistä, manteleista ja raskausaikana pienistä määristä siemeniä. Raskaana oleville suositellaan pehmeää kasviöljypohjaista leipärasvaa noin 6 teelusikallista päivässä tai 1,5–2 ruokalusikallista kasviöljyä. Lisäksi suositellaan kalaa 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen.
”Tutkimuksen lasten terveyttä ja painonkehitystä seurataan 10-vuotiaaksi asti. Haluamme myös syventää tietoamme siitä, mikä on omega-3-rasvahappojen ryhmään kuuluvien eri rasvahappojen merkitys”, Meinilä sanoo.
Tutkimuksesta saatiin myös lisää viitteitä tyydyttyneiden rasvahappojen haitallisesta vaikutuksesta. Loppuraskauden aikana kovaa rasvaa ravinnostaan keskimääräistä enemmän saaneiden äitien lapsilla oli muita lapsia suurempi rasvamassa ja rasvaprosentti.
Raskausaikana muita äitejä enemmän hiilihydraatteja syöneiden äitien lapsilla oli viisivuotiaina tutkimuksen muita lapsia vähemmän rasvamassaa, mutta rasvaprosenttiin ei hiilihydraattien määrä ollut yhteydessä. Äitien odotusajan ravintoaneet eivät liioin olleet yhteydessä lapsen syntymäpainoon.
Jelena Meinilän tutkimus perustuu vuosina 2008–2014 tehtyyn RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -tutkimushankkeeseen sekä sen seuranta-aineistoon vuosilta 2013–2017.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme