Juuri julkaistu: Odottavan äidin ravinnon rasvanlaadulla yhteys lapsen lihavuuteen

Aikuisten ja lasten lihavuus lisääntyy kaikkialla maailmassa, ja noin 20 prosenttia suomalaisista alle kouluikäisistä lapsista on ylipainoisia tai lihavia. HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat viime vuosina etulinjassa selvittäneet, mitkä ja miten raskaudenaikaiset olosuhteet vaikuttavat sikiön myöhempään terveyteen ja lihavuuteen.

Juuri julkaistussa pitkittäistutkimuksessa tutkittiin, näkyykö äidin raskaudenaikaisen ravinnon saanti lapsen painossa vielä viiden vuoden iässä. Tämä tehtiin seuraamalla 310 äiti-lapsiparin ravintoa ja painon kehitystä. Tutkimuksen äidit olivat keskimäärin lihavia eli painoindeksiltään yli 30 ja puolella heistä oli raskausdiabetes.

Äidit pitivät ruokapäiväkirjaa kolmen päivän ajan 5.–18. raskausviikollaan, loppuraskauden kolmanneksella sekä vuosi ja viisi vuotta synnytyksen jälkeen. Niiden perusteella laskettiin äidin saamat hiilihydraatit, kuitu, sakkaroosi ja proteiinit sekä rasvoista omega-3-rasvahapot, omega-6-rasvahapot, kovat eli tyydyttyneet rasvahapot sekä kertatyydyttymättömät rasvahapot. Lapsilta puolestaan mitattiin viisivuotiaina pituus, paino, vyötärönympärys, rasvamassa ja rasvaprosentti.

Raskausdiabeetikolla rasvankäsittely on poikkeavaa

Uutta on tieto, että rasvamassa ja rasvaprosentti olivat raskausdiabeetikoiden lapsilla sitä suuremmat mitä enemmän omega-3-rasvahappoja äidit saivat alkuraskauden aikana.

Sen sijaan raskausdiabetesta sairastamattomien äitien lapsilla rasvamassa ja rasvaprosentti olivat sitä pienemmät mitä enemmän omega-3-rasvahappoja äidit saivat alkuraskaudessa.

”Tutkimuksesta ei voi vielä tehdä käytäntöön vietäviä johtopäätöksiä, vaan on syytä edelleen noudattaa suositusten mukaista raskausajan ruokavaliota. Omega-3-rasvahappoja ei siis saa jättää pois, sillä ne ovat välttämättömiä sekä sikiön kehitykselle että äidille itselleen”, kertoo tutkijatohtori Jelena Meinilä Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteenosastolta.

Omega-3 ja 6-rasvahappoja saadaan muun muassa ei-trooppisista öljyistä, kasviöljypohjaisista rasvalevitteistä, kalasta, pähkinöistä, manteleista ja raskausaikana pienistä määristä siemeniä. Raskaana oleville suositellaan pehmeää kasviöljypohjaista leipärasvaa noin 6 teelusikallista päivässä tai 1,5–2 ruokalusikallista kasviöljyä. Lisäksi suositellaan kalaa 2–3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen.

”Tutkimuksen lasten terveyttä ja painonkehitystä seurataan 10-vuotiaaksi asti. Haluamme myös syventää tietoamme siitä, mikä on omega-3-rasvahappojen ryhmään kuuluvien eri rasvahappojen merkitys”, Meinilä sanoo.

Tutkimuksesta saatiin myös lisää viitteitä tyydyttyneiden rasvahappojen haitallisesta vaikutuksesta. Loppuraskauden aikana kovaa rasvaa ravinnostaan keskimääräistä enemmän saaneiden äitien lapsilla oli muita lapsia suurempi rasvamassa ja rasvaprosentti.

Raskausaikana muita äitejä enemmän hiilihydraatteja syöneiden äitien lapsilla oli viisivuotiaina tutkimuksen muita lapsia vähemmän rasvamassaa, mutta rasvaprosenttiin ei hiilihydraattien määrä ollut yhteydessä. Äitien odotusajan ravintoaneet eivät liioin olleet yhteydessä lapsen syntymäpainoon.

Jelena Meinilän tutkimus perustuu vuosina 2008–2014 tehtyyn RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -tutkimushankkeeseen sekä sen seuranta-aineistoon vuosilta 2013–2017.

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.