HUS

Juuri Julkaistu: Pitkittyneen epilepsiakohtauksen komplikaatiot ruotuun

Jaa

Komplikaatiot ovat pitkittyneessä epilepsiakohtauksessa yleisiä ja jopa 30 prosentille potilaista henkeä uhkaavia. Komplikaatiot voivat heikentää terveydentilaa merkittävästi.

Epileptisessä kohtauksessa aivojen sähkötoiminta häiriintyy. Kohtauksen pitkittyessä, eli kestäessä yli viisi minuuttia, kyseessä on hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina välitöntä hoitoa. Kun lääkehoito ei auta, tarvitaan usein tehohoitoa ja pitkää sairaalahoitoa.

Pitkittyneen epilepsiakohtauksen eli status epilepticuksen voi saada kuka tahansa henkilö – myös he, jotka eivät sairasta epilepsiaa. Eniten status epilepticusta on varhaislapsuudessa ja iäkkäillä, keskimäärin 60-vuotiailla.

Noin 60 prosentilla status epilepticukseen sairastuneista on aiemmin diagnosoitu epilepsia ja heillä usein epilepsian riittämätön lääkehoito. Pitkittyneen kohtauksen taustalla voi olla myös jokin akuutti aivotapahtuma, aivotapahtuman jälkitila, myrkytys, korkea kuume tai suola- ja happamuustasapainonhäiriö.

-        Taustalla voi olla pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyttö, joka lopetetaan yhtäkkiä. Juomisen aikana on valvottu paljon sekä syöminen ja muun nesteen saaminen on ollut vähäistä, jonka seurauksena elimistön suola- happamuustasapainot häiriintyvät, HUSin Neurokeskuksen neurologian erikoislääkäri, LT Leena Kämppi kertoo.

Kun häiriötila aivoissa on riittävän vakava, eivät aivot itse pysty lopettamaan alkanutta kohtausta ja korjaamaan tilannetta. Siksi on tärkeää saada potilas mahdollisimman pian hoitoon ja lopettaa sähköpurkaus lääkityksellä. Suomessa hoidetaan sairaalahoidossa vuosittain noin 1100 potilasta status epilepticuksen vuoksi.

Status epilepticus johtaa kuolemaan 2-40 prosentissa tapauksista ja 10-40 prosentille jää pitkäaikainen haitta. Suurimmassa riskissä ovat iäkkäät potilaat, perussairaat ja henkilöt, joiden hoito on viivästynyt ja kohtaus kestää pitkään.

Kohtauksesta itsestään ja myös sen vaatimasta hoidosta seuraa usein komplikaatioita. Arvellaankin, että jopa 12 – 50 prosenttia kuolemista on komplikaatioiden aiheuttamia.

Komplikaatioita lähes kaikilla potilailla

Komplikaatioita voi ilmetä kaikissa pitkittyneen epilepsiakohtauksen vaiheissa ja kaikissa elimissä. Aiemmin on tutkittu vain yksittäisten komplikaatioiden, kuten infektioiden, hengityskonehoidon tai sydänongelmien, vaikutusta ennusteeseen.

Kokonaisvaltaisempi komplikaatiokuorman arviointi ja vaikutus ennusteeseen olisi kuitenkin tarpeen. Menetelmiä tähän ei ollut tarjolla, joten näitä lähdettiin kehittämään ja tutkimaan HUSissa.

Tavoitteena oli luoda mittari hoitojakson aikaisen komplikaatiokuorman arvioimiseksi (CBI, Complication Burden Index) ja löytää ennustetta huonontava raja-arvo. Mittarin luomisessa hyödynnettiin tehohoidon ennustemittareiden muuttujia yhdistettynä status epilepticuksen hoidossa esiintyviin komplikaatioihin. CBI käsittää yhteensä 13 komplikaatiokategoriaa.

Leena Kämppi kävi läpi 70 pitkittyneen epileptisen kohtauksen vuoksi Meilahden sairaalassa hoidossa olleen aikuisen potilasasiakirjat kahden vuoden ajalta. Hän teki kokonaisvaltaisen arvion potilaiden komplikaatioista ja niiden määristä.

Tutkimuksen potilaista lähes jokaisella oli hoidon aikana komplikaatio ainakin yhdestä komplikaatiokategoriasta. Heistä lähes joka kolmannella komplikaatiot aiheuttivat välittömän tai huomattavan kuolemanvaaran ja puolella potilaista komplikaatioita oli eri komplikaatiokategorioista kolme tai enemmän.

Yleisimpiä komplikaatioita olivat hengityselinten ongelmat, infektiot, sydänongelmat ja munuaisten vajaatoiminta.

Komplikaatio hoitojakson aikana yli kolmessa komplikaatiokategoriassa ennusti status epilepticus-potilaalle huonoa toimintakykyä sairaalahoidon päättyessä.

Teho-hoito ja erityisesti hengityskoneessa oleminen altistavat jo yksinään komplikaatioille, kuten keuhkokuume, virtsatieinfektio, rytmihäiriöt, lihasten surkastuminen, hermorataongelmat, matala verenpaine ja makuhaavat. Tehohoidossa onkin päivittäisessä käytössä useampia ennustemittareita.

-        Potilaan hoidossa on keskeistä ennakoida ja pyrkiä ennalta ehkäisemään komplikaatioita erilaisin hoitotoimin. Toisaalta jos elimistö ei enää kestä hoitoa, on ymmärrettävä, milloin hoidon jatkaminen ei enää ole perusteltua. Tämän arvioimiseksi olemassa olevat tehohoidon ennustemittarit ovat erinomainen apuväline, Leena Kämppi sanoo.

Kämppi korostaa, että hänen tutkimuksessaan luotu komplikaatiokuorman mittari on tarkoitettu ainoastaan tutkimuskäyttöön yhdeksi status epilepticus -potilaan ennustetta kuvaavaksi välineeksi, eikä se tällaisenaan ole sovellettavissa potilaiden hoitoon tai ennusteen arvioon.

Linkki artikkeliin:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/epi.14491

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea. 

Teksti: Teija Riikola

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Leena Kämppi 040 664 5667

Kuvat

Leena Kämppi
Leena Kämppi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

HUS palauttaa vuoden 2018 ylijäämän kokonaan kunnille13.12.2018 15:44Tiedote

HUS-kuntayhtymän valtuusto pohti tämän päiväisessä kokouksessaan, mitä tehdä tänä vuonna syntyneelle taloudelliselle ylijäämälle. Yksi vaihtoehto oli palauttaa ylijäämä kokonaan. Toinen oli se, että ylijäämästä palautetaan osa ja säästetään osa ensi vuodelle. - Minun kantani on, että kaikki ylijäämä pitää palauttaa. Luotan siihen, että ensi vuonna pärjätään, vaikka kaikki palautettaisiinkin, viimeistä kertaa valtuuston kokouksessa toimitusjohtajana esiintynyt Aki Lindén sanoi. Valtuusto äänesti asiasta. Äänestyksen jälkeen valtuusto päätti suurella enemmistöllä, että vuoden 2018 ylijäämä palautetaan kokonaisuudessaan kunnille. Vielä ei tarkasti tiedetä, paljonko ylijäämää on. Lopullinen summa tarkentuu, kun joulukuun tulos on tiedossa. Toimitusjohtaja Lindén arvioi, että palautus voisi olla jopa 70-80 miljoonaa euroa, jossa on mukana Töölön sairaalakiinteistön myyntivoitto 38 miljoonaa euroa. Palautukset suoritetaan tammikuussa. Lindén kertoi vuoden 2018 talouskehityksestä myös muita a

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme