HUS

Juuri Julkaistu: Pitkittyneen epilepsiakohtauksen komplikaatiot ruotuun

Jaa

Komplikaatiot ovat pitkittyneessä epilepsiakohtauksessa yleisiä ja jopa 30 prosentille potilaista henkeä uhkaavia. Komplikaatiot voivat heikentää terveydentilaa merkittävästi.

Epileptisessä kohtauksessa aivojen sähkötoiminta häiriintyy. Kohtauksen pitkittyessä, eli kestäessä yli viisi minuuttia, kyseessä on hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina välitöntä hoitoa. Kun lääkehoito ei auta, tarvitaan usein tehohoitoa ja pitkää sairaalahoitoa.

Pitkittyneen epilepsiakohtauksen eli status epilepticuksen voi saada kuka tahansa henkilö – myös he, jotka eivät sairasta epilepsiaa. Eniten status epilepticusta on varhaislapsuudessa ja iäkkäillä, keskimäärin 60-vuotiailla.

Noin 60 prosentilla status epilepticukseen sairastuneista on aiemmin diagnosoitu epilepsia ja heillä usein epilepsian riittämätön lääkehoito. Pitkittyneen kohtauksen taustalla voi olla myös jokin akuutti aivotapahtuma, aivotapahtuman jälkitila, myrkytys, korkea kuume tai suola- ja happamuustasapainonhäiriö.

-        Taustalla voi olla pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyttö, joka lopetetaan yhtäkkiä. Juomisen aikana on valvottu paljon sekä syöminen ja muun nesteen saaminen on ollut vähäistä, jonka seurauksena elimistön suola- happamuustasapainot häiriintyvät, HUSin Neurokeskuksen neurologian erikoislääkäri, LT Leena Kämppi kertoo.

Kun häiriötila aivoissa on riittävän vakava, eivät aivot itse pysty lopettamaan alkanutta kohtausta ja korjaamaan tilannetta. Siksi on tärkeää saada potilas mahdollisimman pian hoitoon ja lopettaa sähköpurkaus lääkityksellä. Suomessa hoidetaan sairaalahoidossa vuosittain noin 1100 potilasta status epilepticuksen vuoksi.

Status epilepticus johtaa kuolemaan 2-40 prosentissa tapauksista ja 10-40 prosentille jää pitkäaikainen haitta. Suurimmassa riskissä ovat iäkkäät potilaat, perussairaat ja henkilöt, joiden hoito on viivästynyt ja kohtaus kestää pitkään.

Kohtauksesta itsestään ja myös sen vaatimasta hoidosta seuraa usein komplikaatioita. Arvellaankin, että jopa 12 – 50 prosenttia kuolemista on komplikaatioiden aiheuttamia.

Komplikaatioita lähes kaikilla potilailla

Komplikaatioita voi ilmetä kaikissa pitkittyneen epilepsiakohtauksen vaiheissa ja kaikissa elimissä. Aiemmin on tutkittu vain yksittäisten komplikaatioiden, kuten infektioiden, hengityskonehoidon tai sydänongelmien, vaikutusta ennusteeseen.

Kokonaisvaltaisempi komplikaatiokuorman arviointi ja vaikutus ennusteeseen olisi kuitenkin tarpeen. Menetelmiä tähän ei ollut tarjolla, joten näitä lähdettiin kehittämään ja tutkimaan HUSissa.

Tavoitteena oli luoda mittari hoitojakson aikaisen komplikaatiokuorman arvioimiseksi (CBI, Complication Burden Index) ja löytää ennustetta huonontava raja-arvo. Mittarin luomisessa hyödynnettiin tehohoidon ennustemittareiden muuttujia yhdistettynä status epilepticuksen hoidossa esiintyviin komplikaatioihin. CBI käsittää yhteensä 13 komplikaatiokategoriaa.

Leena Kämppi kävi läpi 70 pitkittyneen epileptisen kohtauksen vuoksi Meilahden sairaalassa hoidossa olleen aikuisen potilasasiakirjat kahden vuoden ajalta. Hän teki kokonaisvaltaisen arvion potilaiden komplikaatioista ja niiden määristä.

Tutkimuksen potilaista lähes jokaisella oli hoidon aikana komplikaatio ainakin yhdestä komplikaatiokategoriasta. Heistä lähes joka kolmannella komplikaatiot aiheuttivat välittömän tai huomattavan kuolemanvaaran ja puolella potilaista komplikaatioita oli eri komplikaatiokategorioista kolme tai enemmän.

Yleisimpiä komplikaatioita olivat hengityselinten ongelmat, infektiot, sydänongelmat ja munuaisten vajaatoiminta.

Komplikaatio hoitojakson aikana yli kolmessa komplikaatiokategoriassa ennusti status epilepticus-potilaalle huonoa toimintakykyä sairaalahoidon päättyessä.

Teho-hoito ja erityisesti hengityskoneessa oleminen altistavat jo yksinään komplikaatioille, kuten keuhkokuume, virtsatieinfektio, rytmihäiriöt, lihasten surkastuminen, hermorataongelmat, matala verenpaine ja makuhaavat. Tehohoidossa onkin päivittäisessä käytössä useampia ennustemittareita.

-        Potilaan hoidossa on keskeistä ennakoida ja pyrkiä ennalta ehkäisemään komplikaatioita erilaisin hoitotoimin. Toisaalta jos elimistö ei enää kestä hoitoa, on ymmärrettävä, milloin hoidon jatkaminen ei enää ole perusteltua. Tämän arvioimiseksi olemassa olevat tehohoidon ennustemittarit ovat erinomainen apuväline, Leena Kämppi sanoo.

Kämppi korostaa, että hänen tutkimuksessaan luotu komplikaatiokuorman mittari on tarkoitettu ainoastaan tutkimuskäyttöön yhdeksi status epilepticus -potilaan ennustetta kuvaavaksi välineeksi, eikä se tällaisenaan ole sovellettavissa potilaiden hoitoon tai ennusteen arvioon.

Linkki artikkeliin:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/epi.14491

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea. 

Teksti: Teija Riikola

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Leena Kämppi 040 664 5667

Kuvat

Leena Kämppi
Leena Kämppi
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

”Vanhemmat eros, oliko siinä järkee?” Uusilla #100asiaaerosta -verkkosivustoilla nuoret tukevat toisiaan/”Föräldrarna separerade” ”Fatta!!!” - På den nya sidan #100sakeromseparation ger unga stöd till varandra10.10.2018 00:00Tiedote

Vanhempien ero on nykyisin tavallista, mutta se ei tee siitä helpompaa lapsille ja nuorille. Jotta eroa ei tarvitse miettiä yksin, lapsille ja nuorille avataan 10.10. vertaistukea tarjoavat verkkosivustot www.nuortennetti.fi/100asiaaerosta ja www.nuortennetti.fi/100sakeromseparation. Sivuilla nuoret itse vastaavat toistensa kysymyksiin. Lisäksi vastauksia on kerätty ammattilaisilta.

KUTSU: Biopankkitutkimuksen läpimurtoja 30.10.20189.10.2018 09:02Tiedote

Tervetuloa kuulemaan biopankkitutkimusten saavutuksista. Biopankkitoiminta on tehnyt mahdolliseksi kehittää aivan uudenlaisia hoitoja potilaiden hyväksi. Tutkijat esittelevät tilaisuudessa lääketieteellisiä tutkimuksiaan, joissa he ovat hyödyntäneet biopankin näytteitä. Tarjolla kahvia ja näköaloja tulevaisuuden lääketieteeseen. Aika: 30.10. kello 16- 18 Paikka: Haartmaninkatu 8, Biomedicum 1, luentosali 1. Ohjelma löytyy tästä linkistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme