Juuri julkaistu: Siedätyshoito tepsii kananmuna-allergiaan

Juuri julkaistussa HUSin Iho- ja allergiasairaalan tutkimuksessa selvisi, että siedätyshoito vähentää kananmuna-allergian oireita ja pidennetystä siedätyshoidosta hyötyvät myös voimakkaita oireita saavat. Sietokyky säilyy, mikäli siedätyshoitoa jatketaan ylläpitona eli syödään kananmunaa säännöllisesti.
”Tällöin useimmat kananmuna-allergikot pystyivät luopumaan ruokarajoitteistaan esimerkiksi kouluruokailussa”, kertoo lasten allergologian erikoislääkäri, Kati Palosuo HUSin Iho- ja allergiasairaalasta.
Siedätyksen kesto tärkeää
Tutkimuksen lapsista ja nuorista 44 prosenttia pystyi syömään oireetta siedätyksen tavoiteannoksen ja 46 prosenttia tätä pienemmän annoksen 8 kuukauden kuluttua siedätyksen aloittamisesta. Siedätyshoitoa jatkettiin ja 18 kuukauden kuluttua aloituksesta 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli saavuttanut tavoiteannoksen ja 16 prosenttia jatkoi pienemmällä annoksella. Valtaosalla oli hoidon aikana sivuvaikutuksia, kuten suun kutinaa ja vatsakipua, mutta ei vakavia allergiaoireita. Yli puolet siirtyi normaaliin ruokavalioon koulussa.
Kananmunalle voimakkaasti herkistyneet, vaikeita oireita saaneet lapset hyötyivät hitaammasta ja yksilöllisesti suunnitellusta siedätyshoidosta. Heidän tapauksessaan suomalaistutkijat havaitsivat ensimmäisinä, että herkistyminen kaikille neljälle kananmunan valkuaisen allergeenille Gal d 1-4 sekä alkuvaiheen korkeat allergeeni-spesifiset IgE vatsa-ainetasot ennustivat heikompaa vastetta siedätyshoidolle.
”Merkittävää on, että pystymme nyt arvioimaan, ketkä hyötyvät eniten siedätyshoidosta ja toisaalta tunnistamme ne potilaat, joiden kohdalla hitaampi ja varovaisempi etenemien on tarpeen.
Heillä on yleensä korkeat IgE vasta-aine tasot ja herkistyminen usealle kanamunan allergeenille. Tämä on tärkeää, koska siedätyshoito on työlästä ja vaatii sitoutumista”, Kati Palosuo kertoo.
Allergeenit kertovat allergian vakavuudesta
Tutkimuksessa oli mukana 50 iältään 6–17-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla oli diagnosoitu kananmuna-allergia. Siedätyshoidon aikana tutkittaville annettiin kananmunan valkuaisjauhoa päivittäin vähitellen nousevin annoksin. Tavoiteannos oli kolmasosa kanamunanvalkuaista, joka sisälsi yhden gramman proteiinia.
Annokset otettiin kotona ja annosta nostettiin 1–2 viikon välein. Tavoiteannokseen pääsyn jälkeen kananmunan säännöllistä päivittäistä käyttöä jatkettiin osana ruokavaliota. Oireita seurattiin yhteensä 18 kuukauden ajan ja allergista reagointia ja sietokyvyn kehittymistä mitattiin veren kolmesta eri vasta-aineluokasta, jotka olivat IgE-, IgG4- ja IgA.
Tutkijat ovat aiemmin selvittäneet myös herkistymistä kananmunanvalkuaisen yksittäisille allergeeneille Gal d 1–4. Lievää reaktiota tai sietokykyä varsinkin kuumennetulle kananmunalle ennustaa herkistyminen ovalbumiinille eli Gal d 2:lle ja voimakasta reaktiota ennustaa herkistyminen ovomukoidille eli Gal d 1:lle.
Kananmuna-allergia on maidon jälkeen lasten ruoka-aineallergioista toiseksi yleisin. Arviolta 0,5–2,5 prosenttia pikkulapsista saa iho- tai vatsaoireita syötyään kananmunaa sisältävää ruokaa. Useimmilla kanamuna-aineallergia on kuitenkin lievä ja noin 80 prosentilla se väistyy itsestään kouluikään mennessä.
”Vakava allergia saattaa aiheuttaa jopa hengenvaarallisia anafylaktisia reaktioita ja edellyttää äärimmäisen tarkkaa välttöä. Vaikeassa allergiassa ei saa missään nimessä omin päin yrittää siedättyä ruoka-aineelle”, Palosuo varoittaa.
Lasten ruoka-allergiaa ja ruokasiedätystä on tutkittu ja kehitetty HUSin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä jo yli 20 vuotta professori Mika Mäkelän johdolla. Ruokasiedätystä annetaan yli 6-vuotiaille kokeellisena hoitona maapähkinä-, maito-, vehnä- ja kananmuna-allergioihin.
Lue tutkimusartikkeli A Randomized, Open-Label Trial of Hen's Egg Oral Immunotherapy: Efficacy and Humoral Immune Responses in 50 Children
---
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme