Juuri julkaistu: Siedätyshoito tepsii kananmuna-allergiaan

Juuri julkaistussa HUSin Iho- ja allergiasairaalan tutkimuksessa selvisi, että siedätyshoito vähentää kananmuna-allergian oireita ja pidennetystä siedätyshoidosta hyötyvät myös voimakkaita oireita saavat. Sietokyky säilyy, mikäli siedätyshoitoa jatketaan ylläpitona eli syödään kananmunaa säännöllisesti.
”Tällöin useimmat kananmuna-allergikot pystyivät luopumaan ruokarajoitteistaan esimerkiksi kouluruokailussa”, kertoo lasten allergologian erikoislääkäri, Kati Palosuo HUSin Iho- ja allergiasairaalasta.
Siedätyksen kesto tärkeää
Tutkimuksen lapsista ja nuorista 44 prosenttia pystyi syömään oireetta siedätyksen tavoiteannoksen ja 46 prosenttia tätä pienemmän annoksen 8 kuukauden kuluttua siedätyksen aloittamisesta. Siedätyshoitoa jatkettiin ja 18 kuukauden kuluttua aloituksesta 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli saavuttanut tavoiteannoksen ja 16 prosenttia jatkoi pienemmällä annoksella. Valtaosalla oli hoidon aikana sivuvaikutuksia, kuten suun kutinaa ja vatsakipua, mutta ei vakavia allergiaoireita. Yli puolet siirtyi normaaliin ruokavalioon koulussa.
Kananmunalle voimakkaasti herkistyneet, vaikeita oireita saaneet lapset hyötyivät hitaammasta ja yksilöllisesti suunnitellusta siedätyshoidosta. Heidän tapauksessaan suomalaistutkijat havaitsivat ensimmäisinä, että herkistyminen kaikille neljälle kananmunan valkuaisen allergeenille Gal d 1-4 sekä alkuvaiheen korkeat allergeeni-spesifiset IgE vatsa-ainetasot ennustivat heikompaa vastetta siedätyshoidolle.
”Merkittävää on, että pystymme nyt arvioimaan, ketkä hyötyvät eniten siedätyshoidosta ja toisaalta tunnistamme ne potilaat, joiden kohdalla hitaampi ja varovaisempi etenemien on tarpeen.
Heillä on yleensä korkeat IgE vasta-aine tasot ja herkistyminen usealle kanamunan allergeenille. Tämä on tärkeää, koska siedätyshoito on työlästä ja vaatii sitoutumista”, Kati Palosuo kertoo.
Allergeenit kertovat allergian vakavuudesta
Tutkimuksessa oli mukana 50 iältään 6–17-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla oli diagnosoitu kananmuna-allergia. Siedätyshoidon aikana tutkittaville annettiin kananmunan valkuaisjauhoa päivittäin vähitellen nousevin annoksin. Tavoiteannos oli kolmasosa kanamunanvalkuaista, joka sisälsi yhden gramman proteiinia.
Annokset otettiin kotona ja annosta nostettiin 1–2 viikon välein. Tavoiteannokseen pääsyn jälkeen kananmunan säännöllistä päivittäistä käyttöä jatkettiin osana ruokavaliota. Oireita seurattiin yhteensä 18 kuukauden ajan ja allergista reagointia ja sietokyvyn kehittymistä mitattiin veren kolmesta eri vasta-aineluokasta, jotka olivat IgE-, IgG4- ja IgA.
Tutkijat ovat aiemmin selvittäneet myös herkistymistä kananmunanvalkuaisen yksittäisille allergeeneille Gal d 1–4. Lievää reaktiota tai sietokykyä varsinkin kuumennetulle kananmunalle ennustaa herkistyminen ovalbumiinille eli Gal d 2:lle ja voimakasta reaktiota ennustaa herkistyminen ovomukoidille eli Gal d 1:lle.
Kananmuna-allergia on maidon jälkeen lasten ruoka-aineallergioista toiseksi yleisin. Arviolta 0,5–2,5 prosenttia pikkulapsista saa iho- tai vatsaoireita syötyään kananmunaa sisältävää ruokaa. Useimmilla kanamuna-aineallergia on kuitenkin lievä ja noin 80 prosentilla se väistyy itsestään kouluikään mennessä.
”Vakava allergia saattaa aiheuttaa jopa hengenvaarallisia anafylaktisia reaktioita ja edellyttää äärimmäisen tarkkaa välttöä. Vaikeassa allergiassa ei saa missään nimessä omin päin yrittää siedättyä ruoka-aineelle”, Palosuo varoittaa.
Lasten ruoka-allergiaa ja ruokasiedätystä on tutkittu ja kehitetty HUSin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä jo yli 20 vuotta professori Mika Mäkelän johdolla. Ruokasiedätystä annetaan yli 6-vuotiaille kokeellisena hoitona maapähkinä-, maito-, vehnä- ja kananmuna-allergioihin.
Lue tutkimusartikkeli A Randomized, Open-Label Trial of Hen's Egg Oral Immunotherapy: Efficacy and Humoral Immune Responses in 50 Children
---
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme