Juuri julkaistu: Tehohoidosta ei ole aina apua spontaaniin aivoverenvuotoon
18.11.2019 09:48:38 EET | HUS | Tiedote
Spontaani aivoverenvuoto on vakava tila ja sen hoito on vaativaa. Kriittisimmin sairaat potilaat hoidetaan teho-osastolla.
”Monet teho-osastolla hoidetut potilaat eivät ole tehohoidosta huolimatta enää hengissä kolmen kuukauden kuluttua, sillä potilaan ennuste on saattanut alusta lähtien olla lohduton”, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj HUSin Neurokirurgian klinikasta sanoo. Nuorten Lääkärien Yhdistys valitsi hänet vuoden 2019 nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi.
Ketkä spontaanin aivoverenvuodon saaneista potilaista selviävät tehohoidosta, ketkä eivät?
Kuvantaminen ei riitä ennusteeseen
HUSissa tehdyn tutkimuksen mukaan aivoverenvuotopotilaan hengissä selviämistä ennustivat erittäin tarkasti kliiniset tekijät, joita ovat potilaan sairastamat muut sairaudet, ikä ja tajunnan taso. Kuvantamistiedot eivät sen sijaan tuoneet lisäarvoa ennusteen tarkkuuteen.
Tutkijat suosittelevat myös selvittämään, onko vuoto isoaivoissa vai pikkuaivoissa, sillä niiden ennustekijät poikkesivat toisistaan. Saatiin myös selville, että mitä lähemmäksi aivojen keskipistettä vuoto ulottui, sitä kohtalokkaampi se oli potilaalle. Kuvantamista tarvittiin siis verenvuodon paikantamiseen.
”Olennaista ennusteen kannalta on verenvuodon sijainnin lisäksi potilaan ikä, muut sairaudet ja tajunnantason arviointi. Ne kertovat parhaiten, onko potilas elossa vielä vuoden kuluttua ja selviääkö hän elimistölle raskaasta tehohoidosta ja mahdollisesta leikkauksesta”, Rahul Raj sanoo.
”Se, että potilasta ei hoideta teho-osastolla ei tarkoita, ettei potilasta hoideta ollenkaan.”
Aivoverenvuotopotilasta hoidetaan muun muassa laskemalla verenpainetta, poistamalla verenohennuslääkityksen vaikutus, huolehtimalla hengityksen jatkumisesta ja jossain tapauksissa neurokirurgisella leikkauksella.
Tehohoidetuista 43 prosenttia menehtyi
Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä julkaistu tutkimus tehtiin vertaillen eloonjäämiseen vaikuttavia ennustetekijöitä. Tutkimukseen otettiin Suomen tehohoitorekisteristä lähes 1000 spontaanin aivoverenvuodon vuoksi vuosina 2003–2013 hoidettua potilasta. Tehohoidetuista potilaista 43 prosenttia menehtyi 12 kuukauden seurannan aikana.
Aineistosta selvitettiin, miten joko potilaiden kliinisten tietojen tai kuvantamistuloksien perusteella tai yhdistämällä kummatkin, olisi pystytty ennustamaan näiden potilaiden hengissä pysymistä tehohoidon jälkeen.
Juuri julkaistu tutkimus on osa HUS Akuutissa työskentelevän ensihoitolääketieteen professori Markus Skrifvarsin laajaa yliopistosairaaloiden tutkimushanketta, joka käsittelee tehohoidossa hoidettuja aivoverenvuotoja ja sydänpysähdyksiä.
Korkea verenpaine yleisin syy
Vuosittain noin 2600 suomalaista sairastuu spontaaniin aivoverenvuotoon eli aivojen verisuoni repeytyy ilman vammaa. Sen yleisin syy on verenpainetauti ja ikääntyneillä aivoverisuoniston seinämiin kertynyt proteiini.
Oireet vaihtelevat päänsärystä ja pahoinvoinnista syvään tajuttomuuteen. Aivokudoksen sisälle muodostunut verihyytymä häviää viikkojen sisällä itsestään pois, mutta hapenpuute aiheuttaa kudoksille usein vaurion.
Spontaania aivoverenvuotoa voi jonkin verran ehkäistä hoitamalla verenpainetautia sekä vähentämällä tupakointia ja alkoholin käyttöä.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kokeellisen neurokirurgian dosentti, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri Rahul Raj, puh. 044 319 1190, sähköposti rahul.raj@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Dålig munhälsa hos barn är förknippad med ökad risk för kränkande behandling10.4.2026 09:31:51 EEST | Pressmeddelande
Det finns ett tydligt samband mellan munhälsan hos barn och risken för kränkande behandling, visar en färsk doktorsavhandling. Tidig identifiering av patienter är viktig och det behövs mer utbildning för vårdpersonalen.
Lapsen heikko suunterveys liittyy kohonneeseen kaltoinkohteluriskiin10.4.2026 09:31:51 EEST | Tiedote
Lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys, osoittaa tuore väitöstutkimus. Potilaiden varhainen tunnistaminen on tärkeää ja ammattilaisten koulutusta tarvitaan lisää.
Terapeutisk balans för långtidssjuka unga bevaras vid övergången till vuxensidan9.4.2026 08:37:05 EEST | Pressmeddelande
En nyligen färdigställd studie visar att övergången från den specialiserade sjukvården för barn till tjänster för vuxna gick bra för största delen av långtidssjuka unga. I synnerhet positiva vårdupplevelser och en välplanerad övergångsprocess stöder bevarad terapeutisk balans. Psykisk hälsa har en viktigare roll i övergångsskedet än man tidigare känt till.
Pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapaino säilyy hyvin siirryttäessä aikuispuolelle9.4.2026 08:37:05 EEST | Tiedote
Vasta valmistunut tutkimus osoittaa, että pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten palveluihin sujuu suurella osalla hyvin. Erityisesti myönteiset hoitokokemukset ja huolellisesti suunniteltu siirtymäprosessi tukevat hoitotasapainon säilymistä. Psyykkisellä hyvinvoinnilla on aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli siirtymävaiheessa.
Disease control in young people with chronic conditions remains stable during transition to adult healthcare9.4.2026 08:37:05 EEST | Press release
A recently completed study shows that the transition of young people with chronic conditions from pediatric specialized healthcare to services for adults goes well for most of them. Positive experiences of care and a carefully planned transfer process in particular support the stability of disease control. Mental wellbeing plays a more important role in the transition phase than previously known.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme