Juuri julkaistu: Tehohoidosta ei ole aina apua spontaaniin aivoverenvuotoon
Tehohoidosta parhaiten selviävät aivoverenvuotopotilaat löytyvät, kun tiedetään verenvuodon sijainti, tajunnantaso, ikä ja muut sairaudet. Pelkästään aivojen kuvantaminen ei riitä.
Spontaani aivoverenvuoto on vakava tila ja sen hoito on vaativaa. Kriittisimmin sairaat potilaat hoidetaan teho-osastolla.
”Monet teho-osastolla hoidetut potilaat eivät ole tehohoidosta huolimatta enää hengissä kolmen kuukauden kuluttua, sillä potilaan ennuste on saattanut alusta lähtien olla lohduton”, kokeellisen neurokirurgian dosentti Rahul Raj HUSin Neurokirurgian klinikasta sanoo. Nuorten Lääkärien Yhdistys valitsi hänet vuoden 2019 nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi.
Ketkä spontaanin aivoverenvuodon saaneista potilaista selviävät tehohoidosta, ketkä eivät?
Kuvantaminen ei riitä ennusteeseen
HUSissa tehdyn tutkimuksen mukaan aivoverenvuotopotilaan hengissä selviämistä ennustivat erittäin tarkasti kliiniset tekijät, joita ovat potilaan sairastamat muut sairaudet, ikä ja tajunnan taso. Kuvantamistiedot eivät sen sijaan tuoneet lisäarvoa ennusteen tarkkuuteen.
Tutkijat suosittelevat myös selvittämään, onko vuoto isoaivoissa vai pikkuaivoissa, sillä niiden ennustekijät poikkesivat toisistaan. Saatiin myös selville, että mitä lähemmäksi aivojen keskipistettä vuoto ulottui, sitä kohtalokkaampi se oli potilaalle. Kuvantamista tarvittiin siis verenvuodon paikantamiseen.
”Olennaista ennusteen kannalta on verenvuodon sijainnin lisäksi potilaan ikä, muut sairaudet ja tajunnantason arviointi. Ne kertovat parhaiten, onko potilas elossa vielä vuoden kuluttua ja selviääkö hän elimistölle raskaasta tehohoidosta ja mahdollisesta leikkauksesta”, Rahul Raj sanoo.
”Se, että potilasta ei hoideta teho-osastolla ei tarkoita, ettei potilasta hoideta ollenkaan.”
Aivoverenvuotopotilasta hoidetaan muun muassa laskemalla verenpainetta, poistamalla verenohennuslääkityksen vaikutus, huolehtimalla hengityksen jatkumisesta ja jossain tapauksissa neurokirurgisella leikkauksella.
Tehohoidetuista 43 prosenttia menehtyi
Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä julkaistu tutkimus tehtiin vertaillen eloonjäämiseen vaikuttavia ennustetekijöitä. Tutkimukseen otettiin Suomen tehohoitorekisteristä lähes 1000 spontaanin aivoverenvuodon vuoksi vuosina 2003–2013 hoidettua potilasta. Tehohoidetuista potilaista 43 prosenttia menehtyi 12 kuukauden seurannan aikana.
Aineistosta selvitettiin, miten joko potilaiden kliinisten tietojen tai kuvantamistuloksien perusteella tai yhdistämällä kummatkin, olisi pystytty ennustamaan näiden potilaiden hengissä pysymistä tehohoidon jälkeen.
Juuri julkaistu tutkimus on osa HUS Akuutissa työskentelevän ensihoitolääketieteen professori Markus Skrifvarsin laajaa yliopistosairaaloiden tutkimushanketta, joka käsittelee tehohoidossa hoidettuja aivoverenvuotoja ja sydänpysähdyksiä.
Korkea verenpaine yleisin syy
Vuosittain noin 2600 suomalaista sairastuu spontaaniin aivoverenvuotoon eli aivojen verisuoni repeytyy ilman vammaa. Sen yleisin syy on verenpainetauti ja ikääntyneillä aivoverisuoniston seinämiin kertynyt proteiini.
Oireet vaihtelevat päänsärystä ja pahoinvoinnista syvään tajuttomuuteen. Aivokudoksen sisälle muodostunut verihyytymä häviää viikkojen sisällä itsestään pois, mutta hapenpuute aiheuttaa kudoksille usein vaurion.
Spontaania aivoverenvuotoa voi jonkin verran ehkäistä hoitamalla verenpainetautia sekä vähentämällä tupakointia ja alkoholin käyttöä.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kokeellisen neurokirurgian dosentti, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri Rahul Raj, puh. 044 319 1190, sähköposti rahul.raj@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS stödsystem för personalens bättre ork betjänar även på svenska3.7.2020 09:18:38 EEST | Tiedote
Den första vågen av coronavirusepidemin har på många sätt varit en utmanande upplevelse för HUS personal. HUS erbjuder centraliserat och graderat stöd för sin personal som arbetar i undantagsförhållanden. Nu har den översatts även till svenska.
HUSissa kehitetään menetelmää tunnistaa COVID-19-taudin keuhkomuutokset ja riskihenkilöt30.6.2020 08:26:47 EEST | Tiedote
HUSissa aloitetaan kehittämään menetelmää, jonka avulla tunnistetaan COVID-19-taudin keuhkomuutokset ja vaikeimman tautimuodon riskissä olevat henkilöt AusculThing-ratkaisun avulla. Menetelmää voidaan hyödyntää myös muihin keuhkosairauksiin.
HUSin teho-osasto tyhjeni koronaviruspotilaista29.6.2020 11:27:45 EEST | Tiedote
Ensimmäisen kerran koko koronaepidemian aikana HUSin teho-osastoilla ei enää ole potilaita. Vuodeosastoilla oli maanantaiaamuna 29.6. vielä 17 potilasta.
Om du misstänker coronavirus – kom och testa dig i sommar!26.6.2020 15:07:15 EEST | Tiedote
Fastän sommaren är här finns det fortfarande en risk att smittas av coronaviruset. Därför ska personer med luftvägssymtom söka sig till provtagningen. Drive in-provtagningsställena är öppna också på sommaren.
Koronaviruksen oireita - hakeudu testiin, vaikka on kesä!26.6.2020 15:06:48 EEST | Tiedote
Vaikka kesä on kauneimmillaan, on koronavirustartunnan riski yhä olemassa. Hengitystieoireista kärsivän tulisi siksi hakeutua koronatestiin. Drive in -näytteenottopisteet ovat avoinna myös kesällä.
Lääkärihelikopterin hälytyksistä kolmannes johtaa potilaskontaktiin18.6.2020 10:00:27 EEST | Tiedote
FinnHEMSin yli 100 000 hälytyksestä noin 34 000 päätyi potilaskontaktiin paikan päällä. Ensihoitolääkäri saattoi noin 16 000 potilasta sairaalaan ja 2000 potilasta kuljetettiin helikopterilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme