Juuri julkaistu: Tulehdukselliset suolistosairaudet kuormittavat nuoria
Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti. Ne alkavat yleensä 15–35-vuotiaana oireinaan vatsakivut ja verinen ripuli. Suomalais-tanskalaisessa 23 vuoden seurantatutkimuksessa ilmeni, että nämä suolistosairaudet lisäävät jonkin verran syöpää ja kuolleisuutta.
Juuri julkaistuun tutkimukseen otettiin mukaan alle 18-vuotiaana tulehdukselliseen suolistosairauteen aikavälillä 1992–2014 sairastuneita. Kansallisista potilasrekistereistä saadut tiedot yhdistettiin syöpä- ja kuolinsyyrekistereihin, jolloin saatiin tiedot 2014 mennessä syöpään sairastuneista tai kuolleista nuorista.
Tutkimuksen yhteensä 6689 tulehduksellista suolistosairautta sairastavista potilaista 72 henkilöä sairastui keskimäärin 25-vuotiaana syöpään, useimmiten paksusuolen syöpään, ohutsuolen syöpään tai maksasyöpään. Potilaista 65 menehtyi keskimäärin 22-vuotiaina joko syöpään, tulehdustiloihin tai oman käden kautta. Verrattuna muuhun väestöön tulehdukselliset suolistosairaudet lisäävät siis jonkin verran sekä syöpään sairastuvuutta että kuolleisuutta.
”Vaikka nämä riskit ovat suhteellisesti kohonneet kaksinkertaisiksi, on absoluuttinen riski kuitenkin edelleen pieni”, HUSin lasten ja nuorten sairauksien ylilääkäri, professori Kaija-Leena Kolho korostaa.
Tutkijat pitävät tutkimustuloksia kuitenkin merkkinä siitä, että tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat saattavat voida huonosti niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Tarvitaan katkeamatonta seurantaa ja henkistä tukea
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että tulehduksellisen suolistosairauden säännöllinen seuranta on erittäin tärkeää, jotta sairauden oikea-aikaisella hoidolla voidaan vähentää komplikaatioiden riskiä.
”Kontrollikäynneillä on suuri merkitys, sillä silloin voidaan saada lääkehoito säädettyä ajantasaiseksi ja suoliston tulehdustila hallintaan. Lisäksi lääkehoidon mukauttaminen sairauden aktiivisuuden mukaan vaatii erikoisosaamista”, Kaija-Leena Kolho sanoo.
Seuranta ei kuitenkaan toimi tutkijoiden mukaan nuorten kohdalla tarpeeksi hyvin.
”On oleellista, että hoitopaikka on nuorten helposti tavoitettavissa. Nuorille tapahtuu tuossa iässä paljon ja jos seuranta on heidän kannaltaan hankalasti järjestetty, jää se helposti kokonaan väliin jopa vuosiksi. Toinen iso haaste, joka voi aiheuttaa hoitoon katkoksia ja viivästyksiä, on tilanne, jossa nuori siirtyy hoitoon aikuisten puolelle. Nuorten seurannan ja hoidon toteutumisessa on myös alueellisia eroja”, Kolho listaa.
Kuolleisuutta aiheuttavista tekijöistä jatkuva aktiivinen tulehdus on tärkeä riskitekijä ja voi heijastaa ongelmia nuorten potilaiden hoitoon hakeutumisessa. Syöpien syyt ovat kuitenkin vielä mysteeri, sillä niiden kehittymismekanismeja ei tulehduksellisissa suolistosairauksissa tunneta.
Muuta väestöä suuremmat itsemurhaluvut kertovat puolestaan sairauden henkisestä kuormittavuudesta. Hyvä uutinen on kuitenkin se, ettei tältä potilasryhmältä löytynyt itsemurhia rekistereistä vuoden 2013 jälkeen.Kolho arvelee, että psyyken ongelmia pystytään nykyisin tunnistamaan ja niihin myös puututaan aiempaa paremmin.
Tulehduksellisia suolistosairauksia sairastaa Suomessa jo lähes 50 000 henkilöä ja niiden ilmaantuvuus lisääntyy jatkuvasti noin 2000 vuosivauhdilla. Sairauden oireita hoidetaan lääke- ja leikkaushoidoilla, mutta niiden perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylilääkäri Kaija-Leena Kolho, HYKS Lasten ja nuorten sairaudet, puh. 050 566 1442, kaija-leena.kolho@hus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme