HUS

Juuri julkaistu: Vyötärölihavien on syytä välttää alkoholia

Jaa

Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus on luultua vaarallisempaa. Laajasta tutkimuksesta ei löydy turvallista alkoholimäärää henkilöille, joilla on rasvamaksa.

​Lihavuuden ja liikkumattomuuden seurauksena rasvamaksasta on tullut Suomessa kansantauti, sillä keskivartalolihavista 70–80 prosentilla on rasvamaksa.

​"Mikäli vyötärön ympärysmitta on naisella yli 88 senttimetriä tai miehellä yli 102 senttimetriä, ja varsinkin jos siihen vielä liittyy diabetes, verenpainetauti tai kolesterolipoikkeavuus, on kyseisellä henkilöllä suurella todennäköisyydellä rasvamaksa", tutkimuksessa mukana ollut gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Fredrik Åberg sanoo.

Åberg työskentelee HUSin Vatsakeskuksen elinsiirtoyksikössä ja nykyisen virkavapautensa aikana hänellä on toimi Sahlgrenska Universitetssjukhusetissa Göteborgissa.

Jos elintapoja ei muuteta, rasvamaksa voi edetä vuosien saatossa rasvamaksatulehdukseksi, joka saattaa johtaa maksakirroosiin. Loppuvaiheen kirroosin ainoa hoito on maksansiirto. Rasvamaksan aiheuttama kirroosi on HUSissakin yksi maksansiirtojen yhä lisääntyvä syy.

Kun kirroosi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan komplikaation, puhutaan oireisesta maksataudista. Näitä komplikaatioita voivat olla esimerkiksi suolistovuoto, vesivatsa, aivosairaus, munuaisten akuutti vajaatoiminta tai maksasyöpä.

HUSin ja THL:n yhteistyössä tehdyn juuri julkaistun tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää tapoja tunnistaa nämä riskihenkilöt hyvissä ajoin sekä ennaltaehkäistä oireisen maksataudin kehittyminen.

Rasvamaksa ei siedä alkoholia

Maksakirroosin ehkäisyksi on suositeltu alkoholin käytön pitämistä 2–3 annoksessa vuorokaudessa. Tuoreesta tutkimuksesta kuitenkin selvisi, että rasvamaksaa sairastaville ei ole olemassa turvallista alkoholin vähimmäiskäyttörajaa.

"Pieninä annoksina käytetyn viininkin todetaan lisäävän rasvamaksataudin etenemisen riskiä, ja muu alkoholi peräti kaksinkertaistaa riskin sairastua oireiseen maksatautiin", Fredrik Åberg kertoo.

Rasvamaksaa sairastavilla oireisen maksataudin riski kaksinkertaistui päivittäin 10-19 grammaa mitä tahansa alkoholia tai alle 10 grammaa muuta alkoholia kuin viiniä nauttivilla verrattuna alkoholia käyttämättömiin. Yksi alkoholiannos sisältää noin 10–14 grammaa alkoholia, joka vastaa pientä pullollista keskiolutta tai siideriä, yhtä lasia mietoa viiniä tai ravintola-annosta väkeviä.

"Rasvamaksaa sairastavan on vältettävä alkoholia. Lihavan maksalle on tuopillisesta olutta yhtä paljon haittaa kuin neljästä tuopillisesta laihan maksalle", Åberg sanoo.

"Tutkimustuloksemme kyseenalaistaa erottelun alkoholiin liittyvään ja alkoholiin liittymättömään maksatulehdukseen, kyseessä on eräällä tavalla saman taudin kaksi ääripäätä."

Vyötärölihavuus usein merkki rasvamaksasta

Rasvamaksa ei yleensä oireile eikä aina näy maksa-arvoissakaan. Ensimmäinen oire saattaa ilmetä vasta edenneen maksakirroosin vaiheessa. Rasvamaksan voi kuitenkin useimmiten havaita ultraäänitutkimuksessa, mutta tulehduksellisen rasvamaksan varmuudella vain maksasta otettavan koepalan avulla. Selkein merkki rasvamaksasta on kuitenkin vyötärölihavuus.

Rasvamaksasairauksia ehkäistään laihduttamalla ja liikkumalla sekä alkoholia välttämällä oli kyse alkoholiin liittymättömästä tai liittyvästä rasvamaksasta.

Rasvamaksa on ollut keski-ikäisten sairaus, mutta lihavuuden yleistyttyä sitä löydetään nykyisin nuoriltakin aikuisilta, jopa lapsilta. Sen seuraavaa astetta, rasvamaksatulehdusta, on todettu normaalipainoisista kolmella prosentilla ja ylipainoisista 10–20 prosentilla. Rasvamaksatulehdus ennakoi maksakirroosin lisäksi tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja ja on nykyisin yleistyvän maksasolusyövän taustalla.

Maksakirroosiin kuolee vuosittain yli 1000 ihmistä ja heidän määränsä odotetaan lisääntyvän lihavuuden yleistyessä.

Perimän vaikutusta selvitettävä

Tutkimukseen koottiin terveystiedot 8345 rasvamaksapotilaalta. Mukana oli tiedot myös heidän alkoholinkäytöstään. Tutkimuksessa yhdistettiin useiden eri rekistereiden tiedot kansainvälisestikin vertailtuna ainutlaatuisista FINNRISK ja Terveys 2000 -aineistoista, sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä sekä väestörekisteristä. Tutkimus on osa isompaa kokonaisuutta pyrkiä ymmärtää maksatauteihin sairastumisen riskitekijöitä ja perintötekijöiden osuutta niihin.​

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Fredrik Åberg, puh. 040 578 0625 fredrik.aberg@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme