Kansainväliset suoratoistopalvelut ovat vallanneet televisioruudut ja sosiaalisen median alustat ovat tehneet meistä someriippuvaisia. Pandemian myötä sosiaalisessa mediassa käytävän vuorovaikutuksen tarve on kasvanut entisestään. Globaalit teknojätit ovat onnistuneet luomaan mediaekologian, jossa kaikkien on oltava mukana. Samaan aikaan tykkäämisemme muuttuu dataksi, joka mahdollistaa toimintamme valvonnan. 

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa on pandemian aikaan vahvistunut kaksi trendiä:  luottamus perinteistä mediaa kohtaan on kasvanut, mutta luottamus teknologiayhtiöitä kohtaan on vähentynyt. Samaan aikaan ihmiset ovat kuitenkin lisänneet teknologiayhtiöiden palvelujen käyttöä ja yhtiöt ovat keränneet itselleen ennennäkemättömät voitot.

Vallan ovat ottaneet globaalit teknojätit, jotka ovat keksineet omat sääntönsä, ostaneet kilpailijat pois markkinoilta ja pakottaneet perinteisen median sopeutumaan muuttuneeseen mediaekologiaan. Median tulevaisuudesta käydään kovaa taistelua ja eettiset kysymykset, säätelyn tarve ja huoli yksityisyyden suojasta internetissä puhuttavat. Juuri nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, millainen on median tulevaisuus ja millaista mediaa haluamme tulevaisuudessa käyttää.

Ritva Leino on pitkän linjan media-ammattilainen, joka on seurannut median muutosta monien eri roolien kautta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän on toiminut Yleisradiossa kulttuurin tilaajana, Teeman ohjelmapäällikkönä, tuottajana, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Leino on ollut mukana kansainvälisiä palkintoja voittaneiden dokumenttien ja dokumenttisarjojen yhteistuottajana. Hän on mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa, joissa sekä median ammattilaiset että tutkijat pohtivat median tulevaisuutta ja julkisen palvelun median roolia.

Arvostelukappaleet:
arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Haastattelupyynnöt:
jenni.valpio@intokustannus.fi, 0440636393