Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa etsitään ratkaisuja aikamme polttavimpiin ympäristökysymyksiin, vieraina suuri joukko eturivin asiantuntijoita

Jaa

Onko talouskasvusta irtautuminen mahdollista? Miten ympäristöhaitat tulisi hyvittää? Millaisia tunteita ilmastonmuutos ja luontokato meissä herättävät, ja voiko nuo tunteet kääntää voimavaraksi? Esimerkiksi näihin ympäristökysymyksiin etsitään ratkaisuja Jyväskylän Kesän puheohjelmassa.

Monitaidefestivaali Jyväskylän Kesä järjestää 7.–13.7. laajuudessaan ainutlaatuisen ympäristökeskustelujen kokonaisuuden. Festivaaliviikon aikana syvennytään muun muassa ekologiseen jälleenrakennukseen ja ilmastotunteisiin sekä hahmotellaan, millainen voisi olla tulevaisuuden kestävä talous. Ongelmia ratkomaan saapuu vakuuttava joukko eri alojen asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä. Jyväskylän Kesä toteuttaa puheohjelman yhteistyössä Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.WISDOMin kanssa.

– Ihmiskunnan kestämätön kulutus on lopetettava, ja luonnonvarojen tuhlailevaan ylikäytöön perustuva talousjärjestelmä on muutettava. Nykyinen yhteiskunta- ja talousjärjestelmä on rakennettu ajattelematta maapallon asettamia kasvun rajoja. Jyväskylän Kesässä järjestämme tilaa sille, että muutos voi alkaa, sanoo JYU.WISDOMin johtaja, ekologian professori Janne Kotiaho.

Puhujiksi saapuu eturivin asiantuntijoita, kuten Sitran Mari Pantsar ja taloustieteilijä Sixten Korkman. Mukana on johtavia poliitikkoja, kuten europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Keskustelemassa on myös joukko eri alojen tutkijoita, mm. Helsingin yliopiston emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen, ilmastoahdistuksen tutkija Panu Pihkala ja Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme. Jyväskylän Kesään saapuvat myös feministinen ekonomisti Anni Marttinen ja ilmastoaktivisti Ellen Ojala.

Puheohjelman kansainvälinen tähti on Kate Raworth, jolta kuullaan keynote-puheenvuoro donitsitaloudesta. Raworth on Oxfordin yliopiston taloustieteilijä, joka on kirjoittanut maailmanlaajuisen bestsellerin Donitsitaloustiede – Seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Raworthin kehittämä donitsitalousmalli tavoittelee ekologista ja sosiaalista kestävyyttä jatkuvan kasvun sijasta. Jyväskylän Kesässä ideoidaan, kuinka donitsimalli voisi toteutua Jyväskylän taloudessa. 

Millainen on ekologisesti kestävä yhteiskunta? Vastaavatko mielikuvamme todellisuutta?

Ekologisella jälleenrakennuksella tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteiden laaja-alaista uudistamista ekologisesti kestävään muotoon. Ekologisen jälleenrakennuksen käytännön toteutusta ovat Jyväskylän Kesässä ideoimassa mm. Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar ja europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Paneeliin osallistuu myös BIOS-tutkimusyksikössä ekologista jälleenrakennusta tutkiva kauppatieteen tohtori Paavo Järvensivu.

Ovatko taloudelliset ja ympäristötavoitteet yhdistettävissä mielekkäästi? Mitä on kestävä talous? Talousjärjestelmän ja ympäristöllisen kestävyyden suhteesta ovat muiden joukossa keskustelemassa valtiotieteen tohtori, taloustieteilijä Sixten Korkman sekä valtiovarainministeriön korkein virkamies Juha Majanen.

Mitä merkitystä tunteilla on ilmastotoimiin tarttumisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa? Ilmastotunteista saapuu puhumaan Panu Pihkala, joka on Suomen johtava ympäristöahdistuksen asiantuntija. Nuorten toimijoiden näkökulmaa tuovat esiin ilmastoaktivisti Ellen Ojala sekäPohjois-Karjalaan omaa hiilijalanjälkeään pienentääkseen muuttanut Aarne Granlund.

Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan ihmisen toiminnan seurauksena menetettyjen luontoarvojen korvaamista luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Jyväskylän Kesässä pohditaan, miten menetelmä voitaisiin ottaa Suomessa käyttöön. Mukana keskustelemassa ovat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sekä Helsingin yliopiston emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen.

Onko suomalainen metsätalous luonnon ja ilmaston kannalta kestävää? Täytyykö arkielämämme muuttua? Millainen on tiedekäsityksen ja tiedotusvälineiden rooli kestävän yhteiskunnan rakentamisessa? Mielikuvien ja todellisuuden suhdetta tarkastellaan Markku Ollikaisen, SYKEn Eeva Furmanin ja muiden kestävyysasiantuntijoiden johdolla suuressa tiedepaneelikeskustelussa.

Jyväskylän Kesä palaa yhteiskunnallisen keskustelun kärkeen

Jyväskylän Kesä täyttää tänä vuonna 66 vuotta. Monitaidefestivaalin teema on tänä vuonna ympäristö. Vuonna 1955 syntynyt Jyväskylän Kesä nousi pian perustamisensa jälkeen koko Euroopan tärkeimpien kesätapahtumien joukkoon.

– Festivaalit kokoavat ison joukon ihmisiä yhteen, ja meillä on merkittävä mahdollisuus herättää ajatuksia yleisössämme. Keskusteluja järjestämällä pyrimme tuottamaan oivalluksia aiheuttavia kohtaamisia. Samalla syvennämme myös taiteellisen ohjelmistomme merkitystä, kuvailee Jyväskylän Kesän toiminnanjohtaja Kyösti Ylikulju.

Yksi merkittävimmistä aikakausista Jyväskylän Kesän historiassa ovat 1970-luvun alun ympäristöteemaiset tapahtumavuodet, jotka olivat aloittamassa laajaa keskustelua luonnon ja ympäristön tilasta. Nämä festivaalit toimivat pohjana monille suurille mullistuksille jopa kansainvälisesti ja uudistivat sekä asenteita että lainsäädäntöä. Tänä vuonna puheohjelma nousee takaisin festivaalin keskiöön. 

Tulevan Kesän puheohjelman käynnistää yhdessä Jyväskylän Kesän pääyhteistyökumppaneiden Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Keskisuomalaisen kanssa toteutettu avajaisseminaari, jossa käsitellään muotoilun vastuullisia ulottuvuuksia. Avajaisseminaarin keskusteluttajana toimii Glasshouse Helsingin toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.

Avajaispäivän jälkeisen, päivittäisen ympäristöteemaisen puheohjelman toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän Kesä ja Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom. Wisdom on avoin, monitieteinen tutkijayhteisö, joka kokoaa kestävyydestä ja vastuullisuudesta kiinnostuneet tutkijat yli tiedekuntarajojen hautomaan ajatuksia ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisistä kysymyksistä. Samalla Wisdom luo mahdollisuuksia tutkijoiden ja muun yhteiskunnan avoimeen dialogiin.

Puheohjelma toteutetaan kokoontumisrajoitukset huomioiden Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa ja päärakennuksen juhlasalissa. Keskusteluja seuraamaan ovat tervetulleita kaikki aiheista kiinnostuneet. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ja keskusteluita voi seurata suorana myös verkossa.


Jyväskylän Kesän 2021 puheohjelma

Avajaisseminaari: Muotoilun vastuulliset ulottuvuudet. Ke 7.7. klo 14–15.30

Keskustelun puheenjohtajana Mirkku Kullberg. Yhteistyössä Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto ja Keskisuomalainen Oyj.

Jyväskylän Kesän ympäristövuodet silloin ja nyt . To 8.7. klo 14–16
Osmo Soininvaara, Hannele Pokka, Hannu Halinen, Pertti Salolainen, Eero Paloheimo.
Keskustelun puheenjohtajana Liia-Maria Raippalinna.

Donitsitaloustyöpaja. To 8.7. klo 10 
Keynote: Kate Raworth

Ilmastotunteista ilmastotoimintaan. Pe 9.7. klo 16–18
Panu Pihkala, Kia Aarnio, Ellen Ojala, Aarne Granlund, Anette Mansikka-aho. Puheenjohtajana Katri Savolainen.

Mitä on kestävä talous?  La 10.7. klo 14–16
Sixten Korkman, Minna Halme, Lassi Linnanen, Juha Majanen, Anni Marttinen. Puheenjohtajana Hanna-Leena Pesonen.

Ekologinen kompensaatio. Su 11.7.  klo 14–16
Markku Ollikainen, Leila Suvantola, Krista Mikkonen, Lasse Miettinen, Angelina Kuokkanen, Mervi Vallinkoski, Janne Kotiaho. Puheenjohtajana Anna-Kaisa Tupala. 

Jyväskylän Kesän Suuri Tiedepaneelikeskustelu. Ma 12.7. klo 14–16
Markku Ollikainen, Ilari Sääksjärvi, Eeva Furman, Sirkku Juhola, Mikko Mönkkönen, Janne Kotiaho. Puheenjohtajana Ulla Helimo.

Miksi EMMImme ilmastotoimissa? -työpaja. Ma 12.7. klo 11–12.30

Ekologinen jälleenrakennus. Ti 13.7. klo 14–16
Mari Pantsar, Henna Virkkunen, Paavo Järvensivu, Janne I. Hukkinen, Elina Pekkarinen. Puheenjohtajana Teea Kortetmäki. 

Lisätietoja:
Kyösti Ylikulju
Toiminnanjohtaja, Jyväskylän Kesä
kyosti.ylikulju[at]jyvaskylankesa.fi
puh. 044 5789 485

Janne Kotiaho
Ekologian professori, Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin johtaja, Jyväskylän yliopisto
janne.kotiaho[at]jyu.fi
puh. 050 5946881


Tutustu puheohjelmaan ja puhujiin Jyväskylän Kesän verkkosivuilla:

https://jyvaskylankesa.fi/puheohjelma/

Jyväskylän Kesän kuvapankki: https://jyvaskylankesa.kuvat.fi/ 

JYU.WISDOM -resurssiviisausyhteisö:

https://www.jyu.fi/en/research/wisdom

Uutinen: Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun. Jyväskylän yliopisto 5.5.2021. https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/05/tutkimushankkeessa-luodaan-kunnille-ensimmainen-ekologisen-kompensaation-toimintamalli-maankayton-suunnitteluun


Jyväskylän Kesä on Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty kulttuurifestivaali. Puheohjelma limittyy sulavasti festivaalin taiteelliseen ohjelmistoon, ja ympäristöteemaan pääsee syventymään monipuolisesti sekä tieteen että taiteen keinoin. Jyväskylän Kesän ohjelmistossa on muun muassa konsertteja, teatteria, tanssia, seminaareja, puistojuhlintaa, elokuvia, klubeja, sanataidetta ja kursseja. 

 

Yhteyshenkilöt

Viestinnän asiantuntija Elina Leskinen, Jyväskylän yliopisto, elina.leskinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä15.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 2‒6-vuotiaiden päiväkotilasten digimedian käyttöä ja liikunnallista leikkiaikaa yhdessä vanhemman kanssa. Tulosten mukaan vanhempien osallistuessa paljon lapsen digiaikaan, osallistuivat he paljon myös liikunnalliseen leikkiaikaan. Vanhemmat osallistuivat lastensa digiaikaan arkena 40 prosenttia ja viikonloppuisin lähes puolet lapsen kokonaisdigiajasta. Vanhempien osallistuminen lastensa liikunnalliseen leikkiin oli keskimäärin hieman vähäisempää.

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa14.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme