Jyväskylän yliopisto tutkii iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta koronaviruspandemian aikana

- Nyt on syytä tutkia, onko iäkkäiden ihmisten aktiivisuus nyt rajoitusten aikana erilaista kuin ennen rajoituksia, sanoo professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta.
Vuosina 2017–2018 toteutetussa yli 1000 ihmistä kattaneessa AGNES-tutkimuksessa selvitettiin ihmisten aktiivisuutta sekä elinpiiriä, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä sekä sosiaalisia suhteita ja yksinäisyyttä. Nyt toteutettavan AGNES-tutkimuksen laajennusosan tietoja verrataan aiemmin kerättyihin tietoihin. Näin saadaan käsitys muutosten laajuudesta sekä siitä, mitkä asiat ovat yhteydessä mahdollisesti havaittaviin muutoksiin. Tutkimuksen laajennusosaan kutsutaan mukaan vain AGNES-tutkimuksen ensimmäisen vaiheen osallistujat ja tutkimus toteutetaan kokonaan etänä kyselylomaketutkimuksena.
Monet asiantuntijat ovat esittäneet, että koronaviruspandemian hillitsemiseksi tarkoitetut rajoitukset alentavat iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia.
- Olen itsekin antanut sen suuntaisia lausuntoja, mutta tosiasiassa ei tiedetä, miten aktiivisuus, elinpiiri tai autonomia ovat muuttuneet ja keillä ne ovat muuttuneet, professori Rantanen sanoo.
Saattaa olla, että osa iäkkäistä ihmisistä on ollut yhtä aktiivisia kuin ennen rajoituksia, osan aktiivisuus tai mahdollisuus itselle tärkeisiin aktiiviteetteihin, vaikkapa lastenlasten hoitoon, kokouksissa käymiseen tai vesijumppaan, on todennäköisesti muuttunut.
Tutkimuksessa selvitetään, miten tietyt elinympäristön tai henkilön itsensä piirteet ovat yhteydessä muutoksiin. Etenkin se, mitkä asiat ovat lisänneet haavoittuvuutta tai sietokykyä rajoituksille kiinnostaa tutkijoita.
- Tällainen tieto on hyödyllistä, kun mietitään, miten ihmisiä voi auttaa. Tietoa muutoksista tarvitaan, jotta osataan toimia oikein, kun rajoitukset myöhemmin poistetaan. Koronaviruspandemian seurauksia on tärkeää tutkia myös muista kuin taudin tarttuvuuden tai talouselämän näkökulmista, Rantanen sanoo.
AGNES-tutkimuksen osallistujille lähetetään postitse kyselylomakke, jonka täyttäminen kestää puolesta tunnista tuntiin. Kenenkään henkilökohtaisia tietoja ei paljasteta ulkopuolisille vaan vastauksia käsitellään keskiarvoina ja prosentteina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Taina Rantanen, Gerontologian tutkimuskeskus, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, 040 805 3590, taina.rantanen@jyu.fi
Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla kaipaa kehittämistä – tutkimus nostaa esiin kriittiset kohdat28.10.2025 16:01:51 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama, Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettu tutkimus nostaa esiin merkittäviä kehittämistarpeita ikääntyneiden palveluohjauksessa hyvinvointialueilla. Tulosten mukaan palveluohjaus ei kaikilta osin toteudu suunnitellusti tai asiakaslähtöisesti. Tutkijat tunnistivat palveluohjauksessa kriittisiä kohtia, kuten vaikeudet päästä palvelun piiriin, avun tarpeen arvioinnin kapea-alaisuuden ja resurssien riittämättömyyden. Tutkijat tarjoavat viisi konkreettista suositusta, joiden avulla hyvinvointialueiden palveluohjausta voidaan kehittää kohti ennakoivaa ja paremmin ikääntyneiden tarpeet huomioivaa palvelua.
Jyväskylän yliopiston 2026 aloittavan hallituksen kokoonpano vahvistettu28.10.2025 12:43:36 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsenten vaali toimikaudelle 1.1.2026–31.12.2029 päättyi keskiviikkona 1.10.2025. Yliopistokollegio vahvisti vaalin tuloksen 24.10.2025.
Tutkimus selvitti, miksi teinivuosien musiikkikappaleet säilyvät merkityksellisinä läpi elämän28.10.2025 07:29:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus paljastaa, että tunteisiimme eniten vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta, todennäköisimmin ikävuoden 17 tienoilta. Tämä muistoihin liittyvä ilmiö auttaa selittämään, miksi nuoruusaikojen musiikkikappaleet säilyvät usein syvästi merkityksellisinä – jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Muistojen voimakkuus kuitenkin vaihtelee elämän mittaan ja paljastaa erilaisia kehityskulkuja miesten ja naisten välillä.
Tutkimus selvitti: suomen kielen kielitaidon arvioinnissa voi piillä yllättäviäkin vinoumia – aksentti voi vaikuttaa testissä suoriutumiseen27.10.2025 10:26:25 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia arviointivinoumia Yleisten kielitutkintojen suomen puhutun kielen testissä voi piillä. Tutkimuksessa huomattiin, että kielitestin suorittajan aksentti ja siitä päätelty tausta voivat vaikuttaa arviointiin. Tutkimuksessa selvitettiin arabian-, thain-, venäjän-, viron- ja suomenruotsinkielisten arviointia.
Uudet tutkimukset valottavat, miten aivot käsittelevät kasvonilmeitä27.10.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyissä kahdessa uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kasvonilmeiden havaitsemista aivoaktiivisuuden mittauksin sekä sitä, miten tunnepitoiset ilmeet vaikuttavat työmuistiin. Yhdessä nämä tutkimukset valottavat, miten ihmisen havainto- ja muistijärjestelmät käsittelevät toisten ihmisten kasvonilmeisiin liittyvää tietoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
