Jyväskylän yliopisto tutkii iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta koronaviruspandemian aikana
15.5.2020 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
- Nyt on syytä tutkia, onko iäkkäiden ihmisten aktiivisuus nyt rajoitusten aikana erilaista kuin ennen rajoituksia, sanoo professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta.
Vuosina 2017–2018 toteutetussa yli 1000 ihmistä kattaneessa AGNES-tutkimuksessa selvitettiin ihmisten aktiivisuutta sekä elinpiiriä, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä sekä sosiaalisia suhteita ja yksinäisyyttä. Nyt toteutettavan AGNES-tutkimuksen laajennusosan tietoja verrataan aiemmin kerättyihin tietoihin. Näin saadaan käsitys muutosten laajuudesta sekä siitä, mitkä asiat ovat yhteydessä mahdollisesti havaittaviin muutoksiin. Tutkimuksen laajennusosaan kutsutaan mukaan vain AGNES-tutkimuksen ensimmäisen vaiheen osallistujat ja tutkimus toteutetaan kokonaan etänä kyselylomaketutkimuksena.
Monet asiantuntijat ovat esittäneet, että koronaviruspandemian hillitsemiseksi tarkoitetut rajoitukset alentavat iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia.
- Olen itsekin antanut sen suuntaisia lausuntoja, mutta tosiasiassa ei tiedetä, miten aktiivisuus, elinpiiri tai autonomia ovat muuttuneet ja keillä ne ovat muuttuneet, professori Rantanen sanoo.
Saattaa olla, että osa iäkkäistä ihmisistä on ollut yhtä aktiivisia kuin ennen rajoituksia, osan aktiivisuus tai mahdollisuus itselle tärkeisiin aktiiviteetteihin, vaikkapa lastenlasten hoitoon, kokouksissa käymiseen tai vesijumppaan, on todennäköisesti muuttunut.
Tutkimuksessa selvitetään, miten tietyt elinympäristön tai henkilön itsensä piirteet ovat yhteydessä muutoksiin. Etenkin se, mitkä asiat ovat lisänneet haavoittuvuutta tai sietokykyä rajoituksille kiinnostaa tutkijoita.
- Tällainen tieto on hyödyllistä, kun mietitään, miten ihmisiä voi auttaa. Tietoa muutoksista tarvitaan, jotta osataan toimia oikein, kun rajoitukset myöhemmin poistetaan. Koronaviruspandemian seurauksia on tärkeää tutkia myös muista kuin taudin tarttuvuuden tai talouselämän näkökulmista, Rantanen sanoo.
AGNES-tutkimuksen osallistujille lähetetään postitse kyselylomakke, jonka täyttäminen kestää puolesta tunnista tuntiin. Kenenkään henkilökohtaisia tietoja ei paljasteta ulkopuolisille vaan vastauksia käsitellään keskiarvoina ja prosentteina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Taina Rantanen, Gerontologian tutkimuskeskus, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, 040 805 3590, taina.rantanen@jyu.fi
Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme