Jyväskylän yliopistolla hyvä akateeminen tulos vuonna 2021 – menestystä tutkimusrahoitushauissa

Vuonna 2021 Jyväskylän yliopistossa opiskeli 14 052 opiskelijaa, joista maisteriksi valmistui 1 538 (1 863 vuonna 2020) ja kandidaatin tutkintoja suoritettiin 1 275 (1 416 vuonna 2020). Tohtoreita valmistui 136 (174 vuonna 2020). Vuonna 2021 suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä palasi vuoden 2019 tasolle. Noin 20 vuoden ajan tavoitellun koulutusvastuun laajennuksen myötä tekniikan alan koulutus (diplomi-insinööri) käynnistyi elokuussa 2021.
Jyväskylän avoimen yliopiston opiskelijamäärä kasvoi 26 500 opiskelijaan vuonna 2021 (25 000 vuonna 2020). Kasvu tasaantui vuodesta 2020, jolloin avoimen yliopiston tarjonnan pariin saatiin 8 000 uutta opiskelijaa.
Kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä ja tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä laski hieman vuoden 2020 kasvun jälkeen aiempien vuosien tasolle.Scopus-tietokannassa noteerattujen julkaisujen lukumäärä (2 095) vastasi edellisen vuoden tasoa (2 082).
Vuonna 2021 Jyväskylän yliopisto menestyi erinomaisesti kilpailluissa tutkimusrahoitushauissa. Yliopistossa käynnistyivät Otso Ovaskaisen ja Pasi Ihalaisen uudet akatemiaprofessuurit kaudelle 1.9.2021-31.8.2026. Samoin joulukuussa 2020 Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) myöntämän Consolidator Grant -rahoituksen saanut apulaisprofessori Minna Torpan johtama hanke käynnistyi vuonna 2021. Suomen Akatemia valitsi vuoden 2021 lopussa uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029. Jyväskylän yliopisto johtaa kolmea uutta huippuyksikköä (hiukkasfysiikka, musiikin tutkimus, oppimisen dynamiikka) ja on lisäksi mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa yksikössä (matematiikka).
Vuosi 2021 toteutui budjetoidun mukaisesti - kokonaistulos sijoitustoiminnan tukemana voitolliseksi
Yliopiston liikevaihto eli OKM:n osoittama korkeakoulujen valtionrahoitus sekä täydentävän rahoituksen toiminnan tuotot yhteensä tilikaudelta 2021 oli noin 216,7 M€ (201,5 € vuonna 2020) ja kokonaiskustannukset 219,7 M€. Liiketulos oli alijäämäinen 3 M€ (vuonna 2020 3,8 M€), jota yliopisto kattoi realisoituneilla sijoitustoiminnan tuotoilla. Realisoituneiden sijoitustoiminnan tuottojen jälkeen tilikauden tulos oli 5,6 M€ ylijäämäinen.
Yliopiston henkilöstömäärä kasvoi kuluvan vuoden aikana (henkilötyövuodet + 3,8 %). Tämä henkilöstömäärän kasvu sekä työehtosopimuksen kustannusvaikutus selittävät henkilöstökustannusten kasvua. Yliopiston kaikista kustannuksista henkilöstökulut olivat 70 %, 153 M€ (2020 vastaavat luvut 70 % ja 144 M€). Tilavuokrat muodostavat 12 % kokonaiskuluista.
Sijoitustuotto ylitti tavoitteet
Yliopiston sijoitusten arvo nousi +19,2 % vuonna 2021. Yliopiston koko sijoitushistorian (2011–2021) keskimääräinen vuotuinen tuotto +8,0 % ylittää edelleen selvästi vuotuisen tavoitteen +5 %. Vuoden lopussa pitkäaikaisten sijoitusten arvo oli 191,1 M€.
Suomen yliopistojen kaikkien aikojen suurin yksityishenkilön lahjoitus Jyväskylään
Yliopiston varainhankintakampanja 2021–2022 käynnistyi alumni Matti Hällin historiallisella 4 M€ lahjoituksella tekniikan koulutusalalle. Suomen yliopistojen kaikkien aikojen suurin yksityishenkilön lahjoitus 31.3.2021 vauhditti uuden DI-koulutuksen professuurien perustamista. Vuoden loppuun mennessä muita valtion vastinrahakelpoisia lahjoituksia yliopisto sai yhteensä noin 1 M€, suurimpina Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiön lahjoitus (420 000 €) kauppatieteelliselle koulutusalalle sekä Osuuskauppa Keskimaan lahjoitukset kauppatieteelliselle (100 000 €) ja tekniikan koulutusalalle (50 000 €). Varainhankintakampanja jatkuu kesäkuun 2022 loppuun saakka.
Uusia avauksia eurooppalaisessa yhteistyössä
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa toteutettava EduFutura Jyväskylä -yhteistyö jatkui vuoden 2021 aikana ja loppuvuodesta tehtiin linjauksia yhteistyön askelista vuodesta 2023 lähtien. Muita merkittäviä yhteistyöverkostoja olivat Jyväskylän yliopiston koordinoima Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä (KEHO) ja eurooppalaiseen FORTHEM-allianssi.
Uusi hallitus, kollegio ja akateeminen johto
Kevään 2021 aikana toteutettiin Jyväskylän yliopiston rehtorin haku koskien kautta 1.8.2022-31.7.2027. Jyväskylän yliopiston hallitus nimitti 19.5.2021 rehtori Keijo Hämäläisen yliopiston rehtorin tehtävään toiselle viisivuotiskaudelle.Rehtori Hämäläinen nimitti nykyiset vararehtorit jatkokaudelle. Myös tiedekuntien osin uusiutunut akateeminen johto aloitti vuonna 2022 toimikautensa.
Jyväskylän yliopiston uusi hallitus aloitti toimikautensa vuoden 2022 alussa ja valitsi puheenjohtajakseen pääjohtaja, professori Antti Koivulan. Uusi yliopistokollegio aloitti myös toimintansa ja valitsi puheenjohtajaksi professori Kaisa Miettisen.
Jyväskylän yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2021 konsernin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 18.3.2022 pidetyssä kokouksessa. Tilinpäätös ja toimintakertomus ovat yliopistokollegion vahvistettavana kollegion kokouksessa 5.5.2022.
Lisätietoja:
Keijo Hämäläinen, rehtori
Päivi Seppä, talous- ja palvelujohtaja
Jarkko Pirkkalainen, kehitysjohtaja
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme