Jyväskylän yliopiston kirjastorakennuksen uusi nimi on valittu

Lähde on tiedon, oppimisen ja hyvinvoinnin kohtaamispaikka
Lähde valittiin nimeksi, koska se on kaunis, suomenkielinen sana ja siihen liittyy useita, peruskorjauksen kautta uudistuvaan kirjastorakennukseen sopivia merkityksiä: lähde on yhteisöllinen ja kutsuva, raikas ja virtaava sekä tiedon lähde.
- Kutsuimme kaikki mukaan miettimään nimeä nimikilpailun kautta, sillä rakennus toimintoineen on avoin kaikille. Tavoitteena oli löytää nimi, joka kuvaa kirjastorakennuksen uudistuvaa toimintaa. Rakennukseen sijoittuu kirjastotoimintojen lisäksi myös muita palveluita ja se on tarkoitettu niin yliopistoyhteisön kuin eri-ikäisten kaupunkilaistenkin käyttöön. Lähde on tiedon, oppimisen ja hyvinvoinnin kohtaamispaikka, kuvailee Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.
- Kiitos kaikille nimikilpailuun osallistuneille. Hienoa, että nimikilpailu kiinnosti, aktivoi osallistumaan ja herätti keskustelua - sitä juuri toivoimme. Saimme monia hyviä ehdotuksia, mutta lopulta nimikilpailun raati oli yksimielinen nimen valinnan suhteen.
Voittajanimeä ehdotti nimikilpailun ensimmäisessä vaiheessa 15 ihmistä. Ehdottajat perustelivat nimeä muun muassa näin:
-
Mielestäni lähde olisi sopiva nimi Jyväskylän yliopiston kirjastolle, sillä se kuvaa osuvasti uudistetun kirjaston merkitystä ihmisten välisissä kohtaamisissa ja toimintaa tiedon lähteenä.
-
Luonnossa lähde on virkistävä, raikastava, elämää pulppuava ja ylläpitävä puhdas paikka.
-
Lähde sopii hyvin muihin kampuksella oleviin paikannimiin, kuten Lyhtyyn ja Soihtuun.
-
Sana lähde käskymuotona pyytää sinua lähtemään liikkeelle ja toivottaa tervetulleeksi kirjastorakennukseen.
-
Lähde sopii hyvin muihin kampuksella oleviin paikannimiin, kuten Lyhtyyn ja Soihtuun.
-
Nimi on suomalainen ja taipuu hyvin eri muodoissaan. Nimi liittyy saumattomasti kirjasto- , tiede- ja opiskelijamaailmaan: lähdeaineisto, -julkaisu, -kirja, -kirjallisuus, -kokoelma, -luettelo, -kritiikki, -tieto, -teos jne.
-
Luonnossa lähteet ovat paikkoja, joissa puhdas pohjavesi tulee maan pinnalle. Ne ovat historian saatossa olleetkin tärkeitä kohtaamispaikkoja ihmisille, sillä ne ovat tarjonneet puhdasta vettä juotavaksi. Näin Lähde kuvaisikin myös kirjaston merkitystä sekä erilaisten ihmisten, että erilaisten ajatusten kohtaamispaikkana.
Nimestä voidaan käyttää pidempää tai lyhyempää versiota. Lähde-nimestä johdetaan myös muiden kirjastorakennukseen tulevien tilojen nimet.
Kirjastorakennuksen toiminnan muodomuutos
Käynnissä oleva peruskorjaus uudistaa ja monipuolistaa tilojen lisäksi kirjastorakennuksen toimintaa. Loppuvuodesta 2021 alkaen kirjastorakennuksessa toimii yliopiston Avoimen tiedon keskuksen kirjasto-, tutkija- ja museopalvelut. Lisäksi Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde on avoin tutkimuksen esittelemiselle, koulutukselle, tiedekasvatukselle sekä kansalaistieteelle. Rakennuksessa on myös opetustiloja sekä opiskelijoiden hyvinvointitoimintaa (Student life). Näiden lisäksi yliopiston digipalvelut saavat toimitiloja rakennuksesta. Kaiken toiminnan tukena hyödynnetään uusimpia digitaalisia ratkaisuja.
Peruskorjaus tarkoittaa siis muodonmuutosta kirjastosta uudenlaiseksi, eläväksi, arkkitehtuuriltaan ainutlaatuiseksi kohtauspaikaksi ja monipuolisen palvelun oppimiskeskukseksi niin yliopistolaisille kuin muillekin kaupunkilaisille. Uudistettu kirjastorakennus Lähde on aktiivinen, yhteiskuntaa laajasti palveleva kokonaisuus. Kiinnostavien tiede- ja taidetapahtumiensa ja korkeatasoisten näyttelyidensä ansiosta se on mielenkiintoinen kohde niin kaupunkilaisille kuin kaupungissa vieraileville. Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde on jatkossa entistä vahvemmin avoin portti kampukselle.
Nimikilpailun kulku
Nimikilpailu toteutettiin kaksiosaisena: ensimmäisessä vaiheessa (22.10-11.11.) kerättiin ehdotuksia ja toisessa vaiheessa (16.-26.11.) äänestettiin esikarsituista ehdotuksista. Ensimmäiseen vaiheeseen tuli yhteensä 1177 osallistumista. Ehdotuksista toiseen vaiheeseen valittiin 28 ehdokasta. Toisessa vaiheessa äänestettiin 6123 kertaa.
Lopullisen päätöksen nimestä teki raati, jossa oli jäseniä eri puolilta yliopistoyhteisöä sekä opiskelijaedustus ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n edustus. Raadin puheenjohtajana toimi rehtori Keijo Hämäläinen.
Voittajanimeä ‘Lähde’ ehdotettiin ensimmäisessä vaiheessa yhteensä 15 kertaa. Nimeä ehdottivat Carita Hovi, Ari Häyrinen, Veera Klemettinen, Eija-Kaisa Klinga, Enni Kuusela, Eetu Mantere, Saana Muhonen, Jussi Mursula, Tom Nevanpää, Sanna Pakarinen, Tiia Pitkänen, Emilia Syrjä, Katja Tani sekä kaksi henkilöä, jotka eivät ilmoittaneet koko nimeään.
Nimikilpailun pääpalkintona on illallinen peruskorjatussa kirjastorakennuksessa. Pääpalkinto arvotaan kaikkien Lähde-nimeä ehdottaneiden ja koko nimensä ilmoittaneiden kesken. Muut voittajanimeä ehdottaneet saavat tuotepalkinnon yliopistokauppa Sopista. Lisäksi kaikkien nimikilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja kirjastorakennukseen tulevaan kahvilaan. Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä joulukuun aikana.
Lisätietoja:
Viestintäjohtaja Anna-Kaisa Säkkinen
+358406577211, anna-kaisa.sakkinen@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

