Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus mukaan rakentamaan Pohjoismaiden parasta kemiallisen kuvantamisen infrastruktuuria
13.12.2019 13:43:12 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston muodostama konsortio nousi uutena Suomen Akatemia rahoittamien tutkimusinfrastruktuurien joukkoon.
Konsortion tavoitteena on rakentaa Suomeen Pohjoismaiden paras korkean resoluution värähtelyspektroskooppinen kuvantamisinfrastruktuuri. Sen avulla tutkitaan esimerkiksi nanomateriaaleja, kuten grafeenia ja biomolekyylejä sekä kehitetään niihin liittyviä sovelluksia.
Konsortio perustaa kaksi uutta avointa värähtelyspektroskooppista kuvantamislaitetta ja yhdistää ne spektrin käsittelyn ja analysoinnin mahdollistavaan sovellusalustaan.
Toinen uusista laitteista tulee Jyväskylään Nanotiedekeskuksen laserspektroskopian laboratorioon Laserlab-NSC:hen. Laite on laajakaistainen Raman-mikroskooppi.
”Kyseessä on uusi lähikenttä –infrapunakuvantamislaite, jonka avulla kemiallisten kuvantamismenetelmien avaruudellinen erotuskyky paranee n. 10 nanometriin. Se antaa mahdollisuuden tutkia entistä paremmin esimerkiksi toiminnallisia biologisia molekyylejä ja nanomateriaaleja”, sanoo professori, kemian laitoksen johtaja Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta.
Konsortion vahvuus on yhteistyössä
Kolmen yliopiston yhteisellä kemiallisen kuvantamisen infrastruktuurilla (eng. lyhenne qCSI) on mahdollisuudet nousta kansainvälisesti merkittäväksi tutkimusinfrastruktuuriksi, arvioi infrastruktuurin johtaja, professori Clare Strachan Helsingin yliopistosta.
”Vahvuutemme on yhteistyössä, koska meillä on spektroskopian, kuvantamisen, analyysin sekä farmasian, lääketieteen ja kemian asiantuntijoita”, Strachan sanoo.
Konsortiossa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto rakentaa rahoituksella spektrin käsittelyn ja analysoinnin mahdollistavan sovellusalustan.
Suomen Akatemian rahoittamilla tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineitä, -laitteistoja, -aineistoja ja palveluja, jotka myös edistävät tutkimusyhteistyötä.
Lisätietoja:
Mika Pettersson, mika.j.pettersson@jyu.fi, puh. +358 50 310 9969
Clare Strachan, clare.strachan@helsinki.fi,+35850 318 5341
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme