Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus mukaan rakentamaan Pohjoismaiden parasta kemiallisen kuvantamisen infrastruktuuria

Jaa

Jyväskylän yliopiston kemialliseen kuvantamiseen liittyvä tutkimus on saanut merkittävän rahoituksen Suomen Akatemialta. Akatemia myönsi Jyväskylän yliopistolle lähes 500 000 euron rahoituksen kemiallisen kuvantamisen tutkimuslaitteiston kehittämiseen. Jyväskylän yliopiston saama rahoitus on osa kolmen yliopiston yhteisen tutkimuskonsortion saamaa 1,6 miljoonan euron rahoitusta. Konsortion tavoitteena on rakentaa Suomeen Pohjoismaiden paras korkean resoluution kuvantamislaitteisto, jolla tutkitaan esimerkiksi nanomateriaaleja ja biomolekyylejä.

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laserspektroskopian laboratorioon hankitaan Suomen Akatemian tuella uusi laajakaistainen Raman-mikroskooppi., joka edistää biomolekyylien ja nanomateriaalien tutkimusta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laserspektroskopian laboratorioon hankitaan Suomen Akatemian tuella uusi laajakaistainen Raman-mikroskooppi., joka edistää biomolekyylien ja nanomateriaalien tutkimusta. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston muodostama konsortio nousi uutena Suomen Akatemia rahoittamien tutkimusinfrastruktuurien joukkoon.

Konsortion tavoitteena on rakentaa Suomeen Pohjoismaiden paras korkean resoluution värähtelyspektroskooppinen kuvantamisinfrastruktuuri. Sen avulla tutkitaan esimerkiksi nanomateriaaleja, kuten grafeenia ja biomolekyylejä sekä kehitetään niihin liittyviä sovelluksia.

Konsortio perustaa kaksi uutta avointa värähtelyspektroskooppista kuvantamislaitetta ja yhdistää ne spektrin käsittelyn ja analysoinnin mahdollistavaan sovellusalustaan.

Toinen uusista laitteista tulee Jyväskylään Nanotiedekeskuksen laserspektroskopian laboratorioon Laserlab-NSC:hen. Laite on laajakaistainen Raman-mikroskooppi.

”Kyseessä on uusi lähikenttä –infrapunakuvantamislaite, jonka avulla kemiallisten kuvantamismenetelmien avaruudellinen erotuskyky paranee n. 10 nanometriin. Se antaa mahdollisuuden tutkia entistä paremmin esimerkiksi toiminnallisia biologisia molekyylejä ja nanomateriaaleja”, sanoo professori, kemian laitoksen johtaja Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta.

Konsortion vahvuus on yhteistyössä

Kolmen yliopiston yhteisellä kemiallisen kuvantamisen infrastruktuurilla (eng. lyhenne qCSI) on mahdollisuudet nousta kansainvälisesti merkittäväksi tutkimusinfrastruktuuriksi, arvioi infrastruktuurin johtaja, professori Clare Strachan Helsingin yliopistosta.

”Vahvuutemme on yhteistyössä, koska meillä on spektroskopian, kuvantamisen, analyysin sekä farmasian, lääketieteen ja kemian asiantuntijoita”, Strachan sanoo.

Konsortiossa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto rakentaa rahoituksella spektrin käsittelyn ja analysoinnin mahdollistavan sovellusalustan.

Suomen Akatemian rahoittamilla tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tutkimusvälineitä, -laitteistoja, -aineistoja ja palveluja, jotka myös edistävät tutkimusyhteistyötä.  

Lisätietoja:

Mika Pettersson, mika.j.pettersson@jyu.fi, puh. +358 50 310 9969

Clare Strachan, clare.strachan@helsinki.fi,+35850 318 5341

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351

https://www.jyu.fi/science/fi/nsc

https://www.jyu.fi/science/fi

Avainsanat

Kuvat

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laserspektroskopian laboratorioon hankitaan Suomen Akatemian tuella uusi laajakaistainen Raman-mikroskooppi., joka edistää biomolekyylien ja nanomateriaalien tutkimusta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen laserspektroskopian laboratorioon hankitaan Suomen Akatemian tuella uusi laajakaistainen Raman-mikroskooppi., joka edistää biomolekyylien ja nanomateriaalien tutkimusta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto sai uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille23.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut tehtäviinsä neljä uutta professoria matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lokakuun alussa professoreina aloittavat fysiikan professori Pekka Koskinen, eläinekologian professori Tapio Mappes ja solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki. Aiemmin tänä vuonna professorina aloitti matematiikan professorina Enrico Le Donne

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme