Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopistoon kolmelle tutkijalle huomattava akatemiatutkijan rahoitus

Jaa

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt kolmelle Jyväskylän yliopiston tutkijalle merkittävän akatemiatutkijan rahoituksen. Kukin tutkija saa lähes 440 000 euron rahoituksen vuosina 2019-2025.

Rahoituksen saavat bio- ja ympäristötieteiden laitokselta Ilkka Kronholm ja Silva Uusi-Heikkilä sekä liikuntatieteellisestä tiedekunnasta Timo Rantalainen.

Vieraileva tutkija Ilkka Kronholm tutkii epigeneettisiä muutoksia ja niiden merkityksiä evoluutiossa ja perinnöllisyydessä. DNA:han ja siihen liittyneisiin proteiineihin liitettävät kemialliset ryhmät voivat osaltaan säädellä geenien toimintaa. Nämä epigeneettiset muutokset voivat myös joissain tapauksissa periytyä seuraaville sukupolville. Periytyessään ne voivat vaikuttaa eliöiden sopeutumiseen muuttuviin ympäristöihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Yliopistotutkija Silva Uusi-Heikkilä tutkii kalastuksen vaikutuksia perinnöllisen ja ilmiasun vaihteluun populaatiossa. Tulosten avulla voidaan kalastusta kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan. Kalastus poistaa suuria yksilömääriä ekosysteemistä ja se kohdistuu usein lähes poikkeuksetta kookkaisiin kaloihin. Täten kalastus voi vähentää perinnöllistä ja ilmiasun vaihtelua populaatiossa ja vaikeuttaa populaation sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopistutkija Timo Rantalainen tutkii kehollista liikkumista ja elämänlaadun säilyttämistä ikääntyessä. Tausta-ajatuksena on se, että fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo saattavat kuvata kykyä ylläpitää elämänlaatua. Toistaiseksi asiaa ei ole tutkittu tästä näkökulmasta kovin laajasti, eivätkä tämänhetkiset tutkimusmenetelmät sovellu asian tutkimiseen parhaalla tavalla, joten tutkimusohjelman tarkoituksena on mm. kehittää menetelmiä, joilla mitata iäkkäiden fyysistä aktiivisuutta, seurata aktiivisuuden muutoksia ja niiden vaikutuksia elämänlaadun muutokseen.

Rahoitusta 25:lle uudelle akatemiatutkijalle

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen tänä vuonna noin 11 miljoonaa euroa. Toimikunta myönsi rahoituksen kaikkiaan 25 uudelle akatemiatutkijalle.

Akatemiatutkijan rahoituksen tavoitteena on tarjota tutkijoille laajat ja monipuoliset mahdollisuudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Rahoitus mahdollistaa tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamisen ja alan tutkimuksen kehittämisen. Akatemiatutkijoilla odotetaan myös olevan hyvät kansalliset sekä kansainväliset yhteistyöverkostot ja heitä myös kannustetaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Akatemiatutkijan tehtävää tuli 144 hakemusta syyshaussa 2018. Rahoituksen sai noin 17 prosenttia. 

Yhteyshenkilöt

Ilkka Kronholm, ilkka.kronholm@jyu.fi
Silva Uusi-Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi
Timo Rantalainen, puh. 040 805 3252, timo.rantalainen@jyu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ensimmäiset uhanalaisen raakun poikaset syntyivät Konneveden tutkimusasemalla  17.7.2019 08:00:00 EESTTiedote

Etelä-Suomessa Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkukannat pienenevät hälyttävää tahtia, mutta tilanteeseen on tulossa helpotusta Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta. Tutkijat onnistuivat tuottamaan ensimmäiset viljellyt raakun poikaset jatkokasvatukseen tutkimusaseman laboratoriossa. Poikaset ovat peräisin raakkuyksilöistä, jotka tuotiin asemalle ”raakkujen lemmenlomalle” Mustionjoesta ja Ähtävänjoesta syksyllä 2016.

Keskitetyillä asiakas- ja potilastietojärjestelmillä säästetään työaikaa ja luodaan entistä laadukkaampia palveluita15.7.2019 09:00:00 EESTTiedote

Pirstaleisia sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja on pitkään hyödynnetty vain yksilön akuutin ongelman ratkaisemiseen, mikä on hidastanut terveydenhuoltoa. Keskitetyillä tiedonhallinta-alustoilla voidaan kuitenkin luoda mahdollisuuksia tiedon tehokkaalle ja reaaliaikaiselle hyödyntämiselle. Keskitettyjen potilas- ja asiakastietojärjestelmien ansiota yksilön terveystiedot löytyvät samasta paikasta, mikä nopeuttaa terveydenhoitoa.

Nanotutkijat löysivät optimaalisen reikärakenteen, joka estää lämmön johtumista8.7.2019 12:43:07 EESTTutkimus

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen professori Ilari Maasillan tutkimusryhmä on erikoistunut tutkimaan, miten erilaisilla nanorakenteilla voidaan estää tai parantaa lämmön siirtymistä. Tuoreessa tutkimuksessa Maasillan tutkimusryhmä tarkensi tietoa siitä, miten lämmönsiirto estetään yli satakertaisesti reikärakenteissa hyödyntäen lämmön aaltoluonnetta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Physical Review Applied -lehdessä 3. heinäkuuta 2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme