Käännös itsessään ei aina ratkaise – konteksti vaikuttaa raakakonekäännösten käyttöön

Yrität lukea sähköpostia, some-päivitystä tai ehkä jotakin työhön liittyvää tekstiä, mutta et osaa tekstin alkuperäistä kieltä kovin hyvin. Monet meistä ratkaisevat tällaisen ongelman kääntämällä tekstin Google Kääntäjän tai vastaavan työkalun avulla vaikkapa suomeksi. Tuloksena on koneen tuottama ”raakakäännös” eli käännös, jota ihminen ei ole muokannut. Vaikka käännös on jossain määrin epätäydellinen, ehkä käytät sitä siitä huolimatta, jos arvioit ymmärtäväsi tekstiä riittävän hyvin.

Nurmisen mukaan monet ehkä ajattelevat, että automaattisia konekäännöstyökaluja käytetään vain henkilökohtaisiin tarpeisiin tai vähemmän tärkeisiin asioihin. Hänen tutkimuksensa kuitenkin osoitti, että konekääntämistä käytetään myös opinnoissa ja työssä, tiimeissä ja myös tärkeisiin tai jopa riskialttiisiin tarkoituksiin.

– Se saattaa kuulostaa vähän huolestuttavalta. Tutkimani ammattilaiset olivat kuitenkin hyvin perillä konekääntämisestä, ja se näkyi heidän tavassaan käyttää näitä työkaluja. He arvioivat sekä riskejä että sitä, miten hyvin he pystyivät ymmärtämään konekäännettyä tekstiä. Jos riski oli korkea tai ymmärtämisen taso jäi kovin heikoksi, he lähettivät tekstin ihmiselle käännettäväksi, Nurminen selittää.

Tutkimus auttaa kehittämään käyttäjäystävällisempiä konekäännöstyökaluja

Toinen väitöskirjassa tutkittu aihe käsitteli kontekstiin liittyviä tekijöitä, joiden avulla konekäännettyä tekstiä pystyttiin ymmärtämään ”riittävän hyvin”. Nurmisen mukaan ymmärtäminen ei riipu pelkästään koneen tuottaman käännöksen laadusta. Se on toki tärkeää, mutta ihmiset nojaavat myös moniin kontekstista nouseviin asioihin, joiden avulla he voivat käyttää ja ymmärtää konekäännöksiä.

– Tutkimukseni lähtökohtana oli ajatus siitä, että konteksti vaikuttaa viestintään, millä on vankka tieteellinen pohja. Omassa työssäni halusin selvittää tarkemmin, mitkä kontekstiin liittyvät tekijät vaikuttavat juuri tähän uudenlaiseen tapaan viestiä konekääntämisen avulla, Nurminen kertoo.

Hän tunnisti yksitoista tällaista tekijää.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita tekstin aihepiirin tuttuus. Jos henkilö tuntee konekäännettävän tekstin aiheen erittäin hyvin, hän todennäköisesti pystyy myös käyttämään konekäännettyä tekstiä paremmin kuin täysin vierasta aihetta käsittelevää konekäännöstä. Vaikka osa konekäännöksestä olisikin epäselvää, tuttua aihetta käsittelevästä tekstistä on helpompi päätellä, mitä epäselvässä kohdassa ehkä tarkoitettiin. Silloin saattaa myös olla helpompi huomata, jos konekäännökseen on tullut virheitä.

Nurminen kertoo, miksi on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset käyttävät konekäännöksiä ja mikä heitä siinä auttaa: – Nykyisessä konekääntämisen kehitysvaiheessa on tärkeää nähdä pelkän teknologian ohi ja katsoa, miten ihmiset oikeasti sitä käyttävät. Kun ymmärrämme sitä paremmin, voimme kehittää käyttäjäystävällisempiä konekäännöstyökaluja. Toisaalta silloin meidän on myös helpompi tiedostaa, milloin raakakonekäännöksiä kannattaa käyttää – ja milloin niitä ei missään nimessä pitäisi käyttää.

FM Mary Nurminen on yliopisto-opettaja Tampereen yliopistossa. Hänen käännöstieteen alaan kuuluva väitöskirjansa Investigating the Influence of Context in the Use and Reception of Raw Machine Translation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 03.12.2021 kello 13:00. Väitöstilaisuus pidetään yliopiston päärakennuksen salissa A1, osoitteessa Kalevantie 4, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Lynne Bowker Ottawan yliopistosta Kanadasta. Kustoksena toimii professori Kaisa Koskinen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.