Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kaavoitus ja hankinnat avainasemassa yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

9.6.2020 13:45:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Kunnat arvioivat, että yrittäjien toimintaedellytyksiä kehitetään parhaiten luomalla kaavoituksella vetovoimaisia asuinympäristöjä ja paikkoja yrityksille sekä huomioimalla paikalliset pienyritykset hankinnoissa. Tärkeiksi toimenpiteiksi nousivat myös yritysten tukeminen neuvonnalla, asukas-, matkailu- ja yritysmarkkinointi sekä elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien ja Kuntaliiton alkuvuodesta teettämästä Kuntabarometri-kyselystä. Kunnille suunnattuun osioon vastasi 63 prosenttia kunnista.  

- Koronakriisi on korostanut kuntien toimia yritysten selviämisessä. Kunnat ovat järjestäneet yritysneuvonnan palveluja, alennuksia vuokriin, vaikuttaneet laskujen maksuaikoihin ja hankintojen järjestämiseen. Ennen kriisiä kerätyissä vastauksissa näkyy vahvasti yrittäjien toimintaympäristön pitkäjänteinen kehittäminen ja paikkakunnan vetovoimaisuudesta huolehtiminen esimerkiksi kaavoituksen keinoin, kertoo Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen.

Yritysneuvonnan palvelut toimivat kunnissa

Kunnat kokevat yritysneuvonnan tärkeäksi yritysten menestystä tukevaksi toimenpiteeksi ja oman kunnan katsotaan onnistuvan tehtävässä hyvin. Vastausten mukaan kunnat suoriutuvat lähes yhtä hyvin myös kuntaan sijoittumista harkitsevien yritysten palvelussa.

Avovastauksissa nousi esiin useita onnistumisia hankemuotoisessa kehittämisessä, mutta osa näki hankerahoituksen hyödyntämisessä myös parantamisen varaa.

- Kuntien erittäin tiukka taloustilanne tuli esiin myös kyselyn vastauksissa. Tästä huolimatta 69 prosenttia ilmoittaa, että panostukset yritystoiminnan kehittämiseen tulevat jossain muodossa kasvamaan seuraavan kolmen vuoden aikana.

- Eniten hajontaa, joskin vähän, vastausten osalta näkyy korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen hyödyntämisessä. Puute osaavasta työvoimasta on suunnannut kuntien katseita entistä enemmän myös koulutuksen suuntaan. Koulutuspaikkojen keskittyminen koetaan erityisesti pienissä kunnissa haasteena, kertoo Huovinen.

Yrittäjiä tuetaan hankintojen avulla

Kyselyyn vastanneet pitävät hankintoja tärkeänä yritystoiminnan edistämisen toimenpiteenä. Vastaukset osoittavat, että kunnissa on hankintoihin liittyen laajasti osaamista, mutta myös kehitettävää.

Vain 22 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että omassa kunnassa hankinnat toteutetaan niin, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Vastaajista 62 prosenttia kuitenkin ilmoittaa, että tämä toteutuu omassa kunnassa osittain.

- Koronatilanteen vuoksi yksityinen kysyntä on laskenut nopeasti. Julkisilla hankinnoilla on nyt yrityksille poikkeuksellisen suuri merkitys, Huovinen sanoo.

Yritystoiminnan kehittämisessä apuna paikalliset toimintamallit

Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että kunnat ovat onnistuneet tukemaan yritystoiminnan kehittämistä monilla paikallisilla toimintamalleilla.

- Esimerkkeinä kuntien toimintamalleista voisi mainita yrityspalveluseteleiden hyödyntämisen sekä Paimion leijonanluolan, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen pääomaa etsivät yritykset ja pääomaa tarjoavat tahot.

- Etelä-Karjalassa on myös kehitetty pienille kunnille innovaatio- ja kokeiluekosysteemipalvelu MINT, jossa yritysten haasteita ratkaistaan kokeilujen avulla, Huovinen kertoo.

Lisätietoja:

Jarkko Huovinen, alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja, p. 09 771 2550, jarkko.huovinen(a)kuntaliitto.fi

Kuntabarometri 2020 -tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kunta voisi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, kunnan elinkeinopolitiikan organisointia ja resursointia, osaavan työvoiman saantia sekä miten kunta edistää markkinoiden toimivuutta ja hankintojen onnistumista. Tutkimuksen tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä 28.2.-25.3.2020.

Kyselyyn saatiin 285 vastausta kaikkiaan 194 eri kunnasta, eli 63 prosentista. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 4,29 miljoonaa asukasta, mikä on 78 prosenttia koko maan asukkaista.

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote

Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.

De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.

Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote

Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.

Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande

Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye