Kaavoitus ja hankinnat avainasemassa yritysten toimintaedellytysten parantamisessa
Kunnat arvioivat, että yrittäjien toimintaedellytyksiä kehitetään parhaiten luomalla kaavoituksella vetovoimaisia asuinympäristöjä ja paikkoja yrityksille sekä huomioimalla paikalliset pienyritykset hankinnoissa. Tärkeiksi toimenpiteiksi nousivat myös yritysten tukeminen neuvonnalla, asukas-, matkailu- ja yritysmarkkinointi sekä elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien ja Kuntaliiton alkuvuodesta teettämästä Kuntabarometri-kyselystä. Kunnille suunnattuun osioon vastasi 63 prosenttia kunnista.
- Koronakriisi on korostanut kuntien toimia yritysten selviämisessä. Kunnat ovat järjestäneet yritysneuvonnan palveluja, alennuksia vuokriin, vaikuttaneet laskujen maksuaikoihin ja hankintojen järjestämiseen. Ennen kriisiä kerätyissä vastauksissa näkyy vahvasti yrittäjien toimintaympäristön pitkäjänteinen kehittäminen ja paikkakunnan vetovoimaisuudesta huolehtiminen esimerkiksi kaavoituksen keinoin, kertoo Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen.
Yritysneuvonnan palvelut toimivat kunnissa
Kunnat kokevat yritysneuvonnan tärkeäksi yritysten menestystä tukevaksi toimenpiteeksi ja oman kunnan katsotaan onnistuvan tehtävässä hyvin. Vastausten mukaan kunnat suoriutuvat lähes yhtä hyvin myös kuntaan sijoittumista harkitsevien yritysten palvelussa.
Avovastauksissa nousi esiin useita onnistumisia hankemuotoisessa kehittämisessä, mutta osa näki hankerahoituksen hyödyntämisessä myös parantamisen varaa.
- Kuntien erittäin tiukka taloustilanne tuli esiin myös kyselyn vastauksissa. Tästä huolimatta 69 prosenttia ilmoittaa, että panostukset yritystoiminnan kehittämiseen tulevat jossain muodossa kasvamaan seuraavan kolmen vuoden aikana.
- Eniten hajontaa, joskin vähän, vastausten osalta näkyy korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen hyödyntämisessä. Puute osaavasta työvoimasta on suunnannut kuntien katseita entistä enemmän myös koulutuksen suuntaan. Koulutuspaikkojen keskittyminen koetaan erityisesti pienissä kunnissa haasteena, kertoo Huovinen.
Yrittäjiä tuetaan hankintojen avulla
Kyselyyn vastanneet pitävät hankintoja tärkeänä yritystoiminnan edistämisen toimenpiteenä. Vastaukset osoittavat, että kunnissa on hankintoihin liittyen laajasti osaamista, mutta myös kehitettävää.
Vain 22 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että omassa kunnassa hankinnat toteutetaan niin, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Vastaajista 62 prosenttia kuitenkin ilmoittaa, että tämä toteutuu omassa kunnassa osittain.
- Koronatilanteen vuoksi yksityinen kysyntä on laskenut nopeasti. Julkisilla hankinnoilla on nyt yrityksille poikkeuksellisen suuri merkitys, Huovinen sanoo.
Yritystoiminnan kehittämisessä apuna paikalliset toimintamallit
Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että kunnat ovat onnistuneet tukemaan yritystoiminnan kehittämistä monilla paikallisilla toimintamalleilla.
- Esimerkkeinä kuntien toimintamalleista voisi mainita yrityspalveluseteleiden hyödyntämisen sekä Paimion leijonanluolan, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen pääomaa etsivät yritykset ja pääomaa tarjoavat tahot.
- Etelä-Karjalassa on myös kehitetty pienille kunnille innovaatio- ja kokeiluekosysteemipalvelu MINT, jossa yritysten haasteita ratkaistaan kokeilujen avulla, Huovinen kertoo.
Lisätietoja:
Jarkko Huovinen, alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja, p. 09 771 2550, jarkko.huovinen(a)kuntaliitto.fi
Kuntabarometri 2020 -tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kunta voisi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, kunnan elinkeinopolitiikan organisointia ja resursointia, osaavan työvoiman saantia sekä miten kunta edistää markkinoiden toimivuutta ja hankintojen onnistumista. Tutkimuksen tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä 28.2.-25.3.2020.
Kyselyyn saatiin 285 vastausta kaikkiaan 194 eri kunnasta, eli 63 prosentista. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 4,29 miljoonaa asukasta, mikä on 78 prosenttia koko maan asukkaista.
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
I cirka 30 procent av kommunerna vistas personer som stannat kvar i Finland efter att de fått negativt asylbeslut9.7.2020 08:49:56 EEST | Tiedote
Kommunförbundet har kartlagt antalet personer som vistas i Finland utan uppehållstillstånd efter att de fått negativt asylbeslut och den socialservice som tillhandahållits dem i kommunerna 2019 och i februari 2020. Kommunernas uppfattning om hur stor grupp det är fråga om och den service som tillhandahållits målgruppen utreddes med hjälp av en enkät. Svaren beskriver situationen i 166 kommuner, vilket motsvarar 77 procent av befolkningen. Enkäten besvarades av representanter för socialväsendet i kommuner och samarbetsområden samt kommunernas invandrarservice. – Kommunerna betonade allmänt att uppgifterna de angett delvis var endast uppskattningar. Det är första gången som man överhuvudtaget kartlagt situationen i denna omfattning. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det är fråga om något som är mycket svårt att utreda exakt, säger Ellen Vogt, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. I 20 procent av kommunerna vistas barnfamiljer som fått negativt asylbeslut Utgående från svaren kan ma
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä tavataan noin 30 prosentissa kuntia9.7.2020 08:47:22 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020. Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia. - Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita lapsiperheitä 20 prosentissa kuntia Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteise
Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EEST | Tiedote
Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6
Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun22.6.2020 09:21:04 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla. Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoi
En första uppskattning av nästa år: Coronakrisen försvagar den kommunala ekonomin med 1,7 miljarder euro år 202118.6.2020 09:45:50 EEST | Tiedote
Coronaepidemin kommer att försvaga kommunernas ekonomi med totalt 1,7 miljarder euro år 2021. Merparten, eller 1,4 miljarder euro, förklaras av minskade skatteinkomster. Kommunernas kostnader förväntas år 2021 öka med 200 miljoner euro till följd av coronaepidemin.
Ensiarvio vuodesta 2021: Koronakriisi heikentää kuntataloutta 1,7 miljardia euroa18.6.2020 09:24:25 EEST | Tiedote
Koronaepidemia heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia euroa. Valtaosa eli 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy kuntien verotulojen romahtamisesta. Kuntien kustannusten arvioidaan kasvavan 200 miljoonaa euroa koronaepidemian takia vuonna 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme