Kaavoitus ja hankinnat avainasemassa yritysten toimintaedellytysten parantamisessa
9.6.2020 13:45:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien ja Kuntaliiton alkuvuodesta teettämästä Kuntabarometri-kyselystä. Kunnille suunnattuun osioon vastasi 63 prosenttia kunnista.
- Koronakriisi on korostanut kuntien toimia yritysten selviämisessä. Kunnat ovat järjestäneet yritysneuvonnan palveluja, alennuksia vuokriin, vaikuttaneet laskujen maksuaikoihin ja hankintojen järjestämiseen. Ennen kriisiä kerätyissä vastauksissa näkyy vahvasti yrittäjien toimintaympäristön pitkäjänteinen kehittäminen ja paikkakunnan vetovoimaisuudesta huolehtiminen esimerkiksi kaavoituksen keinoin, kertoo Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen.
Yritysneuvonnan palvelut toimivat kunnissa
Kunnat kokevat yritysneuvonnan tärkeäksi yritysten menestystä tukevaksi toimenpiteeksi ja oman kunnan katsotaan onnistuvan tehtävässä hyvin. Vastausten mukaan kunnat suoriutuvat lähes yhtä hyvin myös kuntaan sijoittumista harkitsevien yritysten palvelussa.
Avovastauksissa nousi esiin useita onnistumisia hankemuotoisessa kehittämisessä, mutta osa näki hankerahoituksen hyödyntämisessä myös parantamisen varaa.
- Kuntien erittäin tiukka taloustilanne tuli esiin myös kyselyn vastauksissa. Tästä huolimatta 69 prosenttia ilmoittaa, että panostukset yritystoiminnan kehittämiseen tulevat jossain muodossa kasvamaan seuraavan kolmen vuoden aikana.
- Eniten hajontaa, joskin vähän, vastausten osalta näkyy korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen hyödyntämisessä. Puute osaavasta työvoimasta on suunnannut kuntien katseita entistä enemmän myös koulutuksen suuntaan. Koulutuspaikkojen keskittyminen koetaan erityisesti pienissä kunnissa haasteena, kertoo Huovinen.
Yrittäjiä tuetaan hankintojen avulla
Kyselyyn vastanneet pitävät hankintoja tärkeänä yritystoiminnan edistämisen toimenpiteenä. Vastaukset osoittavat, että kunnissa on hankintoihin liittyen laajasti osaamista, mutta myös kehitettävää.
Vain 22 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että omassa kunnassa hankinnat toteutetaan niin, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Vastaajista 62 prosenttia kuitenkin ilmoittaa, että tämä toteutuu omassa kunnassa osittain.
- Koronatilanteen vuoksi yksityinen kysyntä on laskenut nopeasti. Julkisilla hankinnoilla on nyt yrityksille poikkeuksellisen suuri merkitys, Huovinen sanoo.
Yritystoiminnan kehittämisessä apuna paikalliset toimintamallit
Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että kunnat ovat onnistuneet tukemaan yritystoiminnan kehittämistä monilla paikallisilla toimintamalleilla.
- Esimerkkeinä kuntien toimintamalleista voisi mainita yrityspalveluseteleiden hyödyntämisen sekä Paimion leijonanluolan, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen pääomaa etsivät yritykset ja pääomaa tarjoavat tahot.
- Etelä-Karjalassa on myös kehitetty pienille kunnille innovaatio- ja kokeiluekosysteemipalvelu MINT, jossa yritysten haasteita ratkaistaan kokeilujen avulla, Huovinen kertoo.
Lisätietoja:
Jarkko Huovinen, alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja, p. 09 771 2550, jarkko.huovinen(a)kuntaliitto.fi
Kuntabarometri 2020 -tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kunta voisi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, kunnan elinkeinopolitiikan organisointia ja resursointia, osaavan työvoiman saantia sekä miten kunta edistää markkinoiden toimivuutta ja hankintojen onnistumista. Tutkimuksen tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä 28.2.-25.3.2020.
Kyselyyn saatiin 285 vastausta kaikkiaan 194 eri kunnasta, eli 63 prosentista. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 4,29 miljoonaa asukasta, mikä on 78 prosenttia koko maan asukkaista.
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Kuntaliitto PISA-tuloksista: Paljon on tehty, mutta keskitytäänkö oikeisiin asioihin?8.9.2026 10:39:54 EEST | Tiedote
Suomalaisten nuorten osaaminen heikkeni tuoreissa PISA-tuloksissa. Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Samanikäisten ja samalla vuosiluokalla olevien oppilaiden taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja. ”Erityisen suurta huolta aiheuttaa kokonaistilanne, osaamisen yleinen heikkeneminen. Jos oppilas hyvinä Pisa-vuosina sai kasin, nykyisin hän saa samalla osaamisellaan arvosanaksi kympin. Lisäksi heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä ns. huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström. ”Suomen tärkein PISA-luku ei ole sijoitus. Se on niiden nuorten määrä, joiden taidot eivät peruskoulun päättyessä riitä jatko-opintoihin ja työelämään. Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaaminen tarvitaan. Meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää
Utredning: Personal inom ungdomsarbetet lämnas utanför det riksomfattande arbetet för att förebygga ungdomsbrottslighet2.9.2026 14:23:22 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet genomförde i början av 2026 en enkät (på finska) till kommunernas ungdomsväsende om läget för, kvaliteten på och utvecklingsbehoven inom ankarverksamheten, som förebygger ungdomsbrottslighet. Sammanlagt 117 ungdomsarbetare från 97 kommuner och samtliga välfärdsområden besvarade enkäten. – Tre utmaningar framträder i svaren: ungdomsarbetets roll är för liten i många kommuner, verksamheten inleds ofta först när problemen redan har eskalerat och det finns oklarheter i verksamhetsmodellens strukturer och praxis som försvårar samarbetet och hänvisningen av unga till tjänsten, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme