Kaavoitus ja hankinnat avainasemassa yritysten toimintaedellytysten parantamisessa
Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien ja Kuntaliiton alkuvuodesta teettämästä Kuntabarometri-kyselystä. Kunnille suunnattuun osioon vastasi 63 prosenttia kunnista.
- Koronakriisi on korostanut kuntien toimia yritysten selviämisessä. Kunnat ovat järjestäneet yritysneuvonnan palveluja, alennuksia vuokriin, vaikuttaneet laskujen maksuaikoihin ja hankintojen järjestämiseen. Ennen kriisiä kerätyissä vastauksissa näkyy vahvasti yrittäjien toimintaympäristön pitkäjänteinen kehittäminen ja paikkakunnan vetovoimaisuudesta huolehtiminen esimerkiksi kaavoituksen keinoin, kertoo Alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen.
Yritysneuvonnan palvelut toimivat kunnissa
Kunnat kokevat yritysneuvonnan tärkeäksi yritysten menestystä tukevaksi toimenpiteeksi ja oman kunnan katsotaan onnistuvan tehtävässä hyvin. Vastausten mukaan kunnat suoriutuvat lähes yhtä hyvin myös kuntaan sijoittumista harkitsevien yritysten palvelussa.
Avovastauksissa nousi esiin useita onnistumisia hankemuotoisessa kehittämisessä, mutta osa näki hankerahoituksen hyödyntämisessä myös parantamisen varaa.
- Kuntien erittäin tiukka taloustilanne tuli esiin myös kyselyn vastauksissa. Tästä huolimatta 69 prosenttia ilmoittaa, että panostukset yritystoiminnan kehittämiseen tulevat jossain muodossa kasvamaan seuraavan kolmen vuoden aikana.
- Eniten hajontaa, joskin vähän, vastausten osalta näkyy korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen hyödyntämisessä. Puute osaavasta työvoimasta on suunnannut kuntien katseita entistä enemmän myös koulutuksen suuntaan. Koulutuspaikkojen keskittyminen koetaan erityisesti pienissä kunnissa haasteena, kertoo Huovinen.
Yrittäjiä tuetaan hankintojen avulla
Kyselyyn vastanneet pitävät hankintoja tärkeänä yritystoiminnan edistämisen toimenpiteenä. Vastaukset osoittavat, että kunnissa on hankintoihin liittyen laajasti osaamista, mutta myös kehitettävää.
Vain 22 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että omassa kunnassa hankinnat toteutetaan niin, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun. Vastaajista 62 prosenttia kuitenkin ilmoittaa, että tämä toteutuu omassa kunnassa osittain.
- Koronatilanteen vuoksi yksityinen kysyntä on laskenut nopeasti. Julkisilla hankinnoilla on nyt yrityksille poikkeuksellisen suuri merkitys, Huovinen sanoo.
Yritystoiminnan kehittämisessä apuna paikalliset toimintamallit
Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että kunnat ovat onnistuneet tukemaan yritystoiminnan kehittämistä monilla paikallisilla toimintamalleilla.
- Esimerkkeinä kuntien toimintamalleista voisi mainita yrityspalveluseteleiden hyödyntämisen sekä Paimion leijonanluolan, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen pääomaa etsivät yritykset ja pääomaa tarjoavat tahot.
- Etelä-Karjalassa on myös kehitetty pienille kunnille innovaatio- ja kokeiluekosysteemipalvelu MINT, jossa yritysten haasteita ratkaistaan kokeilujen avulla, Huovinen kertoo.
Lisätietoja:
Jarkko Huovinen, alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja, p. 09 771 2550, jarkko.huovinen(a)kuntaliitto.fi
Kuntabarometri 2020 -tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kunta voisi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, kunnan elinkeinopolitiikan organisointia ja resursointia, osaavan työvoiman saantia sekä miten kunta edistää markkinoiden toimivuutta ja hankintojen onnistumista. Tutkimuksen tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä 28.2.-25.3.2020.
Kyselyyn saatiin 285 vastausta kaikkiaan 194 eri kunnasta, eli 63 prosentista. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 4,29 miljoonaa asukasta, mikä on 78 prosenttia koko maan asukkaista.
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme