Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.

Kunnallisveroprosenttia vuonna 2026 kiristävien kuntien lukumäärä pienentyi odotetusti vuodesta 2025, jolloin korotuksia tehtiin 68 kappaletta.
– Korottajien maltillinen määrä on jossain määrin yllättävää, kun ottaa huomioon talouden heikon yleiskuvan ja kuntien kustannuspaineiden nousun mm. työttömyyden hoidon takia. Näyttää siltä, että etenkin näin uuden valtuustokauden alussa ratkaisuja kuntien sopeutuspaineisiin on etsitty muualta kuin veronkorotuksista, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi.
Talousjohtajat ennakoivat jo Kuntaliiton syksyn Talousbarometrissä veronkorotusten olevan maltillisia vuodelle 2026.
Kunnallisveroprosenttiaan korottavien kuntien joukossa on kuntia, jotka ovat joutuneet korottamaan tuloverotustaan useampaan kertaan sote-uudistuksen voimaantulon vuoden 2023 jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi Luumäki, Miehikkälä, Pukkila ja Ylöjärvi. Tuloveroaan korottavien kuntien joukossa on viisi kuntaa, Hämeenkyrö, Merijärvi, Miehikkälä, Pukkila ja Virolahti, joiden veroprosentti ylittää 10.
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtosen mukaankuntien tilanteet jatkavat eriytymistään ja osa kunnista on nyt huomattavien isojen talousongelmien edessä. Tämä näkyy veronkiristysten kasaantumisena samoihin kuntiin, kun 14 kuntaa on joutunut nostamaan ensi vuonna sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroprosentteja.
Peräti 32 kuntaa on joutunut korottamaan tuloveroprosenttiaan jo yli prosenttiyksiköllä sote-uudistuksen jälkeen.
Jotkut Manner-Suomen kunnat, Halsua, Luhanka, Sodankylä ja Vehmaa, ovat päättäneet laskea veroprosenttejaan. Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan tuloverotustaan ovat keventäneet asukasmäärältään pienet kunnat, joiden talous on tasapainossa esimerkiksi kaivostoiminnan tai tuulivoimasta kertyneiden lisätulojen myötä.
– Osa kunnista on tehnyt korotuksia jo aiempina vuosina ja osassa kuntia korkea veroprosentti nähdään haitalliseksi sekä asukkaiden ostovoimakehityksen näkökulmasta että imagosyistä, Minna Punakallio toteaa.
Veronkorotukset painottuvat pieniin ja keskisuuriin kuntiin
Tuloveronkorotukset kohdistuvat vuonna 2026 pääasiassa pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja kaupunkeihin. Tuloveroaan korottavien kuntien joukossa on poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja.
Asukasluvultaan suurin korottajakunta on Lahti (+0,5 %-yks.). Seuraavaksi suurimmat korottajat ovat Järvenpää (+0,2 %-yks.), Nurmijärvi (+0,4 %-yks.) ja Tuusula (+0,2 %-yks.).
Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,04 prosenttiyksikköä, yltäen 7,57 prosenttiin vuonna 2026.
Vuonna 2026 suurin korotus, 0,8 prosenttiyksikköä, tehdään kolmessa kunnassa: Inkoossa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Pienin mahdollinen eli 0,1 prosenttiyksikön korotus toteutuu kahdessa Manner-Suomen kunnassa. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,2 prosenttiyksikköä, tehdään 9 kunnassa.
Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on edelleen Pomarkussa (10,9 %). Matalin kunnan tuloveroprosentti on Kauniaisissa (4,7 %). Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin ero on 6,2 prosenttiyksikköä.
Määrällisesti tuloveron korotuksia kohdistuu vuonna 2026 eniten Uudellemaalle. Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä tehtiin vain yksi korotus. Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla yksikään kunta ei nostanut tuloveroaan.
Kiinteistöverojen korotukset maltillisia
Kiinteistövero kiristyy yhteensä 26 kunnassa, ja korotuksia voidaan luonnehtia maltillisiksi. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 22 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 15 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 20 kunnassa. Maapohjien veroprosenttia korotetaan 16 kunnassa. Sekä tulo- että kiinteistöverotustaan kiristää 14 kuntaa.
– Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2026 arviolta noin 23 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa, jolla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Veronkiristyksillä aikaansaatu verotuoton lisäys on siis hyvin vähäinen, tiivistää Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell.
Kaikissa kuntatyypeissä paine nostaa veroja tulevaisuudessa – tarvitaan pitkän aikavälin ratkaisuja
Varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa, että tulevaisuudessa kaikissa kuntatyypeissä on paine nostaa veroja.
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille.
– Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kansallisesti käynnistettäisiin parlamentaarinen työ kuntasektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi vielä kuluvalla vaalikaudella, Timo Reina korostaa.
Kuntien veroprosentit ja materiaalit löytyvät Kuntaliiton verkkosivuilta.
Lisätiedon antajat:
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Erityisasiantuntija Pekka Montell, puh. 044 085 1738
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Kommunala ordförande på hel- eller deltid i 24 städer eller kommuner27.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 24 städer eller kommuner har ordförande på heltid eller deltid. Under den valperiod som inleddes i somras sköter 54 förtroendevalda sitt uppdrag antingen på heltid eller på deltid. I en rapport som Kommunförbundet genomfört granskades städernas och kommunernas ordförande i början av fullmäktigeperioden 2025–2029. Både de som var ordförande och de som var borgmästare ingick i granskningen.
Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa27.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.
40 utbildningsanordnare med i försöket med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen – bättre beredskap att svara på regionala arbetskraftsbehov24.10.2025 10:02:20 EEST | Pressmeddelande
De 40 utbildningsanordnare som valts ut från olika delar av Finland kan i fortsättningen besluta friare om sitt utbildningsutbud, vilket gör det möjligt att bättre reagera på regionala arbetskraftsbehov. Detta stärker de studerandes sysselsättning och övergång till fortsatta studier. ”Försöket är ett viktigt steg mot en mer flexibel och effektfull styrning. Om verksamhetsstyrningen lyckas stärker den kommunernas roll i gränsytan mellan utbildning och arbetsliv och möjliggör en bättre lägesbild och samarbete utifrån regionernas behov”, säger Maarit Kallio-Savela, utvecklingschef vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme