Kainuun ELY inventoi lettosoita
Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset, perustelee luonnonsuojeluasiantuntija Pekka Halonen Kainuun ELY-keskuksesta
Lettosoiden inventointihankkeessa tavoitteena on koota laajaa arviointitietoa. Inventointi kattaa lettojen esiintymisen, tilan sekä hoito- ja ennallistamistarpeen.
”Lisäksi inventoinnin avulla saadaan lisätietoa lettokasvillisuuden, etenkin putkilokasvien ja sammaleiden, esiintymisestä ja niiden elinympäristöstä", Pekka Halonen täsmentää.
Hankkeessa on yhteistyökumppaneita ne tahot, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä. Tavoitteena on lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa.
Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Kainuun ELY-keskus. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen yhteistyötaho. Inventointi on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa luonnonympäristöjen tilaa.
Letoilla ainutlaatuista suokasvillisuutta
Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja on erityisesti kalkkivaikutteisilla alueilla ja lähdetihkupinnoilla. Tällaisia alueita on Kainuussa niukasti, sanoo Pekka Halonen.
Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Niitä on hävittänyt muun muassa pellonraivaus ja maankäytön muutokset. Myös metsäojitukset ovat olleet merkittävä muutostekijä.
"Ojitukset ja muu maankäyttö leton ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin suon vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista", Halonen toteaa.
Osaa Kainuun lettosoista ja suoniityistä on jossain vaiheessa laidunnettu tai niitetty karjatalouden tarpeisiin. Luonnonsuojeluasiantuntija Pekka Halosen mukaan niitto ja laidunnus ovat lisänneet suokasvillisuuden monimuotoisuutta.
”Avoimuuden lisääntyminen ja karjan aiheuttama kohtuullinen häirintä on mahdollistanut kilpailukyvyltään heikompienkin suolajien menestymisen.”
Ajantasainen tieto auttaa lettojen vaalimisessa
Kainuussa on vielä luonnontilaisia lettoja, mutta tiedot niistä ovat puutteellisia. Pekka Halosen mukaan parhaiten tunnetaan suojelualueilla olevat lettosuot. Inventoinnille on siis kysyntää. Jatkossa inventointi laajenee Paltamosta ja Puolangasta myös muihin kainuulaiskuntiin.
”Tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön.”
Ajantasainen tieto lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös keinoja, sanoo Pekka Halonen.
Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnontilaltaan heikentyneiden kohteiden luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Laajempia kalkkivaikutteisia metsäisempiä alueita voidaan ottaa maanomistajan halutessa myös vapaaehtoiseen METSO-suojeluohjelmaan.
Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.
Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Kainuun maastoinventoinneista:
Luonnonsuojeluasiantuntija Jouko Saastamoinen, Kainuun ELY-keskus,
puh. 0295 023 889, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Luonnonsuojeluasiantuntija Pekka Halonen, Kainuun ELY-keskus,
puh. 0295 022 018, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Lettohanke:
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh. 0295 251 290, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut Kainuun alueelle tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kainuun ELY-keskus
Kainuun työttömyys kasvoi helmikuussa26.3.2024 08:10:00 EET | Tiedote
Kainuun työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi helmikuussa 5 % vuoden takaisesta. Työttömyysaste oli alueista kuudenneksi matalin. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa. Työvoiman kysyntä on supistunut, mutta useissa ammateissa on silti vähemmän tai vain hieman enemmän työttömiä kuin avoimia paikkoja.
Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiatyö on valmistunut14.3.2024 14:51:43 EET | Tiedote
Strategian visio 2050 on kunnianhimoinen: ”Kirkkaasti paras – uudistuvaa pohjoista vesihuoltoa osaamisella ja yhteistyöllä.” Laaditun strategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvin hoidettu vesihuolto Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa vuoteen 2050 mennessä.
Metsäomistajat ovat myönteisiä suojelulle: uusia luonnonsuojelualueita Kainuuseen lähes 1000 hehtaaria23.2.2024 13:16:40 EET | Tiedote
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankki Kainuuseen luonnonsuojelualueita 972 hehtaaria yhteensä noin 1,7 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen.
Kainuun työttömyysaste 10,5 % tammikuun lopussa20.2.2024 08:02:19 EET | Tiedote
Kainuussa oli tammikuun lopussa noin 3 200 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli alueista kuudenneksi matalin. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Työvoiman kysyntä supistui, mutta viime kuukausien huomattava lasku loppui.
Ristijärven Isolehdon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville15.2.2024 13:33:39 EET | Tiedote
ABO Wind Oy suunnittelee Ristijärven kunnan Isolehdon alueelle tuulivoimaloiden aluetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme