Kaksi kunnanjohtajaa kolmesta sosiaalisessa mediassa
3.12.2020 07:42:21 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kaksi kunnanjohtajaa kolmesta, 65 %, toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna luku oli 60 %. Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan vuosittain.
Useimmiten kunnanjohtajat toimivat Twitterissä (48 %) ja Facebookissa (47 %). Myös toiminta Instagramissa (18 %) ja Youtubessa (11 %) on yleistynyt jonkin verran viime vuodesta.
- Johtaminen ja viestintä kietoutuvat entistä vahvemmin yhteen. Sosiaalinen media on tarjonnut kunnan- ja kaupunginjohtajille entistä helpoimman keinon olla yhteydessä kuntalaisten kanssa, toteaa Kuntaliiton verkkopalveluiden kehityspäällikkö Tony Hagerlund.
Käytännössä kaikki kunnat toimivat Facebookissa (99 %). Instagram on säilyttänyt toiseksi suosituimman sosiaalisen median kanavan asemansa. 90 % kunnista käyttää Instagamia. Youtube, Twitter ja Linkedin ovat seuraavaksi suosituimmat sosiaalisen median välineet.
Nuoriso- (96 %), kulttuuri- ja liikuntatoimi sekä kirjasto (kaikki 95 %) ovat kunnan toimialoista useimmiten sosiaalisen median kanavissa. Käytännössä miltei toimialalla kuin toimialalla useimmiten toimitaan sosiaalisen median palveluissa.
Valtuuston kokouksia voi seurata aiempaa useammin
62 % vastanneista kunnista kertoo, että valtuuston kokouksia voi seurata verkon välityksellä. Tämän lisäksi viidennes kunnista (19 %) suunnittelee kokousten esittämistä verkossa.
- Jo viime vuonna näkyi, että aiempaa useampi kunta tarjosi mahdollisuuden seurata valtuuston kokouksia kotoa käsin. Tämä trendi on vahvistunut, arvioi Hagerlund.
Saavutettavuus on merkinnyt lisäkuluja
Saavutettavuus, eli se, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti, on huomioitu parhaiten kuntien verkkosivuilla teknisessä toteutuksessa. 43 % vastanneista toteaa kunnan verkkopalvelun olevan teknisesti saavutettavuusdirektiivin edellyttämällä tasolla. Runsaalla kolmanneksella kunnista käyttöliittymät ovat direktiivin mukaisella tasolla, ja sisällön osalta neljänneksellä.
Eniten haasteita on liitetiedostoissa. Vain joka kymmenes vastanneista toteaa tilanteen olevan hyvä.
Kolme kyselyyn vastannutta kuntaa neljästä (74 %), toteaa saavutettavuuden huomioimisen tuoneen kunnalle lisäkuluja. 11 % vastasi, ettei lisäkuluja ole tullut, ja 15 % ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 144 kuntaa, vastausprosentti oli 46,5.
Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkopalveluiden kehityspäällikkö, Kuntaliitto, 050 526 2158, tony.hagerlund@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundVerkkopalveluiden kehityspäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande
Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.
Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.
Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande
Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.
Työttömyys kuritti kuntien taloutta vuonna 20253.2.2026 11:04:00 EET | Tiedote
Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme