Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähentävät koronapotilaiden kuolleisuutta tehohoidossa

HUS on mukana laajassa kansainvälisessä REMAP-CAP-tutkimuksessa, jonka väliraportin mukaan reumalääkkeet tosilitsumabi ja sarilumabi, vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien COVID-19-potilaiden kuolleisuutta.

”Lääkkeitä voidaan harkita tehohoidossa hoidettaville koronapotilaille, joiden vaste pelkälle kortisonille on huono. Tosin Suomessa tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuus on ilman näitäkin lääkkeitä kansainvälisesti matala eli noin 14 prosenttia”, kertoo toimialajohtaja, professori Ville Pettilä HUSin Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköistä.

Kortisonia, erityisesti deksametasonia, käytetään Suomessa kaikkein sairaimpien COVID-19-potilaiden hoitoon, sillä tutkimustiedon perusteella se vähentää sairaimpien potilaiden kuolleisuutta.

Suonen sisäisesti annosteltavat tosilitsumabi ja sarilumabi kuuluvat puolestaan interleukiini-6-reseptorin antagonistien lääkeryhmään ja niiden oletetaan teoriassa vähentävän vielä kortisoneja tarkemmin liiallista tulehdusreaktiota.

Elinhäiriöt ja kuolleisuus vähenivät

REMAP-CAP-tutkimuksen immuunivasteen muuntamiseen keskittyvässä kansainvälisessä osatutkimuksessa selvitettiin tosilitsumabin ja sarilumabin vaikutusta kriittisesti sairaiden aikuisten COVID-19-potilaiden hoitoon teho-osastolla.

Tutkimuksen kaikilla potilailla oli elinhäiriöitä, joihin oli teho-osastolla aloitettu tukihoito 24 tunnin aikana. Elinhäiriöitä ovat esimerkiksi hengitysvajaus, verenkiertovajaus ja munuaisvaurio. Potilaiden happeutumishäiriö oli keskimäärin vaikea ja yli puolelle heistä annettiin mekaanista ventilaatiotukea. Tutkimuspotilaiden keski-ikä oli 61 vuotta ja heistä 72 prosenttia oli miehiä.  

Tutkimuspotilaista 353:lle annettiin tosilitsumabia ja 48:lle sarilumabia. Lääkkeiden tehoa verrattiin kontrolliryhmään kuuluvan 402 potilaan elinhäiriöiden kehittymiseen ja kuolleisuuteen. Yli 80 prosenttia potilaista sai kortisonihoitoa kaikissa tutkimusryhmissä.

Tutkimuslääkkeiden tehoa, päämuuttujina elinhäiriöiden korjautuminen ja elinhäiriövapaat elossaolopäivät, seurattiin 21 päivää. Kumpikin lääke lisäsi sellaisten päivien määrää, jolloin potilailla ei ollut elinhäiriöitä: 21 päivän aikana tosilitsumabilla saavutettiin 10 ja sarilumabilla 11 lisäpäivää ilman elinhäiriöitä, verrattuna kontrolliryhmään.

Kontrolliryhmän potilaista menehtyi 35,8 %, kun sarilumabia saaneista 22,2 % ja tosilitsumabilla hoidetuista 28 %. Tutkimuslääkkeiden siedettävyys oli hyvä ja vaikeita sivuvaikutuksia esiintyi vähän.

HUS jatkaa edelleen REMAP-CAP-tutkimuksen haarassa, joissa selvitetään kahden immuunivastetta muuntavan myyntiluvallisen lääkkeen, interferoni beeta 1a:n ja IL-1 reseptoriantagonisti anakinran tehoa COVID-19-potilaiden tehohoidossa. Tutkimusta tehdään Meilahden ja Jorvin sairaaloiden teho-osastoilla.

Tutkimus on julkaisu arvostetussa NEJM-tiedelehden julkaisusarjassa 25.2.