Kaksostutkimus: Rasvan muutokset aiheuttavat lihavuudessa terveyshaittoja, lihaksen energiakoneistolla ei vastaavaa yhteyttä
Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön ryhmä on selvittänyt, että lihavuudessa rasvakudoksen mitokondrioiden geenien ilmentyminen alentuu voimakkaasti. Mitokondriot ovat solujen tärkeitä energiakoneistoja, jotka käsittelevät kaiken energian, jota syömme. Jos rasvanpolttoreitit laiskistuvat, muutokset voivat johtaa useisiin terveyteen vaikuttaviin seurauksiin.
Helsingin yliopiston tutkimukseen osallistui 49 eripainoista kaksosparia: heidän kehonkoostumuksensa ja aineenvaihduntansa tutkittiin tarkasti, ja kaksosilta otettiin näytteet rasva- ja lihaskudoksista. Tutkimuksessa käytettiin koko perimän geenien ilmentymistä analysoivaa menetelmää.
Tutkimus on julkaistu vastikään Cell Reports Medicine -tiedelehdessä.
Tutkimuksen tulosten mukaan rasvakudoksessa mitokondrioiden geenien ilmentyminen aleni voimakkaasti lihavuuden seurauksena. Koska mitokondriot ovat avainasemassa solun energiantuotannossa, niiden alentunut toiminta voi ylläpitää lihavuutta. Tutkimuksessa vertailtiin ensimmäistä kertaa lihavuuden vaikutuksia myös lihaskudoksen mitokondrioihin: lihaskudoksenkin mitokondriot olivat tutkimuksessa alaviritteiset, mutta muutos ei ollut yhtä voimakas kuin rasvakudoksessa.
Tutkimuksesta saatiin vahvaa näyttöä siitä, että rasvakudoksen mitokondrioiden alhainen teho on kytköksissä pieniasteiseen tulehdustilaan. Lisäksi rasvakudoksen muutokset olivat tutkimustulosten mukaan yhteydessä lisääntyneeseen maksan rasvoittumiseen, esidiabeettisiin sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöihin sekä kolesteroliin.
– Jos mitokondrioita, solujen energiakoneistoa, verrattaisiin auton moottoriin, voitaisiin sanoa, että painon kertyessä moottorin teho laskee. Heikkotehoinen mitokondriomoottori saattaa myös tuottaa myrkyllisiä pakokaasuja. Tämä voi johtaa pieniasteiseen tulehdustilaan rasvakudoksessa ja tämän myötä lihavuuden liitännäissairauksien kehittymiseen, kertoo professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä.
– Yllättävää tutkimustuloksissa oli se, että lihaksen mitokondrioreitit eivät olleet yhteydessä näihin lihavuudesta johtuneisiin muutoksiin, Pietiläinen jatkaa.
Lihavuus vaikutti myös aminohappojen aineenvaihduntaan
Mitokondrioiden toiminnan muutokset näkyivät tutkimuksessa myös aminohappojen aineenvaihdunnassa. Ihmiselle välttämättömien haaraketjuisten aminohappojen aineenvaihdunta aleni sekä rasvakudoksen että lihaksen mitokondrioissa.
– Tämä havainto oli erityisen merkittävä siksi, että näiden aminohappojen vähentynyt pilkkoutuminen ja siitä seuraava lisääntynyt pitoisuus veressä ovat myös aiemmin olleet kaksostutkimuksissa suorassa yhteydessä esidiabeettisiin muutoksiin ja maksan rasvoittumiseen, Pietiläinen sanoo.
Lihavuus lukuisine liitännäissairauksineen on yleinen ja jatkuvasti yleistyvä ilmiö. Elintavat vaikuttavat lihavuuden kehittymiseen, mutta myös geeneillä on oma merkittävä osuutensa.
– Identtisillä kaksosilla on samat geenit, ja he ovat useimmiten melko samanpainoisia. Geenien ja elintapojen vuoropuhelua voidaankin selvittää parhaiten kaksosia tutkimalla. Identtisestä geeniperimästä huolimatta kaksosten geenit ja myös mitokondriot voivat toimia eri aktiivisuustasolla. Tätä ominaisuutta hyödynsimme myös tutkimuksessamme, kun selvitimme painon vaikutuksia kudosten toimintaan, Pietiläinen sanoo.
Alkuperäinen artikkeli:
van der Kolk B, Saari S, Lovirc Al, Arif M, Alvarez M, Ko A, Miao Z, Sahebekhtiari N, Muniandy M, Heinonen S, Oghabian A, Jokinen R, Jukarainen S, Hakkarainen A, Lundbom J, Kuula J, Groop P-H, Tukiainen T, Lundbom N, Rissanen A, Kaprio J, Williams E, Zamboni N, Mardinoglu A, Pajukanta P, Pietiläinen KH. Molecular pathways behind acquired obesity: adipose tissue and skeletal muscle multiomics in monozygotic twin pairs discordant for BMI. Cell Reports Medicine, 2021. DOI: 10.1016/j.xcrm.2021.100226
Lisätietoja:
Kirsi Pietiläinen, professori, lihavuustutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto, ylilääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Puh. 050 599 2295
kirsi.pietilainen@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme