Jyväskylän yliopisto

Kalpaiini-inhibiittori voisi toimia enteroviruslääkkeenä

Jaa

Enterovirukset ovat yleisimpiä ihmisiä infektoivia viruksia, jotka usein aiheuttavat nuhan kaltaisia lieviä oireita, mutta toisinaan myös vakavampia sairauksia kuten aivokalvontulehdusta ja sydänlihastulehdusta ja on useissa tutkimuksissa yhdistetty kroonisiin sairauksiin kuten tyypin 1 diabetekseen. Solu- ja molekyylibiologian väitöstutkimuksessaan Mira Laajala tarkasteli enterovirusten elinkiertoon vaikuttavia solu- ja virustekijöitä molekyylitasolla. Tutkimuksessa selvisi, että viruksen omien entsyymien lisäksi myös solun kalpaiini-entsyymit kykenevät pilkkomaan viruksen proteiineja. Tietoa voidaan hyödyntää mahdollisesti enteroviruksen vastaisten lääkkeiden kehittämisessä.

Mira Laajala/Jyväskylän yliopisto
Mira Laajala/Jyväskylän yliopisto

Enterovirusinfektioiden yleisyydestä ja vakavuudesta huolimatta, niitä vastaan ei ole vielä toimivaa lääkettä ja hoito on ainoastaan oireenmukaista. Lisäksi rokote on kehitetty ainoastaan paria enterovirustyyppiä vastaan. Useimpien enterovirusinfektioiden torjunnassa viruslääkkeiden kehittämistä pidetään rokotteita potentiaalisempana ratkaisuna, sanoo Mira Laajala.

”Tämä vaatii yksityiskohtaista tietoa virusten elinkierrosta ja erilaisista solu- ja virustekijöistä, jotka vaikuttavat infektioon. Tulevaisuudessa nämä tekijät voisivat olla potentiaalisia viruslääkkeen kehittämiseen liittyviä tutkimuskohteita’’, Laajala kertoo.

Enteroviruksen vastaisten lääkkeiden kehittämisessä voidaan hyödyntää jatkossa mahdollisesti myös Mira Laajalan väitöstutkimuksessa saamaa tietoa. Tutkimuksessa selvisi, että viruksen omien entsyymien lisäksi myös solun kalpaiini-entsyymit kykenevät pilkkomaan viruksen proteiineja. Siten ne edistävät virusinfektiota. Tutkimuksessa selvisi myös, että synteettinen inhibiittori kalpaiineja vastaan esti tehokkaasti myös enterovirusinfektiota.

’’Tulos osoitettiin koeputkiolosuhteissa, mutta se antaa hyvän lähtökohdan tutkia, toimivatko kalpaiinit myös soluissa infektion aikana. Ja lisäksi kalpaiini-inhibiittorissa voisi siis olla potentiaalia enteroviruslääkkeeksi’’, Laajala sanoo.

Uudenlainen infektoiva enteroviruksen välimuoto löytyi tutkimuksessa

Tutkimuksissa Mira Laajala löysi myös toisen isäntäsolun tekijän, vimentiiniproteiinin, joka infektion aikana muodosti häkkimäisen rakenteen viruksen genomin ja ei-rakenteellisten proteiinien ympärille edistäen näiden proteiinien tuottoa.

’’Tulos on mielenkiintoinen, sillä juuri nämä vimentiinihäkistä riippuvaiset ei-rakenteelliset virusproteiinit ovat tärkeitä solukuoleman edistämisessä ja taudin kehittymisessä’’, arvioi Mira Laajala.

Solutekijöiden lisäksi Laajala tutki myös itse enteroviruksen avaumista ja genomin vapautumista infektion hetkellä. Tutkimuksissa löydettiin infektion aikana muodostuva uudenlainen, avoimempi viruspartikkelin välimuoto.

’’Infektion kannalta viruksen avautuminen ja genomin vapautuminen viruksen sisältä on tärkeä vaihe. Nyt löydetty enteroviruksen välimuoto poikkeaa aiemmista löydöistä, sillä se sisälsi kaikki rakenneproteiinit ja pystyi yhä sitoutumaan reseptoriproteiiniin solun pinnalla ja aiheuttamaan infektion”, Laajala kertoo.

Tutkimus on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, nro 146, ISSN 2489-9003; 146, ISBN 978-951-39-7896-9 (PDF).
Linkki väitöskirjaan http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7896-9

Mira Laajala kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon Linnankosken lukiosta vuonna 2007. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi 2014 pääaineenaan solu- ja molekyylibiologia. Tehtyään gradututkielman Varpu Marjomäen tutkimusryhmässä, hän aloitti jatko-opinnot samassa ryhmässä syksyllä 2014. Väitöstyöhön liittyvä tutkimus sai rahoitusta Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiöltä sekä Suomen akatemialta.

FM Mira Laajalan solu- ja molekyylibiologian väitöstutkimus "Cellular and viral factors promoting efficient enterovirus uncoating and replication" tarkistetaan perjantaina 22.11. bio- ja ympäristötieteiden laitoksella salissa YAA303 kello 12 alkaen (Ylistönrinne, Survontie 9). Vastaväittäjänä on tohtori Marco Vignuzzi (Pasteur-instituutti, Ranska) ja kustoksena dosentti Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuus on englanniksi.:

FM Mira Laajala, mira.a.laajala@jyu.fi
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience

Avainsanat

Kuvat

Mira Laajala/Jyväskylän yliopisto
Mira Laajala/Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EESTTiedote

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme