Tällä hetkellä kohtukuoleman ja myöhäisen raskaudenkeskeytyksen (raskauden kesto yli 22 viikkoa tai lapsen paino yli 500g) kokeneilla vanhemmilla on mahdollisuus nimetä lapsensa vain epävirallisesti. Lapsen nimeä ei voida rekisteröidä väestörekisteriin, sillä lapsesta ei kirjoiteta syntymätodistusta, eikä hän saa henkilötunnusta. Lasta ei näin ollen ”ole virallisesti ollut olemassa”. Tästä huolimatta lapsen syntyminen luo oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen vanhemmille.

Kuolleena syntyneen lapsen vanhemmilla on sairausvakuutuslain mukaan oikeus vanhempainpäivärahoihin, mikäli raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli 22 viikkoa. Äiti saa äitiyspäivärahaa 105 arkipäivää, isä isyyspäivärahaa 18 arkipäivää. Kela saa tarvitsemansa tiedot äidin raskaudenseurantaan liittyvän tietojärjestelmän kautta. Lapsen henkilötunnuksen voisi kirjata samalla, kun sairaalassa muutoinkin kirjataan potilastietoja. Vanhemmilla on myös velvollisuus haudata tai tuhkata kuolleena syntynyt lapsensa.

On ristiriitaista, että lapsen hautaamisvelvollisuudesta huolimatta vanhemmilla ei ole kuitenkaan oikeutta nimetä lastaan virallisesti, eikä seurakunnilla näin ollen ole perhekohtaisia tietoja, kuuluuko joidenkin vanhempien perheeseen myös kuolleena syntyneitä lapsia. Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät muun muassa vainajan sukunimi ja etunimi sekä syntymäaika tai henkilötunnus. Kuolleena syntyneen lapsen kohdalla tähän rekisteriin merkitään henkilötunnuksen puuttuessa vain lapsen äidin sukunimi sekä päivämäärä, jolloin lapsi on syntynyt, ja tieto siitä mihin kuolleet lapset on haudattu. Myös potilastietojen osalta tieto lapsesta kirjataan ainoastaan synnyttäneen äidin potilastietoihin.

Kun tieto kuolleena syntyneistä merkittäisiin sekä väestörekisteriin että hautaustoimilain edellyttämään rekisteriin, molempien vanhempien yhteys lapseen tulisi näkyväksi. Tällä olisi merkitystä myös vanhempien menetyksestä johtuvan avuntarpeen tunnistamisen ja palvelujen tarjoamisen kannalta.

Henkilötunnuksen uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden huomioida lapsensa menettäneiden perheiden tarpeet ja toiveet. Raskausviikon 22 jälkeisiä kohtukuolemia tapahtuu Suomessa vuosittain noin 150 ja myöhäisiä keskeytyksiä noin 50, joten kustannuksia tämän yksittäisen ryhmän huomioimisesta ei juurikaan syntyisi. Mahdollisuus henkilötunnuksen ja nimen virallistamiseen olisi kuitenkin erittäin tärkeä uudistus lapsikuolemaperheille.

Esitämme, että jatkossa

- kuolleena syntynyt (rv 22+) lapsi voi saada henkilötunnuksen
- lapsi voidaan nimetä virallisesti väestörekisteriin
- tiedot lapsesta näkyvät molempien vanhempien tiedoissa.

Ehdotetut muutokset lainsäädäntöön

Nykyinen lainsäädäntö:

Väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (128/2010), 32 §:n mukaan terveydenhuollon toimintayksikön, jossa synnytys on tapahtunut, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään.

Väestötietolain (661/2009) 24 § 1 mom 3-kohdan mukaan rekisterinpitäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tietoja väestötietojärjestelmän tietojen ylläpitoa ja muuta käsittelyä varten äidiltä tai siltä, jonka hoidossa lapsi on, tieto elävänä syntyneestä lapsesta, jos tietoa lapsen syntymästä ei ole toimitettu terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle.

Muutosehdotus:

Ilmoitus on tehtävä raskausviikosta 22 eteenpäin myös lapsesta, joka on syntynyt kuolleena.