Kannanotto: Henkilötunnus myös kuolleena syntyneille lapsille
Tällä hetkellä kohtukuoleman ja myöhäisen raskaudenkeskeytyksen (raskauden kesto yli 22 viikkoa tai lapsen paino yli 500g) kokeneilla vanhemmilla on mahdollisuus nimetä lapsensa vain epävirallisesti. Lapsen nimeä ei voida rekisteröidä väestörekisteriin, sillä lapsesta ei kirjoiteta syntymätodistusta, eikä hän saa henkilötunnusta. Lasta ei näin ollen ”ole virallisesti ollut olemassa”. Tästä huolimatta lapsen syntyminen luo oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen vanhemmille.
Kuolleena syntyneen lapsen vanhemmilla on sairausvakuutuslain mukaan oikeus vanhempainpäivärahoihin, mikäli raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli 22 viikkoa. Äiti saa äitiyspäivärahaa 105 arkipäivää, isä isyyspäivärahaa 18 arkipäivää. Kela saa tarvitsemansa tiedot äidin raskaudenseurantaan liittyvän tietojärjestelmän kautta. Lapsen henkilötunnuksen voisi kirjata samalla, kun sairaalassa muutoinkin kirjataan potilastietoja. Vanhemmilla on myös velvollisuus haudata tai tuhkata kuolleena syntynyt lapsensa.
On ristiriitaista, että lapsen hautaamisvelvollisuudesta huolimatta vanhemmilla ei ole kuitenkaan oikeutta nimetä lastaan virallisesti, eikä seurakunnilla näin ollen ole perhekohtaisia tietoja, kuuluuko joidenkin vanhempien perheeseen myös kuolleena syntyneitä lapsia. Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät muun muassa vainajan sukunimi ja etunimi sekä syntymäaika tai henkilötunnus. Kuolleena syntyneen lapsen kohdalla tähän rekisteriin merkitään henkilötunnuksen puuttuessa vain lapsen äidin sukunimi sekä päivämäärä, jolloin lapsi on syntynyt, ja tieto siitä mihin kuolleet lapset on haudattu. Myös potilastietojen osalta tieto lapsesta kirjataan ainoastaan synnyttäneen äidin potilastietoihin.
Kun tieto kuolleena syntyneistä merkittäisiin sekä väestörekisteriin että hautaustoimilain edellyttämään rekisteriin, molempien vanhempien yhteys lapseen tulisi näkyväksi. Tällä olisi merkitystä myös vanhempien menetyksestä johtuvan avuntarpeen tunnistamisen ja palvelujen tarjoamisen kannalta.
Henkilötunnuksen uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden huomioida lapsensa menettäneiden perheiden tarpeet ja toiveet. Raskausviikon 22 jälkeisiä kohtukuolemia tapahtuu Suomessa vuosittain noin 150 ja myöhäisiä keskeytyksiä noin 50, joten kustannuksia tämän yksittäisen ryhmän huomioimisesta ei juurikaan syntyisi. Mahdollisuus henkilötunnuksen ja nimen virallistamiseen olisi kuitenkin erittäin tärkeä uudistus lapsikuolemaperheille.
Esitämme, että jatkossa
- kuolleena syntynyt (rv 22+) lapsi voi saada henkilötunnuksen
- lapsi voidaan nimetä virallisesti väestörekisteriin
- tiedot lapsesta näkyvät molempien vanhempien tiedoissa.
Ehdotetut muutokset lainsäädäntöön
Nykyinen lainsäädäntö:
Väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (128/2010), 32 §:n mukaan terveydenhuollon toimintayksikön, jossa synnytys on tapahtunut, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään.
Väestötietolain (661/2009) 24 § 1 mom 3-kohdan mukaan rekisterinpitäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tietoja väestötietojärjestelmän tietojen ylläpitoa ja muuta käsittelyä varten äidiltä tai siltä, jonka hoidossa lapsi on, tieto elävänä syntyneestä lapsesta, jos tietoa lapsen syntymästä ei ole toimitettu terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle.
Muutosehdotus:
Ilmoitus on tehtävä raskausviikosta 22 eteenpäin myös lapsesta, joka on syntynyt kuolleena.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna MoringJohtava asiantuntija
Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija
Tietoja julkaisijasta
Monimuotoiset perheet on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto. Järjestöt edustavat eri tavoin normeista poikkeavia perheitä, ja kattavat noin kolmasosan kaikista suomalaisista perheistä. Monimuotoiset perheet -verkosto tekee vaikuttamistyötä politiikan, palveluiden ja työelämän parissa. Verkoston tavoitteena on yhteiskunta, jossa perheet ovat yhdenvertaisia ja jokainen perhe voi olla itsestään ylpeä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Monimuotoiset perheet -verkosto
Keskustelu SuomiAreenassa: Lapsitoiveiden toteuttaminen 2030, miten lapsiperheellistymistä voidaan tukea politiikalla?18.6.2025 07:45:00 EEST | Kutsu
Miten yhä useamman lapsitoive voisi toteutua? Aiheesta Porin SuomiAreenassa keskiviikkona 25.6. keskustelemassa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), sekä kansanedustajat Matias Mäkynen (sdp) ja Hilkka Kemppi (kesk). Keskustelun järjestävät Monimuotoiset perheet -verkosto ja Lapsettomien yhdistys Simpukka ry.
Yhden vanhemman perheiden työllisyys heikkoa – 5 suositusta kunnille26.5.2025 08:21:21 EEST | Tiedote
Kuntien on kehitettävä palveluitaan lapsiperheellisten työllisyyden tukemiseksi, kannustavat Suomen startup-yhteisö ja Monimuotoiset perheet -verkosto. Kehittämisellä on kiire, sillä yhden vanhemman perheiden työllisyysaste on pysynyt vuodesta toiseen alhaisena.
Educa: Miten koulut tukevat monen kodin lapsia?21.1.2025 12:05:14 EET | Tiedote
Opetus- ja kasvatusalan Educa-tapahtumassa asiantuntijat etsivät keinoja useammassa kodissa elävien lasten tukemiseen koulussa ja kodeissa. Keskustelu aiheesta järjestetään perjantaina 24.1.2025 kello 16.00–16.45 Tieto-lavalla.
Työehtosopimukset syrjivät osaa lapsen vanhemmista12.12.2024 09:39:40 EET | Tiedote
Etävanhemman syrjintä työehtosopimuksissa on tasa-arvohaaste, sillä valtaosa etävanhemmista on miehiä, kirjoittaa Tiina-Emilia Kaunisto Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) sivuilla julkaistussa kirjoituksessa. Kaunisto on Tanen Miesjaoston asiantuntijajäsen.
Työelämässä voi tukea syntyvyyttä monin keinoin26.11.2024 08:37:24 EET | Tiedote
Tahattomasti lapsettomat tarvitsevat tukea työelämässä, painottaa Monimuotoiset perheet -verkosto. Verkosto on koonnut työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen ja päättäjien tueksi useita keinoja, joilla voi tukea lapsitoiveiden toteutumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme