Oulun yliopisto

Kansainvälinen suurtutkimus: Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jo joka kolmannen lämpökuoleman

Jaa

Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa sen, miten globaali ilmastonmuutos on lisännyt riskiä kuolla kuumuuden aiheuttamiin vaikutuksiin. Vuosina 1991—2018 yli kolmannes kaikista kuumuuteen liittyvistä kuolemista johtui ilmaston lämpenemisestä. Tähän mennessä suurin aiheesta tehty tutkimus kattoi 732 kaupunkia 43 maasta ympäri maailmaa. Tutkimus on juuri julkaistu erittäin korkeatasoisessa Nature Climate Change -tiedelehdessä.

Kuva: Pond5 / Siam Pukkato
Kuva: Pond5 / Siam Pukkato

Tutkimusta johtivat Bernin yliopisto ja London School of Hygiene & Tropical Medicine. Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen tutkijat professori Jouni Jaakkola ja tohtori Niilo Ryti osallistuivat tutkimuksen tekemiseen.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa terveyteemme monella tavalla, ja yksi suorista vaikutuksista on kuumuuteen liittyvä kuolleisuuden ja sairastuvuuden lisääntyminen. Tulevaisuuden ilmasto-olosuhteiden mallinnukset ennustavat, että keskilämpötilat tulevat nousemaan tuntuvasti ja että sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, tulevat lisääntymään merkittävästi, mikä tulee lisäämään terveystaakkaa tulevaisuudessa. Tätä ennen yksikään tutkimus ei kuitenkaan ole arvioinut sitä, missä määrin näitä vaikutuksia on koettu jo viime vuosikymmenien aikana.

Äskettäin julkaistu tutkimus ”The burden of heat-related mortality attributable to recent human-induced climate change” osoittaa, että 37 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista vuosien 1991 ja 2018 välillä voidaan yhdistää ihmisten toiminnasta johtuvaan ilmastonmuutokseen.

Kun ilmasto lämpenee, kuolleisuus lisääntyy

Epidemiologisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vaikutuksia niin sanotulla ”tunnista ja arvioi” -menetelmällä, jossa tunnistetaan ilmiö ja arvioidaan, missä määrin se liittyy ilmaston ja sään muutoksiin. Tutkijat vertasivat aiempien sääolosuhteiden vaikutuksia kahdella eri skenaariolla, joko ihmisen tuottamien päästöjen vallitessa tai ilman niitä, jolloin voitiin erottaa toisistaan ihmisen toimintaan liittyvän ja siihen liittymättömän lämpenemisen terveysvaikutukset.

”Oletamme, että kuumasta johtuva kuolleisuus lisääntyy, mikäli emme onnistu hillitsemään ilmastonmuutosta tai sopeutumaan siihen”, sanoo päätutkijana toiminut Ana M. Vicedo-Cabrera. “Tähän mennessä globaali keskilämpötila on noussut noin yhden asteen verran, mikä on murto-osa siitä, mitä tulemme kokemaan, jos päästöt kasvavat hillitsemättömästi.”

Paikalliset erot kuumaan liittyvissä terveysriskeissä

Vaikka keskimäärin kolmasosa kuumaan liittyvistä kuolemista johtuu ihmisten toiminnan vaikutuksista ilmastoon, vaikutukset vaihtelevat suuresti alueittain. Ilmastoon liittyvät terveystapahtumat vaihtelevat muutamasta kymmenestä useisiin satoihin vuodessa, riippuen paikallisista ilmaston muutoksista ja paikallisen väestön haavoittuvuudesta.

Matalan- ja keskitulotason valtioiden asukkaat, jotka ovat vastuussa vain pienestä osasta ihmiskunnan päästöistä menneisyydessä, ovat kaikkein alttiimpia muutosten vaikutuksille. Ihmisten toiminnasta johtuva kuumaan liittyvä kuolleisuus on korkeinta Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Kaakkois-Aasiassa.

“Tämä on laajin ilmastonmuutoksen tämänhetkisiä terveysriskejä tunnistava ja niiden vaikutuksia arvioiva tutkimus”, sanoo tutkimushankkeen johtaja professori Antonio Gasparrini. “Viesti on selvä: ilmastonmuutoksella ei ole tuhoisia vaikutuksia pelkästään tulevaisuudessa, sillä koemme jo nyt niitä vakavia vaikutuksia, mitä ihmiskunnan toiminnalla on planeetallemme.”

Suomessa kuumaan liittyvät terveysriskit ovat globaalin keskiarvon yläpuolella pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulla jopa 42 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista selittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tarkastelujaksolla 1994-2014.

”Tämä antropogeenisen eli ihmisen toiminnan aiheuttaman kuolleisuuden osuus oli selvästi yli globaalin keskiarvon”, sanoo professori Jouni Jaakkola, joka johtaa tutkimuksessa mukana olevaa Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmää.

”Alamme vähitellen tottua ajatukseen siitä, että kuumalla säällä voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia myös pohjoisessa. Voimme vähentää liian lämpimän sään haittavaikutuksia eri tavoin sekä yksilöllisin että yhteiskunnallisin toimin, mutta ensin meidän on tunnistettava helteiden kansanterveydelliset riskit”, Jaakkola painottaa.

Tutkimusartikkeli: Vicedo-Cabrera AM et al. The burden of heat-related mortality attributable to recent human-induced climate change. Nature Climate Change 2021. DOI: 10.1038/s41558-021-01058-x

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Jouni J. K. Jaakkola, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH), Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Sähköposti: jouni.jaakkola(at)oulu.fi
puh. +358 40 6720 927
www.oulu.fi/cerh

Kuvat

Kuva: Pond5 / Siam Pukkato
Kuva: Pond5 / Siam Pukkato
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Kotitalouksille tarjottavat tuet avainasemassa uusiutuvan energian käytön lisäämisessä16.6.2021 13:45:00 EEST | Tiedote

Aurinko- ja tuulivoiman odotetaan olevan keskeisessä roolissa tulevaisuuden hiilineutraalissa, uusiutuviin energialähteisiin perustuvassa sähköntuotannossa. Säästä riippuvan tuotannon lisääminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta sähkömarkkinoille, joilla kysynnän ja tarjonnan vaihtelu on yleensä hyvin säännönmukaista ja ennustettavaa. Avainasemassa ovat kotitalouksille tarjottavat tukimuodot.

Pohjoisen kaupungit näyttävät palautuvan koronapandemiasta hyvin14.6.2021 09:58:00 EEST | Tiedote

Koronapandemia on ollut ennen kaikkea terveyskriisi, mutta sen vaikutukset ovat heijastuneet laajasti myös yhteiskunnan muille osa-alueille. Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kaupungit näyttävät palautuvan pandemiasta hyvin osittain siksi, että julkinen sektori on niissä kansallista tasoa suurempi työllistäjä. Yksityisen sektorin työpaikat ovat osoittautuneet turvattomammiksi kriisin aikana.

Uusi tutkimus vahvistaa Levänluhdan olleen pääasiassa naisten ja lasten kalmisto10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston arkeologit vahvistivat uusin menetelmin, että Levänluhtaan haudatut aikuiset olivat pääasiassa naisia. Aiemmat tulkinnat levänluhtalaisten erityisestä pienikokoisuudesta naisten kohdalla voitiin kumota. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Levänluhta on yksi tunnetuimmista esihistoriallisista kalmistoista Suomessa. Ajanjaksolla noin 350–800 jaa. haudattiin vähintään sadan ihmisen ruumiit pieneen lampeen.

Suomi ja Japani sopivat 6G-teknologiayhteistyöstä8.6.2021 11:57:26 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston koordinoima 6G Flagship -tutkimusohjelma ja Japanin sisä- ja viestintäministeriön Beyond 5G -konsortio ovat tänään allekirjoittaneet keskinäistä 6G-teknologiayhteistyötä koskevan asiakirjan. Yhteistyösopimus (MoU - memorandum of understanding) julkaistiin japanilaisen talousmedia The Nikkein ja Japanin sisä- ja viestintäministeriön järjestämän Global Digital Summitin yhteydessä Tokiossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme