Kansainvälinen suurtutkimus: Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jo joka kolmannen lämpökuoleman
Tutkimusta johtivat Bernin yliopisto ja London School of Hygiene & Tropical Medicine. Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen tutkijat professori Jouni Jaakkola ja tohtori Niilo Ryti osallistuivat tutkimuksen tekemiseen.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa terveyteemme monella tavalla, ja yksi suorista vaikutuksista on kuumuuteen liittyvä kuolleisuuden ja sairastuvuuden lisääntyminen. Tulevaisuuden ilmasto-olosuhteiden mallinnukset ennustavat, että keskilämpötilat tulevat nousemaan tuntuvasti ja että sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, tulevat lisääntymään merkittävästi, mikä tulee lisäämään terveystaakkaa tulevaisuudessa. Tätä ennen yksikään tutkimus ei kuitenkaan ole arvioinut sitä, missä määrin näitä vaikutuksia on koettu jo viime vuosikymmenien aikana.
Äskettäin julkaistu tutkimus ”The burden of heat-related mortality attributable to recent human-induced climate change” osoittaa, että 37 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista vuosien 1991 ja 2018 välillä voidaan yhdistää ihmisten toiminnasta johtuvaan ilmastonmuutokseen.
Kun ilmasto lämpenee, kuolleisuus lisääntyy
Epidemiologisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vaikutuksia niin sanotulla ”tunnista ja arvioi” -menetelmällä, jossa tunnistetaan ilmiö ja arvioidaan, missä määrin se liittyy ilmaston ja sään muutoksiin. Tutkijat vertasivat aiempien sääolosuhteiden vaikutuksia kahdella eri skenaariolla, joko ihmisen tuottamien päästöjen vallitessa tai ilman niitä, jolloin voitiin erottaa toisistaan ihmisen toimintaan liittyvän ja siihen liittymättömän lämpenemisen terveysvaikutukset.
”Oletamme, että kuumasta johtuva kuolleisuus lisääntyy, mikäli emme onnistu hillitsemään ilmastonmuutosta tai sopeutumaan siihen”, sanoo päätutkijana toiminut Ana M. Vicedo-Cabrera. “Tähän mennessä globaali keskilämpötila on noussut noin yhden asteen verran, mikä on murto-osa siitä, mitä tulemme kokemaan, jos päästöt kasvavat hillitsemättömästi.”
Paikalliset erot kuumaan liittyvissä terveysriskeissä
Vaikka keskimäärin kolmasosa kuumaan liittyvistä kuolemista johtuu ihmisten toiminnan vaikutuksista ilmastoon, vaikutukset vaihtelevat suuresti alueittain. Ilmastoon liittyvät terveystapahtumat vaihtelevat muutamasta kymmenestä useisiin satoihin vuodessa, riippuen paikallisista ilmaston muutoksista ja paikallisen väestön haavoittuvuudesta.
Matalan- ja keskitulotason valtioiden asukkaat, jotka ovat vastuussa vain pienestä osasta ihmiskunnan päästöistä menneisyydessä, ovat kaikkein alttiimpia muutosten vaikutuksille. Ihmisten toiminnasta johtuva kuumaan liittyvä kuolleisuus on korkeinta Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Kaakkois-Aasiassa.
“Tämä on laajin ilmastonmuutoksen tämänhetkisiä terveysriskejä tunnistava ja niiden vaikutuksia arvioiva tutkimus”, sanoo tutkimushankkeen johtaja professori Antonio Gasparrini. “Viesti on selvä: ilmastonmuutoksella ei ole tuhoisia vaikutuksia pelkästään tulevaisuudessa, sillä koemme jo nyt niitä vakavia vaikutuksia, mitä ihmiskunnan toiminnalla on planeetallemme.”
Suomessa kuumaan liittyvät terveysriskit ovat globaalin keskiarvon yläpuolella pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla jopa 42 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista selittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tarkastelujaksolla 1994-2014.
”Tämä antropogeenisen eli ihmisen toiminnan aiheuttaman kuolleisuuden osuus oli selvästi yli globaalin keskiarvon”, sanoo professori Jouni Jaakkola, joka johtaa tutkimuksessa mukana olevaa Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmää.
”Alamme vähitellen tottua ajatukseen siitä, että kuumalla säällä voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia myös pohjoisessa. Voimme vähentää liian lämpimän sään haittavaikutuksia eri tavoin sekä yksilöllisin että yhteiskunnallisin toimin, mutta ensin meidän on tunnistettava helteiden kansanterveydelliset riskit”, Jaakkola painottaa.
Tutkimusartikkeli: Vicedo-Cabrera AM et al. The burden of heat-related mortality attributable to recent human-induced climate change. Nature Climate Change 2021. DOI: 10.1038/s41558-021-01058-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jouni J. K. Jaakkola, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH), Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Sähköposti: jouni.jaakkola(at)oulu.fi
puh. +358 40 6720 927
www.oulu.fi/cerh
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme