Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla

Jaa

Luontohaitat eli elinympäristöjen heikennykset ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Ihmisen itsensä aiheuttamat luontohaitat johtavat monenlaisiin ongelmiin: ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kaventavat ruoantuotannon mahdollisuuksia, voimistavat ilmastomuutosta ja lisäävät konfliktien sekä luonnonkatastrofien riskejä. Jyväskylän yliopisto oli mukana kansainvälisessä, monitieteisessä tutkijaryhmässä, joka esittää keinoja luontohaittojen hillitsemiseksi. Ryhmän mukaan luontohaittojen hyvittäminen olisi velvoitettava lailla ja käyttöön olisi otettava maankäytön kansallinen kirjanpito esittelemään luonnovarojen käytön haitat ja hyödyt. Strategia julkaistiin Nature Sustainability –tiedejulkaisussa 10. helmikuuta 2020.

Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho (oik.) oli mukana koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kuva: IPBES
Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho (oik.) oli mukana koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kuva: IPBES

Elinympäristöjen jatkuva heikentyminen ja sen vaikutukset ovat jääneet maailmanlaajuisesti vähälle huomiolle, sanoo strategian kirjoittamisessa mukana ollut Jyväskylän yliopiston ekologian professori, JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Janne Kotiaho.

“Koska elinympäristöjen heikentyminen on usein jonkin toivotun toiminnan sivuvaikutus, luontohaittoja ei huomata pitää vakavana ongelmana”, sanoo Kotiaho.

Kansainvälinen monitieteinen tutkijaryhmä muotoili tieteelliseen näyttöön perustuvan kymmenen kohdan strategian, jonka se arvioi soveltuvan maailmanlaajuisesti ongelmien ratkaisemiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa sitovia kansainvälisiä monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteita sekä maankäytön kansallista kirjanpitoa, joka esittelee kaikki luonnonvarojen käytön aiheuttamat haitat ja hyödyt.

Ryhmän kutsui koolle hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES).

Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla

Ryhmän mukaan kansallisiin lainsäädäntöihin tulisi kirjoittaa ekologisten haittojen aiheuttajille velvoite kompensoida eli hyvittää luonnolle aiheuttamansa haitat. Tutkijat esittävät, että kulutuskeskeisen elämäntapamme olisi arvioitava uudelleen ja ihmisten luontosuhdetta pitäisi vahvistaa.

”On huomattava, että etenkin julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöillä, mutta myös jokaisella kansalaisella on monimuotoisuuskriisin selättämisessä ja elinympäristöjen tilan edistämisessä oma roolinsa”, Janne Kotiaho muistuttaa.

YK on julistanut alkaneen vuosikymmenen elinympäristöjen tilan edistämisen vuosikymmeneksi. Tänä vuonna lokakuussa Kiinan Kunmingissa neuvotellaan vuoteen 2030 saakka ulottuvista kansainvälisistä monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista. Kotiaho on mukana neuvotteluissa Suomen hallituksen asettamassa delegaatiossa tieteellisenä neuvonantajana.

”Toivomme, että esiin nostamamme seikat motivoivat kansainvälistä yhteisöä asettamaan itselleen riittävän kunnianhimoiset ja sitovat tavoitteet, joihin pääsemällä onnistumme kitkemään kestämätöntä kulutustamme ja turvaamaan inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin”, Janne Kotiaho kiteyttää.

Strategian julkaisseessa tutkimusryhmässä on kaksikymmentä tutkijaa eri puolilta maailmaa.

Linkki Nature Sustainability julkaisuun: https://rdcu.be/b1tMU

Janne Kotiaho on ekologian professori ja JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Jyväskylän yliopistossa. Vuosina 2015-2018 Kotiaho toimi koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in elinympäristöjen tila ja sen edistäminen arviointiraportissa ja oli mukana neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kotiaho on myös ympäristöministeriön asettaman Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja.

Lisätietoja:

Professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, 050 5946881
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi

Avainsanat

Kuvat

Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho (oik.) oli mukana koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kuva: IPBES
Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho (oik.) oli mukana koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kuva: IPBES
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto saa 200 000 euron lahjoituksen koronavirusnäytteiden analysoimiseen27.3.2020 17:40:57 EETTutkimus

LähiTapiola Keski-Suomi lahjoittaa Jyväskylän yliopistolle 200 000 euroa koronavirusnäytteiden analysointimenetelmien kehittämiseen. Lahjoituksen avulla yliopiston laboratoriossa bio- ja ympäristötieteiden laitoksella voidaan aloittaa koronavirustestien analysointi, mikäli yhteiskunnallinen terveydenhoidon tilanne sitä vaatii. Laboratorion valmius mahdollistaa Suomen koronavirustestaamisen kapasiteetin merkittävän lisäämisen.

Tutkimus kaivoi esille unohdetun palan bakteeritautien hoidon historiaa – faageilla hoidettiin menestyksekkäästi punatautia26.3.2020 11:03:26 EETTutkimus

Viruspandemian riehuessa on hyvä muistaa, että suuri osa viruksista on ihmisille haitattomia tai jopa hyödyllisiä. Bakteereita infektoivien virusten eli faagien avulla voidaan torjua tauteja aiheuttavia bakteereita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valotti uudessa nousussa olevan faagiterapian historiaa. Tutkimuksessa selvisi, että faagiterapia oli yleisesti ja menestyksellisesti käytössä Brasiliassa 1920-1940. Tutkimus julkaisiin Lancet Infectious Diseases –lehdessä maaliskuussa 2020.

Magis-mobiilipeli – hyvinvointitaitoja lapsille koronan keskellä24.3.2020 11:33:50 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Vaasanseudun mielenterveysseuran yhteistyössä kehittämä Magis – Maaginen seikkailu mobiilipeli on laadittu lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja koulukiusaamisen ehkäisemiseen. Peli on nyt saatavilla ilmaiseksi suomen, ruotsin ja englanninkielisenä sekä Google Play -kaupasta että App Storesta tai selainversiona osoitteesta https://magisgame.com/

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme