Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla
Elinympäristöjen jatkuva heikentyminen ja sen vaikutukset ovat jääneet maailmanlaajuisesti vähälle huomiolle, sanoo strategian kirjoittamisessa mukana ollut Jyväskylän yliopiston ekologian professori, JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Janne Kotiaho.
“Koska elinympäristöjen heikentyminen on usein jonkin toivotun toiminnan sivuvaikutus, luontohaittoja ei huomata pitää vakavana ongelmana”, sanoo Kotiaho.
Kansainvälinen monitieteinen tutkijaryhmä muotoili tieteelliseen näyttöön perustuvan kymmenen kohdan strategian, jonka se arvioi soveltuvan maailmanlaajuisesti ongelmien ratkaisemiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa sitovia kansainvälisiä monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteita sekä maankäytön kansallista kirjanpitoa, joka esittelee kaikki luonnonvarojen käytön aiheuttamat haitat ja hyödyt.
Ryhmän kutsui koolle hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES).
Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla
Ryhmän mukaan kansallisiin lainsäädäntöihin tulisi kirjoittaa ekologisten haittojen aiheuttajille velvoite kompensoida eli hyvittää luonnolle aiheuttamansa haitat. Tutkijat esittävät, että kulutuskeskeisen elämäntapamme olisi arvioitava uudelleen ja ihmisten luontosuhdetta pitäisi vahvistaa.
”On huomattava, että etenkin julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöillä, mutta myös jokaisella kansalaisella on monimuotoisuuskriisin selättämisessä ja elinympäristöjen tilan edistämisessä oma roolinsa”, Janne Kotiaho muistuttaa.
YK on julistanut alkaneen vuosikymmenen elinympäristöjen tilan edistämisen vuosikymmeneksi. Tänä vuonna lokakuussa Kiinan Kunmingissa neuvotellaan vuoteen 2030 saakka ulottuvista kansainvälisistä monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista. Kotiaho on mukana neuvotteluissa Suomen hallituksen asettamassa delegaatiossa tieteellisenä neuvonantajana.
”Toivomme, että esiin nostamamme seikat motivoivat kansainvälistä yhteisöä asettamaan itselleen riittävän kunnianhimoiset ja sitovat tavoitteet, joihin pääsemällä onnistumme kitkemään kestämätöntä kulutustamme ja turvaamaan inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin”, Janne Kotiaho kiteyttää.
Strategian julkaisseessa tutkimusryhmässä on kaksikymmentä tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Linkki Nature Sustainability julkaisuun: https://rdcu.be/b1tMU
Janne Kotiaho on ekologian professori ja JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Jyväskylän yliopistossa. Vuosina 2015-2018 Kotiaho toimi koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in elinympäristöjen tila ja sen edistäminen arviointiraportissa ja oli mukana neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kotiaho on myös ympäristöministeriön asettaman Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja.
Lisätietoja:
Professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, 050 5946881
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
I vår kan du söka till universitetsstudier i tyska, franska och ryska på universitetet, även utan tidigare språkkunskaper10.12.2025 10:25:23 EET | Tiedote
Universiteten förnyar studierna i främmande språk. I den gemensamma ansökan våren 2026 kan du söka till examensprogrammen i tyska, franska och ryska utan tidigare kunskaper i språken. Syftet med reformen är att stärka kompetensen inom främmande språk och kulturer i Finland.
Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa10.12.2025 10:07:08 EET | Tiedote
Yliopistot tekevät merkittävän muutoksen vieraiden kielten opiskeluun: kevään 2026 yhteishaussa voi hakea opiskelemaan saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.
Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta9.12.2025 10:56:48 EET | Tiedote
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen muuttuu esikoislapsen myötä haastavammaksi. Juuri julkaistun Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan heijastu kielteisesti suomalaisvanhempien aikeisiin hankkia toinen lapsi.
Teachers and Language Minority Parents form different perceptions of children's Finnish language skills in early childhood education and care9.12.2025 10:23:33 EET | Tiedote
When a child from a language minority family starts early childhood education and care (ECEC), they begin not only a new everyday life, but also a journey of language learning. A new study for University of Jyväskylä reveals how the Finnish language skills of children from language minority families are assessed in ECEC and what kind of tensions this creates between parents and early childhood educators.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme