Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla
21.2.2020 09:45:11 EET | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Elinympäristöjen jatkuva heikentyminen ja sen vaikutukset ovat jääneet maailmanlaajuisesti vähälle huomiolle, sanoo strategian kirjoittamisessa mukana ollut Jyväskylän yliopiston ekologian professori, JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Janne Kotiaho.
“Koska elinympäristöjen heikentyminen on usein jonkin toivotun toiminnan sivuvaikutus, luontohaittoja ei huomata pitää vakavana ongelmana”, sanoo Kotiaho.
Kansainvälinen monitieteinen tutkijaryhmä muotoili tieteelliseen näyttöön perustuvan kymmenen kohdan strategian, jonka se arvioi soveltuvan maailmanlaajuisesti ongelmien ratkaisemiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa sitovia kansainvälisiä monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteita sekä maankäytön kansallista kirjanpitoa, joka esittelee kaikki luonnonvarojen käytön aiheuttamat haitat ja hyödyt.
Ryhmän kutsui koolle hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES).
Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla
Ryhmän mukaan kansallisiin lainsäädäntöihin tulisi kirjoittaa ekologisten haittojen aiheuttajille velvoite kompensoida eli hyvittää luonnolle aiheuttamansa haitat. Tutkijat esittävät, että kulutuskeskeisen elämäntapamme olisi arvioitava uudelleen ja ihmisten luontosuhdetta pitäisi vahvistaa.
”On huomattava, että etenkin julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöillä, mutta myös jokaisella kansalaisella on monimuotoisuuskriisin selättämisessä ja elinympäristöjen tilan edistämisessä oma roolinsa”, Janne Kotiaho muistuttaa.
YK on julistanut alkaneen vuosikymmenen elinympäristöjen tilan edistämisen vuosikymmeneksi. Tänä vuonna lokakuussa Kiinan Kunmingissa neuvotellaan vuoteen 2030 saakka ulottuvista kansainvälisistä monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista. Kotiaho on mukana neuvotteluissa Suomen hallituksen asettamassa delegaatiossa tieteellisenä neuvonantajana.
”Toivomme, että esiin nostamamme seikat motivoivat kansainvälistä yhteisöä asettamaan itselleen riittävän kunnianhimoiset ja sitovat tavoitteet, joihin pääsemällä onnistumme kitkemään kestämätöntä kulutustamme ja turvaamaan inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin”, Janne Kotiaho kiteyttää.
Strategian julkaisseessa tutkimusryhmässä on kaksikymmentä tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Linkki Nature Sustainability julkaisuun: https://rdcu.be/b1tMU
Janne Kotiaho on ekologian professori ja JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Jyväskylän yliopistossa. Vuosina 2015-2018 Kotiaho toimi koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in elinympäristöjen tila ja sen edistäminen arviointiraportissa ja oli mukana neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kotiaho on myös ympäristöministeriön asettaman Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja.
Lisätietoja:
Professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, 050 5946881
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme