Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla
21.2.2020 09:45:11 EET | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Elinympäristöjen jatkuva heikentyminen ja sen vaikutukset ovat jääneet maailmanlaajuisesti vähälle huomiolle, sanoo strategian kirjoittamisessa mukana ollut Jyväskylän yliopiston ekologian professori, JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Janne Kotiaho.
“Koska elinympäristöjen heikentyminen on usein jonkin toivotun toiminnan sivuvaikutus, luontohaittoja ei huomata pitää vakavana ongelmana”, sanoo Kotiaho.
Kansainvälinen monitieteinen tutkijaryhmä muotoili tieteelliseen näyttöön perustuvan kymmenen kohdan strategian, jonka se arvioi soveltuvan maailmanlaajuisesti ongelmien ratkaisemiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa sitovia kansainvälisiä monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteita sekä maankäytön kansallista kirjanpitoa, joka esittelee kaikki luonnonvarojen käytön aiheuttamat haitat ja hyödyt.
Ryhmän kutsui koolle hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES).
Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla
Ryhmän mukaan kansallisiin lainsäädäntöihin tulisi kirjoittaa ekologisten haittojen aiheuttajille velvoite kompensoida eli hyvittää luonnolle aiheuttamansa haitat. Tutkijat esittävät, että kulutuskeskeisen elämäntapamme olisi arvioitava uudelleen ja ihmisten luontosuhdetta pitäisi vahvistaa.
”On huomattava, että etenkin julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöillä, mutta myös jokaisella kansalaisella on monimuotoisuuskriisin selättämisessä ja elinympäristöjen tilan edistämisessä oma roolinsa”, Janne Kotiaho muistuttaa.
YK on julistanut alkaneen vuosikymmenen elinympäristöjen tilan edistämisen vuosikymmeneksi. Tänä vuonna lokakuussa Kiinan Kunmingissa neuvotellaan vuoteen 2030 saakka ulottuvista kansainvälisistä monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista. Kotiaho on mukana neuvotteluissa Suomen hallituksen asettamassa delegaatiossa tieteellisenä neuvonantajana.
”Toivomme, että esiin nostamamme seikat motivoivat kansainvälistä yhteisöä asettamaan itselleen riittävän kunnianhimoiset ja sitovat tavoitteet, joihin pääsemällä onnistumme kitkemään kestämätöntä kulutustamme ja turvaamaan inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin”, Janne Kotiaho kiteyttää.
Strategian julkaisseessa tutkimusryhmässä on kaksikymmentä tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Linkki Nature Sustainability julkaisuun: https://rdcu.be/b1tMU
Janne Kotiaho on ekologian professori ja JYU.Wisdom -resurssiviisausyhteisön johtaja Jyväskylän yliopistossa. Vuosina 2015-2018 Kotiaho toimi koordinoivana pääkirjoittajana hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in elinympäristöjen tila ja sen edistäminen arviointiraportissa ja oli mukana neuvotteluissa Kolumbiassa, joissa hallitukset hyväksyivät arviointiraportin. Kotiaho on myös ympäristöministeriön asettaman Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja.
Lisätietoja:
Professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, 050 5946881
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme