Keskuskauppakamari

Kansainväliset markkinointisäännöt päivitetty - yritysten syytä perehtyä uusiin sääntöihin

Jaa

Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) päivitettyjä markkinointisääntöjä aletaan soveltaa 1. syyskuuta alkaen. Säännöissä on otettu huomioon entistä yksityiskohtaisemmin, että yritykset markkinoivat yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä.

Merkittävin muutos on, että säännöissä painotetaan vaatimusta siitä, että kaupallinen viesti on voitava tunnistaa. Mainos ei saa olla sekoitettavissa yksityishenkilöiden viesteihin tai toimitukselliseen sisältöön.

Kuluttajan on voitava vaivatta tunnistaa mainos mainokseksi riippumatta siitä, missä mainos on julkaistu. Erityisesti silloin, kun mainos julkaistaan sosiaalisen median alustalla, mainonnan tunnistettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Säännöissä todetaan yksiselitteisesti, että ”Tarvittaessa mainos on merkittävä mainokseksi.” Kuluttajalle on myös olennaista tietää, kuka on mainostaja.

ICC:n säännöt vahvistavat kuluttajansuojaa, mutta samalla ne edistävät reilua kilpailua yritysten kesken. Säännöt muodostavat Suomessa normiston, johon esimerkiksi mainonnan eettinen neuvosto perustaa ratkaisunsa.

Kaikkien mainostajien, medioiden ja mainonnan tekijöiden on syytä tuntea ICC:n markkinointisäännöt. Medioita ovat paitsi televisio, radio ja sanoma- ja aikakauslehdet niin myös bloggaajat, vloggaajat ja instagrammaajat. Koska säännöt ovat globaalit, ne ovat omiaan helpottamaan alan toimijoita toimimaan oikealla tavalla maasta riippumatta. Alan toimijoiden on syytä tutustua ICC:n markkinointisääntöihin ja tarvittaessa päivittää omat käytäntönsä vastaamaan uusia sääntöjä.

-Vastuullinen markkinoija tutustuu sääntöihin ja huolehtii, että uudet painotukset on otettu huomioon omassa toiminnassa, toteaa Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden pääsihteeri Paula Paloranta.

Jos yrityksen mainoksesta tehdään lausuntopyyntö, se voidaan käsitellä joko mainonnan eettisessä neuvostossa tai Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnassa. Nämä markkinoinnin alan itsesääntelytoimielimet soveltavat ICC:n päivitettyjä sääntöjä 1.9.2019 alkaen. Myös markkinaoikeus voi viitata perusteluissaan ICC:n markkinointisääntöihin.

Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Liiketapalautakunta antaa lausuntoja markkinoinnin hyvän liiketavan mukaisuudesta (B2B) ja mainonnan eettinen neuvosto hyvän tavan mukaisuudesta (B2C).

www.liiketapalautakunta.fi

www.mainonnaneettinenneuvosto.fi

Lisätietoja: Paula Paloranta, pääsihteeri (markkinointioikeudelliset asiat), puh. 050 548 0236

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Nuoret ensin ulos työpaikoilta -ehdotus on syrjintää ja jäykentäisi työmarkkinoita entisestään17.1.2020 11:16:45 EETTiedote

Helsingin Sanomat nosti 16.1.2020 esiin mahdollisen listan hallituksen keinoista parantaa työllisyyttä. Jutussa kerrotaan SDP:n ja SAK:n kannattavan uudistusta, jonka seurauksena työnantaja joutuisi irtisanomistilanteessa antamaan potkut ensin nuoremmille työntekijöille. Kyse on ns. LiFo eli Last In First Out -periaatteesta, jota sovelletaan Ruotsissa. ”Kyseessä ei olisi suoranaisesti työllisyystoimi, vaan ennemminkin tapa syrjiä nuorempia työntekijöitä. Edellä kuvattu jo nykyään vahvan irtisanomissuojan tiukennus jäykentäisi Suomen työmarkkinoita entisestään”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu nykyäänkin melko huonosti työmarkkinoiden joustavuutta kuvaavissa indekseissä, Kotamäki muistuttaa. Asiakokonaisuus ei ole pelkästään mielipideasia, vaan Ruotsin LiFo-järjestelmästä on julkaistu tutkimuksia taloustieteen parhaissa lehdissä. ”Erityisen tutkittua on 2000-luvun alussa Ruotsissa säädetty uudistus, jossa alle 11 henk

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme