Kansainvälisiä osaajia ei saa menettää koronaviruskriisin takia

Koronaviruskriisin vaikeuttaa monen kansainvälisen osaajan elämää ja heitä työllistävän yrityksen arkea. Työluvan päättyessä henkilöllä ei välttämättä ole mahdollisuutta saada jatkolupaa, koska yrityksellä ei ole väliaikaisesti tarvetta työpanokselle. Myös kotimaahan palaaminen voi olla monelle hankalaa tai jopa mahdotonta. Mikäli mitään ei tehdä, tulee näistä henkilöistä käytännössä paperittomia maahanmuuttajia, jotka tippuvat hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut ovat silloin heidän ulottumattomissaan.
”Koronavirus kurittaa yrityksiä, mutta sen vaikutus on kuitenkin väliaikainen. Mikäli nyt menetämme kansainvälisiä osaajia, voi se kostautua meille myöhemmin. Pitää muistaa myös se, että ihmisten ajaminen paperittomiksi on väärin, jos se on mahdollista estää”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
”Työlupien päättymiseen liittyvän ongelman voisi ratkaista esimerkiksi siten, että näille henkilöille myönnettäisiin jatkolupa muulla perusteella. Tällöin muuksi erityiseksi syyksi voitaisiin lukea koronaviruskriisi. Tärkeintä olisi päästä kriisin ohi menettämättä osaavaa työvoimaa ja asettamatta ketään kohtuuttoman hankalaan tilanteeseen”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamarin juuri tekemän kyselyn tulosten mukaan yli puolet yrityksistä pitää lomautuksia tai irtisanomisia todennäköisenä seuraavan kahden kuukauden aikana. Yritysten on pakko sopeuttaa toimintaansa koronaviruskriisin seurauksena. Tämä tarkoittaa myös monen kansainvälisen osaajan kohdalla lomautusta. Ensimmäisellä työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevalle lomautus voi muodostua esteeksi jatkoluvan saamiselle, vaikka yrityksellä olisi tarve pitää osaaja töissä koronaviruskriisin jälkeen.
”On mahdollista, että lomautuksen seurauksena laskenut toimeentulo estää jatkoluvan saamisen. Jatkolupaa haettaessa on osoitettava, että toimeentulo on ollut turvattu edellisen luvan aikana. Lomautuksen takia tämä ehto ei välttämättä täyty”, sanoo Valtonen.
”On kestämätöntä, että henkilö, joka haluaisi jäädä maahan työskentelemään ja jolle yrityksellä olisi käyttöä koronaviruskriisin jälkeen, joutuu lähtemään pois. Yritys voi joutua vaikeuksiin menetettyään työntekijän ja Suomi menettää veronmaksajan”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari muistuttaa, että koronaviruskriisi on erittäin haastava monella tapaa, mutta se on myös väliaikainen ja menee ohi. Moni yritys ajautuu nyt vaikeuksiin, mutta nousee taas jaloilleen tilanteen normalisoiduttua. Paluuta takaisin normaaliin edesauttaa se, että valtio omilla aktiivisilla toimillaan lieventää koronaviruskriisin seurauksia. Toimenpiteiden on oltava nopeita ja suuruusluokaltaan riittäviä.
”Vaikka työvoimatarve koronaviruskriisin jälkeen olisikin hetken aikaa pienempi, tarvitsemme joka tapauksessa lisää työikäistä väestöä Suomeen. Väestörakenteen muutos on Suomelle suuri haaste eikä se korjaudu itsekseen. Tästäkin syystä meidän kannattaa nyt huolehtia maassa olevista kansainvälisistä osaajista”, painottaa Valtonen.
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
Puh:+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.
Ihmisarvoa loukkaava mainos sai huomautuksen MENiltä30.6.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Mainonnan eettinen neuvosto antoi harvinaisen huomautuksen somealustalla julkaistulle mainokselle. Mainoksen katsottiin loukkaavan ihmisarvoa ja olevan siten hyvän tavan vastainen. Viimeksi vastaavantyyppisestä mainoksesta on annettu huomautus vuonna 2007.
Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.
Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote
EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.
Pääekonomisti: Hyviä uutisia työttömyydestä – ilmassa todellinen käänne25.6.2025 09:30:52 EEST | Tiedote
Toukokuun työmarkkinatilastojen kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen, mutta myönteistä on, että työttömyydessä nähtiin selkeää paranemista. Työttömyyden osalta ilmassa on aitoa suhdanneluonteista paranemista ja todellista käännettä, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme