Kansallinen elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan toimintasuunnitelma tähtää elinsiirtojen määrän lisäämiseen
Suomessa on valtakunnallinen porrastettu elinluovutustoiminnan organisaatio. Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki Suomen yliopisto- ja keskussairaalat. Jokaisessa elinluovutussairaalassa toimii elinluovutustyöryhmä sekä elinluovutuksesta vastaava lääkäri ja -koordinaattori. Elinluovutustoimintaa eri sairaaloissa on kehitetty muun muassa yhtenäistämällä ohjeistusta ja tehostamalla koulutusta.
Elinluovutustoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä, sillä edelleen osa elinsiirtoa odottavista potilaista menehtyy, koska heille ei löydy soveltuvaa elintä. Elinluovuttajien määrä vaihtelee merkittävästi vuosittain ja alueittain. ”Vaikka elinluovuttajan tunnistaminen on parantunut merkittävästi, ongelmana on edelleen, että aina mahdollista elinluovuttajaa ei tunnisteta tai hoitoja rajataan ilman, että harkitaan elinluovutuksen mahdollisuutta”, kertoo valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo HUSista.
Viestintä elinluovutuksesta ja sen merkityksestä on tärkeää. Kansalaisten tietoisuuden lisääminen lisää myönteistä suhtautumista elinluovutukseen ja täten elinsiirtojen määrää saadaan nostettua.
Nyt valmistuneen kansallisen toimintasuunnitelman päätavoitteena on, että kaikki potilaat, jotka sairautensa ja lääketieteellisen arvion perusteella hyötyvät elinsiirrosta, saavat elinsiirteen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu keinoja tavoitteen saavuttamiseksi sekä elinluovutus- ja siirtotoiminnan kehittämiseksi.
Optimaalinen elinsiirtotoiminta edellyttää koko elinluovutus- ja elinsiirtoketjun toimivuutta sekä moniammatillista yhteistyötä. Vastuu elinluovutustoiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteensovittamista on annettu HUSille ns. keskittämisasetuksella (Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä, 582/2017). Myös elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin.
Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallisen toimintasuunnitelman 2023–2033 on laatinut valtakunnallinen elinluovutustoiminnan ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista yliopistollisista sairaaloista, kahdesta muusta elinluovutussairaalasta, Elinsiirtokeskuksesta, THL:stä, STM:stä ja Fimeasta.
Lisätietoa:
Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallinen toimintasuunnitelma 2023–2033
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme