Kansallinen elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan toimintasuunnitelma tähtää elinsiirtojen määrän lisäämiseen
Suomessa on valtakunnallinen porrastettu elinluovutustoiminnan organisaatio. Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki Suomen yliopisto- ja keskussairaalat. Jokaisessa elinluovutussairaalassa toimii elinluovutustyöryhmä sekä elinluovutuksesta vastaava lääkäri ja -koordinaattori. Elinluovutustoimintaa eri sairaaloissa on kehitetty muun muassa yhtenäistämällä ohjeistusta ja tehostamalla koulutusta.
Elinluovutustoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä, sillä edelleen osa elinsiirtoa odottavista potilaista menehtyy, koska heille ei löydy soveltuvaa elintä. Elinluovuttajien määrä vaihtelee merkittävästi vuosittain ja alueittain. ”Vaikka elinluovuttajan tunnistaminen on parantunut merkittävästi, ongelmana on edelleen, että aina mahdollista elinluovuttajaa ei tunnisteta tai hoitoja rajataan ilman, että harkitaan elinluovutuksen mahdollisuutta”, kertoo valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo HUSista.
Viestintä elinluovutuksesta ja sen merkityksestä on tärkeää. Kansalaisten tietoisuuden lisääminen lisää myönteistä suhtautumista elinluovutukseen ja täten elinsiirtojen määrää saadaan nostettua.
Nyt valmistuneen kansallisen toimintasuunnitelman päätavoitteena on, että kaikki potilaat, jotka sairautensa ja lääketieteellisen arvion perusteella hyötyvät elinsiirrosta, saavat elinsiirteen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu keinoja tavoitteen saavuttamiseksi sekä elinluovutus- ja siirtotoiminnan kehittämiseksi.
Optimaalinen elinsiirtotoiminta edellyttää koko elinluovutus- ja elinsiirtoketjun toimivuutta sekä moniammatillista yhteistyötä. Vastuu elinluovutustoiminnan valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteensovittamista on annettu HUSille ns. keskittämisasetuksella (Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä, 582/2017). Myös elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin.
Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallisen toimintasuunnitelman 2023–2033 on laatinut valtakunnallinen elinluovutustoiminnan ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista yliopistollisista sairaaloista, kahdesta muusta elinluovutussairaalasta, Elinsiirtokeskuksesta, THL:stä, STM:stä ja Fimeasta.
Lisätietoa:
Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kansallinen toimintasuunnitelma 2023–2033
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
