Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen valmistelu alkoi Pirkanmaan hyvinvointialueella: Vaikuttavuustyö parantaa kustannustehokkuutta ja elämänlaatua
Onko leikkaus paras mahdollinen hoito minun tilanteessani vai parantaako jokin muu hoito elämänlaatuani enemmän? Miten erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden osallisuuden kokemusta voidaan vahvistaa? Milloin kalliit hoidot kannattavat ja kenen niitä kuuluu saada? Miten hyvinvointialueen rahat saadaan riittämään tarvittaviin palveluihin?
Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastauksia Suomeen syntyvä sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus. Se on kansallinen asiantuntijaverkosto, jota lähdetään nyt rakentamaan Pirkanmaan hyvinvointialueen johdolla EU:n elpymisrahastosta myönnetyllä kahden miljoonan euron rahoituksella.
Valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toimiva hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, että työryhmän ensimmäisiä tehtäviä on koota yhteen eri puolilla Suomea tehty vaikuttavuustyö ja vaikuttavuustiedon tarpeet.
− Hoidon ja palvelujen vaikuttavuus sisältää lukuisia kysymyksiä, joihin vastaamalla on mahdollista taklata resurssien rajallisuutta ja tuoda asiakkaille aidosti lisää elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä. Nyt meillä on upea tilaisuus tuoda eri puolilla Suomea kertyneet parhaat käytännöt, asiakaskyselyt, mittarit ja tutkimustulokset jatkojalostettaviksi yhteiseen pöytään. Olisi tuhlausta tehdä tätä työtä kaikkialla erikseen ja olla hyödyntämättä alueiden erityisosaamista, hän sanoo.
Mukana koko palveluketju
Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen valmistelua johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa työhön palkataan projektipäällikkö ja 1−2 suunnittelijaa. Pirkanmaan lisäksi työryhmään kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen yliopistolliset hyvinvointialueet sekä Helsingin yliopistollinen sairaala HUS.
Työtä vaikuttavien hoitojen ja palvelujen kehittämiseksi on tehty eri puolilla Suomea vuosia. Liimatainen kertoo, että vaikuttavuusajatus on jo vahvasti mukana erikoissairaanhoidossa ja nyt tavoitteena on vahvistaa sitä myös perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluissa.
− On olennaista miettiä, millaisilla palveluilla pystytään tarjoamaan parhaat hyödyt. Valtio rahoittaa hyvinvointialueita, joten valtiovarainministeriötä kiinnostaa, mihin raha käytetään ja sosiaali- ja terveysministeriötä kiinnostaa, ovatko tuotetut palvelut vaikuttavia.
− Kaikki sote-ammattilaiset priorisoivat työssään joka päivä, mutta sen työn tueksi tarvitaan myös kansalliset linjaukset, hän sanoo
Ensin etsitään yhteinen toimintakulttuuri
Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen tarve nähtiin vuonna 2021 valtioneuvostolle tehdyssä selvityksessä, jossa kartoitettiin sote-palveluiden vaikuttavuustyötä ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa. Toiminnan vaikuttavuutta kehittämällä on mahdollista säästää Suomessa satoja miljoonia euroja.
Selvitys tehtiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston tutkimustyöhön keskittyvän Vaikuttavuuden talon yhteistyönä. Selvityksen tekoon osallistunut Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas toimii myös vaikuttavuuskeskustyöryhmän aktiivisena jäsenenä.
− Vaikuttavuuskeskuksen tärkeitä tehtäviä sote-organisaatioille tulevat olemaan tieto- ja osaamistarpeiden nykytilan kartoittaminen, mutta erityisesti vaikuttavuuden mittaamisen tuki, tiedonkeruun ja raportoinnin hyvien käytäntöjen levittäminen sekä jo olemassa olevien rekistereiden ja muun vaikuttavuusdatan laajempi hyödyntäminen näyttöön perustuvan päätöksenteon tukena, Mäki-Opas listaa.
Käytännön mittareiden ja toimien lisäksi on löydettävä yhteinen toimintakulttuuri.
− Täytyy määritellä yhteinen arvopohja sille, millaista vaikuttavuutta tavoittelemme eli mitä vaikuttavat palvelut ja hoito tarkoittavat ja kenen hyvinvointia meidän tulee edistää. Sitten päästään miettimään mittareita ja arvioimaan sitä, kuinka voimme nämä tavoitteet saavuttaa arjessa yhdessä ammattilaisten ja päättäjien kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi LiimatainenHallintoylilääkärisairaalapalvelujen linja, Pirkanmaan hyvinvointialue
Puh:0400 581 871suvi.liimatainen@pirha.fiAnne KohtalaViestintäasiantuntijasairaalapalvelujen linja, Pirkanmaan hyvinvointialue
Puh:040 574 1774anne.kohtala@pirha.fiTietoja julkaisijasta
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa pirkanmaalaisten julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen järjestämisestä ja pääosin myös tuottamisesta. Lisätietoja pirha.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan hyvinvointialue
Aluevaltuuston kokous 13.5. – seuraa suorana verkossa8.5.2024 12:31:20 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous pidetään maanantaina 13. toukokuuta Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa. Esityslistalla on muun muassa investointisuunnitelma, osavuosikatsaus ja monipalveluvaliokunnan mietintö. Valtuusto käy myös lähetekeskustelun mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palveluverkkosuunnitelmasta.
Uusi älypuhelinkonsepti parantanut potilasturvallisuutta ja hoitotyön tehokkuutta Pirkanmaan hyvinvointialueella7.5.2024 13:11:38 EEST | Tiedote
Pirkanmaan hyvinvointialueella on jatkettu digistrategian mukaista hoitotyön kehittämistä, joka on aloitettu jo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikana. Yksi merkittävimmistä toiminnan muutokseen tähtäävistä kehityshankkeista on uusittu älypuhelinkonsepti. Mobi on ammattilaisille räätälöity etälaite työtehtävien hoitamiseen. Jo aikaisemmin tehtyjen säästölaskelmien mukaan Pirkanmaan hyvinvointialue säästää yli 7 000 tuntia kuukaudessa, kun potilaskirjauksia voidaan tehdä työaseman lisäksi myös mobiililaitteen avulla. Yksittäiselle hoitajalle tämä tarkoittaa noin 10 minuutin aikasäästöä per vuoro.
Tervetuloa vammaispalveluiden kehittämisohjelman VAPA2035 tiedotustilaisuuteen!6.5.2024 16:15:35 EEST | Tiedote
Järjestämme kaikille pirkanmaalaisille avoimen tiedotustilaisuuden, jossa kerromme vammaispalveluiden kehittämisohjelman tarkoituksesta ja tavoitteesta.
Tutkija Toni Seppälä Taysista: ”Milloin peräsuolisyöpää voi hoitaa ilman leikkausta?”6.5.2024 13:08:29 EEST | Tiedote
Taysissa käynnistyy tutkimus, joka tarjoaa toivoa paremmasta elämänlaadusta tuhansille potilaille. Tutkimuksen tavoitteena on vähentää peräsuolisyövän hoitoon liittyviä leikkauksia. Uusi leikkaukseton hoitovaihtoehto otetaan käyttöön yhteensä 13 sairaalassa Suomessa ja Virossa.
Hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiamiehet käsittelivät ensimmäisenä vuonna 3650 yhteydenottoa6.5.2024 13:03:05 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiamiehille tuli ensimmäisen toimintavuoden aikana käsiteltäväksi yhteensä 3650 asiaa alueen potilailta ja asiakkailta, ilmenee aluehallituksen maanantaina käsittelemästä asiamiesten vuosiselvityksestä. Yhteyttä otettiin tyypillisesti hoidon tai palvelun toteutuksessa ilmenneiden vaikeuksien vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme