Kansandeustaja Jenni Pitko: Eläinten hyvinvointilaki on askel eteenpäin, mutta jättää paljon parantamisen varaa

– Tunnelmani tämän lain osalta ovat vahvasti ristiriitaisia. Nykyinen voimassaoleva laki on rajusti jäljessä aikaansa ja tälle päivitykselle on vakava tarve. Joistakin parannuksistaan huolimatta laki on kuitenkin laiha kompromissi, jonka myötä suuria uudistustarpeita lakiin jää edelleen, Pitko painottaa.

Hyviä uudistuksia laissa ovat esimerkiksi jatkuvan vedensaannin vaatimus, porsaiden kirurgisesta kastraation kielto ja kivunlievitys sekä eläinten jalostuksen tarkempi sääntely.

– Laki tuo mukanaan myös merkittäviä parannuksia, jotka on hyvä saada tehtyä, vaikka moni asia jää vielä odottamaan tulevia lakiuudistuksia. Jokainen askel on eteenpäin ja vähentää eläinten kärsimystä, Pitko toteaa.

Merkittävimpiä eläinten hyvinvoinnin puutteita, jotka edelleen jäävät vaille riittävää huomiota ovat mm. häkkikasvatuksen jatkuminen pitkien siirtymäaikojen myötä sekä turkitarhauksen jatkuminen. Hyväksytyssä mietinnössä annetaan moniin uudistuksiin ja haitallisesta toiminnasta luopumiseen todella pitkiä siirtymäaikoja, joihin myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota. 

– Yritimme lyhentää siirtymäaikoja valiokuntakäsittelyssä, mutta valmiutta siihen ei valiokunnalta löytynyt. Nykyiset ovat liian pitkiä ja eläinten kärsimys jatkuu tarpeettomasti monien vuosien ajan, Pitko linjaa.

– On hyvä, että uusien eläinten liikkumista rajoittavien rakennelmien rakentaminen kielletään, mutta aidosti eläinystävällistä olisi kieltää kaikki häkit ja rajoitteet, ei vain uusien rakentaminen. Mitä tulee turkistarhaukseen, on aika ajanut siitä ohi ja siitä tulisi luopua. Valitettavasti tässä yhteydessä siihen ei vielä päästy, Pitko jatkaa.

Eduskuntakäsittelyn aikaan perustuslakivaliokunta edellytti kahta muutosta tehtäväksi lakiesitykseen. Perustuslakivaliokunnan vaatimusten mukaan nostettiin eläinsuojelutarkastusten kynnystä sekä sallittiin eläinten rituaaliteurastus ilman tainnutusta. Hallituksen esityksessä verenlasku ilman tainnutusta olisi kielletty kaikissa tilanteissa.

– Pidän suurena pettymyksenä, että perustuslakivaliokunta katsoo rituaaliteurastuksen kieltämisen rajoittavan liikaa uskonnonvapautta ja päätyi ratkaisuun, joka poikkeaa monesta verrokkimaastamme ja joka sallii eläimelle suuren kärsimyksen aiheuttamisen uskonnon nimissä. Olisi tärkeää, että rituaaliteurastukseen liittyvää lainsäädäntöä tarkasteltaisiin tarkemmin eläinten kärsimyksen näkökulmasta huomioiden yhteiskunnallisten arvojen muutokset sekä kansainvälisen oikeuden ratkaisut, tarvittaessa perustuslain säätämisjärjestyksessä, Pitko toteaa. 

Lain puutteet jättävät paljon toivomisen varaa parannuksista tuleville hallituksille. Puutteiden merkittävyys asettaa merkittävän paineen sille, että eläinten hyvinvoinnin lainsäädäntöä kehitetään nopeasti.

– Nykyinen voimassa oleva laki on yli 30 vuotta vanha. Seuraava lakiuudistus ei voi odottaa kymmeniä vuosia, vaan uudistusten valmistelu on käynnistettävä jo tulevalla vaalikaudella, Pitko päättää.