Lapsiasiavaltuutettu

Kansanedustajat ja lapsiasiavaltuutettu: "Energiajuomille korkea haittavero"

Jaa

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan noin 18 % peruskoulun 8.–9. luokan pojista ja 8 % tytöistä juo energiajuomia useita kertoja viikossa (3 kertaa tai enemmän).

Energiajuomilla on todettu olevan monia terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia, jotka liittyvät kofeiinin lisäksi energiajuomien sokeripitoisuuteen ja happamuuteen sekä erilaisiin muihin ainesosiin. Terveyshaitat voivat näkyä monin eri tavoin, kuten painonnousuna, uniongelmina, levottomuutena, heikentyneenä hammasterveytenä tai sydänperäisinä vaivoina. Suomessa sairaaloissa hoidetaan nuoria, joilla on ollut muun muassa korkea syke energiajuomien takia. Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain kymmeniä soittoja vanhemmilta, joiden lapset ovat juoneet energiajuomia.

Monet lasten vanhemmat ja opettajat näkevät päivittäin energiajuomien haitat lapsilla, ja he toivovat tehokkaita toimenpiteitä energiajuomien saannin rajoittamiseksi. Myös monet kauppiaat ovat ymmällä tilanteesta ja toivovat yhtenäisiä valtakunnallisia päätöksiä asiassa. Tarvitaan päätöksiä, joilla voidaan samaan aikaan tukea lapsia, nuoria ja perheitä sekä parantaa kansanterveyttä ja vahvistaa kansantalouden tilaa.

Allekirjoittaneet esittävät hallitukselle ja eduskunnalle, että vuoden 2019 valtion talousarvioon sisällytetään virvoitusjuomaveron osana energiajuomille erityinen korkea haittavero. Tällä olisi kaksinkertainen myönteinen vaikutus kansanterveyden paranemisena ja valtion verotulojen kasvuna.

Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja (vihr.), filosofian tohtori
Mia Laiho, kansanedustaja (kok.), lääketieteen tohtori
Merja Mäkisalo-Ropponen, kansanedustaja (sd.), terveystieteiden tohtori
Aino-Kaisa Pekonen, kansanedustaja (vas.), lähihoitaja
Pekka Puska, kansanedustaja (kesk.), professori
Veronica Rehn-Kivi, kansanedustaja  (r.), arkkitehti
Päivi Räsänen, kansanedustaja (kd.), lääketieteen lisensiaatti
Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu

_ _ _ _

Meddelande 25.8.2018, får publiceras genast

Riksdagsledamöter och barnombudsmannen: "Högre punktskatt på energidrycker"

Enligt Skolhälsoenkät 2017 dricker cirka 18 procent av pojkarna och 8 procent av flickorna i årskurs 8–9 i grundskolan energidrycker flera gånger i veckan (3 gånger eller mer). Energidrycker har visat sig ha många hälsorelaterade skadeverkningar förknippade med inte endast koffein utan också med energidryckernas sockerhalt och surhet samt olika andra ingredienser. Hälsoriskerna kan yttra sig på många olika sätt, bland annat som viktökning, sömnproblem, rastlöshet, försämrad tandhälsa och hjärtrelaterade besvär. På sjukhusen i Finland vårdas ungdomar som bland annat haft en hög hjärtfrekvens på grund av energidrycker. Årligen får Giftinformationscentralen tiotals telefonsamtal från föräldrar vars barn druckit energidrycker.

Många föräldrar och lärare ser dagligen nackdelarna med energidrycker hos barn och de hoppas på effektiva åtgärder för att begränsa tillgången till energidrycker. Också många butikshandlare är förbryllade över situationen och hoppas på enhetliga nationella beslut i frågan. Det behövs beslut som samtidigt kan stödja barn, ungdomar och familjer och förbättra folkhälsan och stärka samhällsekonomins tillstånd.

Vi undertecknade föreslår regeringen och riksdagen att det i statsbudgeten för 2019 tas in en särskilt hög skatt på energidrycker som en del av punktskatten på läskedrycker. Detta skulle ha en dubbel positiv inverkan på att förbättra folkhälsan och öka statens skatteinkomster.

Outi Alanko-Kahiluoto, riksdagsledamot (Gröna), filosofie doktor
Mia Laiho, riksdagsledamot (Saml), medicine doktor
Merja Mäkisalo-Ropponen, riksdagsledamot (SDP), doktor i hälsovetenskaper
Aino-Kaisa Pekonen, riksdagsledamot (C), närvårdare
Pekka Puska, riksdagsledamot (C), professor
Veronica Rehn-Kivi, riksdagsledamot (SV), arkitekt
Päivi Räsänen, riksdagsledamot (KD), medicine licentiat
Tuomas Kurttila, barnombudsman

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu
Vapaudenkatu 58 A, 3. krs
40100 Jyväskylä

0295 666 850http://www.lapsiasia.fi/

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita. Lapsiasiavaltuutettu tekee tarvittaessa viranomaiskanteluja havaitsemistaan ongelmista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu päättää kautensa ja luovuttaa Vuosikirjan hallitusohjelmavalmistelijoille23.4.2019 12:50:10 EESTTiedote

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila julkistaa Vuosikirjan, jossa hän tekee 30 esitystä Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Vuosikirjassa arvioidaan hallituskauden 2015–2019 vaikutuksia lapsiin. Vuosikirjan julkistaminen päättää Kurttilan vuonna 2014 alkaneen toimikauden. Tilaisuus Säätytalolla perjantaina 26.4. klo 9.30 on tiedotusvälineille avoin, mutta ilmoittautuminen vaaditaan.

Suomen valtion raportti lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta reippaasti myöhässä, lapsiasiavaltuutettu, Suomen UNICEF ja Lastensuojelun Keskusliitto vaativat ihmisoikeussopimuksen kunnianpalautusta.14.2.2019 05:30:00 EETTiedote

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Suomi on lisäksi ratifioinut sopimuksen kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa: koskien lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin, lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto: TET-selvitys osoittaa – oppilaiden yhdenvertaisuus taattava vahvemmin TET-jaksoilla13.2.2019 09:30:00 EETTiedote

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan koulujen työelämään tutustumis- eli TET-jaksot ovat monille yläkoulun oppilaille myönteinen kokemus. Jaksoilla oppilaiden on mahdollista saada motivoivia kokemuksia työelämästä ja tukea omiin ammattivalintoihin. Selvityksen mukaan on kuitenkin joukko oppilaita, jotka eivät koe TET-jaksoista olevan hyötyä. Selvityksessä, jossa kartoitettiin 66 oppilaan kokemuksia ja 29 opettajan näkemyksiä, noin kolmasosa yhdeksännen luokan oppilaista kuvasi jaksoja koskevia kokemuksiaan kielteisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme