Kasvava Helsingin seutu tarvitsee Malmin entisen lentokentän aluetta asuntorakentamiseen

Helsingin seudun kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky on koko maan hyvinvoinnin perusta. Asukasmäärän lisääntymisen edellyttämä asuntorakentaminen on pyrittävä sijoittamaan mahdollisimman kestävästi siten, että eheytetään yhdyskuntarakennetta ja minimoidaan liikkumistarvetta.

Asuntotarve seudulla kasvaa

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelman lähtökohtana on noin 500 000 asukkaan ja 300 000 työpaikan kasvu vuoteen 2050 mennessä. Helsinkiläisten määrän ennakoidaan kasvavan samalla ajanjaksolla jopa 200 000:lla. Näin suuren väestönlisäyksen sijoittaminen seudulle kestävällä tavalla vaatii pitkäjänteistä ja huolellista suunnittelua sekä hyvää kuntien välistä yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

”Kasvu haastaa myös liikennejärjestelmän toimivuuden, minkä vuoksi erityisesti joukkoliikennettä on kehitettävä. Seudullisen pikaraitiotieverkoston laajentaminen luo samalla mahdollisuuksia uudelle, kestävälle maankäytölle ja vahvistaa olemassa olevia alueita tuomalla niitä raideliikenteen piiriin. Näistä hyviä esimerkkejä ovat suunnitelmat Malmin entisen lentokenttäalueen muuttamisesta asuinalueeksi ja Vantaan ratikka”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Tiina Pasuri.

Kauppakamari korostaa, että uusien yleiskaavojen ja raideliikenneyhteyksien tarjoamat asuntorakentamismahdollisuudet tulee hyödyntää tehokkaasti. Asuntojen saatavuus ja hintataso vaikuttavat keskeisesti alueen elinvoimaisuuteen, työvoiman saatavuuteen ja sen liikkuvuuteen. Asumisen kalleus on erityisesti Helsingin ongelma. Käytännössä ainoa keino hillitä asuntojen hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntotarjontaa, mikä edellyttää rakentamiskelpoisten tonttien ja rakennusoikeuden määrän kasvattamista.

”Kauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan pula osaavasta työvoimasta on pahenemassa Helsingin seudun yrityksissä. Asuntomarkkinoiden toimivuus on keskeisessä asemassa työvoiman saatavuudessa. Nykytilanteessa asumisen kalleus muuhun maahan verrattuna rajoittaa työvoiman liikkuvuutta ja rekrytointia. Helsingissä on pulaa rakentamiskelpoisista tonteista, eikä siihen ole saatavissa helpotusta pelkästään nykyisiä asuinalueita tiivistämällä. Selvää on, että riittävän asuntotuotannon mahdollistaminen vaatii myös Malmin lentokenttäalueen muuttamista asumiseen. Östersundomin yleiskaavan kaatuminen KHO:ssa entisestään vahvistaa Malmin merkitystä asuntorakentamisessa”, painottaa Pasuri.

Lainvoimaisiin maankäytön linjauksiin on voitava luottaa

Vahvasti kasvavan ja tiivistyvän kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen vaatii jatkuvaa pitkäjänteistä suunnittelua ja ristiriitaisten intressien yhteensovittamista. Kaavoituksen ennustettavuus ja tehtyjen linjausten pitävyys on tärkeää yrityksille, joiden omiin investointeihin kuntien päätökset vaikuttavat.

”Helsingin seudulla tuskin on toista maankäyttöratkaisua, jonka lainmukaisuus olisi tutkittu yhtä perinpohjaisesti kuin Malmin lentokenttäalueen muuttaminen asuinalueeksi. Se on käynyt läpi perusteellisen demokraattisen päätöksentekoprosessin ja useita valitusprosesseja. Nyt on aika kääntää uusi lehti alueen historiassa. Elokuussa aloittavien uusien valtuutettujen tulee keskittyä siihen, miten entisen lentokentän alueesta saadaan mahdollisimman nopeasti Koillis-Helsinkiin uusi 25 000 asukkaan viihtyisä ja houkutteleva asuinalue”, toteaa Pasuri.