Kasvava Helsingin seutu tarvitsee Malmin entisen lentokentän aluetta asuntorakentamiseen
1.6.2021 08:50:26 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Helsingin seudun kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky on koko maan hyvinvoinnin perusta. Asukasmäärän lisääntymisen edellyttämä asuntorakentaminen on pyrittävä sijoittamaan mahdollisimman kestävästi siten, että eheytetään yhdyskuntarakennetta ja minimoidaan liikkumistarvetta.
Asuntotarve seudulla kasvaa
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelman lähtökohtana on noin 500 000 asukkaan ja 300 000 työpaikan kasvu vuoteen 2050 mennessä. Helsinkiläisten määrän ennakoidaan kasvavan samalla ajanjaksolla jopa 200 000:lla. Näin suuren väestönlisäyksen sijoittaminen seudulle kestävällä tavalla vaatii pitkäjänteistä ja huolellista suunnittelua sekä hyvää kuntien välistä yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
”Kasvu haastaa myös liikennejärjestelmän toimivuuden, minkä vuoksi erityisesti joukkoliikennettä on kehitettävä. Seudullisen pikaraitiotieverkoston laajentaminen luo samalla mahdollisuuksia uudelle, kestävälle maankäytölle ja vahvistaa olemassa olevia alueita tuomalla niitä raideliikenteen piiriin. Näistä hyviä esimerkkejä ovat suunnitelmat Malmin entisen lentokenttäalueen muuttamisesta asuinalueeksi ja Vantaan ratikka”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Tiina Pasuri.
Kauppakamari korostaa, että uusien yleiskaavojen ja raideliikenneyhteyksien tarjoamat asuntorakentamismahdollisuudet tulee hyödyntää tehokkaasti. Asuntojen saatavuus ja hintataso vaikuttavat keskeisesti alueen elinvoimaisuuteen, työvoiman saatavuuteen ja sen liikkuvuuteen. Asumisen kalleus on erityisesti Helsingin ongelma. Käytännössä ainoa keino hillitä asuntojen hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntotarjontaa, mikä edellyttää rakentamiskelpoisten tonttien ja rakennusoikeuden määrän kasvattamista.
”Kauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan pula osaavasta työvoimasta on pahenemassa Helsingin seudun yrityksissä. Asuntomarkkinoiden toimivuus on keskeisessä asemassa työvoiman saatavuudessa. Nykytilanteessa asumisen kalleus muuhun maahan verrattuna rajoittaa työvoiman liikkuvuutta ja rekrytointia. Helsingissä on pulaa rakentamiskelpoisista tonteista, eikä siihen ole saatavissa helpotusta pelkästään nykyisiä asuinalueita tiivistämällä. Selvää on, että riittävän asuntotuotannon mahdollistaminen vaatii myös Malmin lentokenttäalueen muuttamista asumiseen. Östersundomin yleiskaavan kaatuminen KHO:ssa entisestään vahvistaa Malmin merkitystä asuntorakentamisessa”, painottaa Pasuri.
Lainvoimaisiin maankäytön linjauksiin on voitava luottaa
Vahvasti kasvavan ja tiivistyvän kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen vaatii jatkuvaa pitkäjänteistä suunnittelua ja ristiriitaisten intressien yhteensovittamista. Kaavoituksen ennustettavuus ja tehtyjen linjausten pitävyys on tärkeää yrityksille, joiden omiin investointeihin kuntien päätökset vaikuttavat.
”Helsingin seudulla tuskin on toista maankäyttöratkaisua, jonka lainmukaisuus olisi tutkittu yhtä perinpohjaisesti kuin Malmin lentokenttäalueen muuttaminen asuinalueeksi. Se on käynyt läpi perusteellisen demokraattisen päätöksentekoprosessin ja useita valitusprosesseja. Nyt on aika kääntää uusi lehti alueen historiassa. Elokuussa aloittavien uusien valtuutettujen tulee keskittyä siihen, miten entisen lentokentän alueesta saadaan mahdollisimman nopeasti Koillis-Helsinkiin uusi 25 000 asukkaan viihtyisä ja houkutteleva asuinalue”, toteaa Pasuri.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Pasuri, johtava asiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari, tiina.pasuri@chamber.fi, p. 050 62 905
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Ennakointikamari: Yhä useampi ammattiin valmistunut jatkaa ammattikorkeakouluun Uudellamaalla24.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudellamaalla ammattikorkeakoulussa aloittaneista on kasvanut selvästi. 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista Uudellamaalla oli suorittanut ammatillisen tutkinnon vuonna 2024. Vielä vuonna 2010 osuus oli 31 prosenttia. Myös ammattikorkeakouluun hakevissa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on 2010-luvulla kasvanut selvästi. Uudellamaalla ammatillisen tutkinnon suorittaneet valmistuvat ammattikorkeakoulusta useammin kuin opiskelijat yleensä. ”Uudenmaan tilastot osoittavat, että ammatillinen koulutus on toimiva väylä korkeakouluun. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut syventää osaamistaan ammattikorkeakoulussa”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa opiskelu- ja työllisyystilannetta Uudellamaalla. Opiskelutiedot perustuvat Opetushallituksen Vipunen-tilastopalveluun.
Helsingin seudun kauppakamarin 56 ratkaisuehdotusta Uudenmaan talouden edistämiseksi10.6.2026 13:31:14 EEST | Tiedote
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko Suomen verotulot, työpaikat ja hyvinvointi. Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031 kattavat osaavan työvoiman, kaavoituksen ja liikenteen, yritysten uudistumisen sekä EU-politiikan. Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja tulee kohdentaa Uudellemaalle sen osuuden mukaisesti, saatavuusharkintamalli on uudistettava. Valtion on hoidettava osuutensa Uudenmaan liikenneinvestoinneista. Kasvua yrityksille Viron veromallista ja Kanadan teknologian siirtokeskusmallista oppien. Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle.
Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta29.4.2026 13:18:17 EEST | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme