Kasvipohjainen kemikaali osoittautui fossiilisia tehokkaammaksi metallien jalostuksessa
Maaperästä louhittuja metalleja tarvitaan lähes kaikkialla arjessamme, mutta niiden tuotanto kuormittaa raskaasti ympäristöä. Metalleja rikastetaan eli erotetaan muusta maa-aineesta yleisesti vaahdotusprosessilla, jossa käytetään fossiilisista raaka-aineista valmistettuja kemikaaleja.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden selluloosapohjaisen yhdisteen, joka voi korvata perinteiset vaahdottajakemikaalit. Selluloosa on kasvien soluseinien rakennusaine, jonka osuus esimerkiksi suomalaisten puiden kuivapainosta noin 40 prosenttia. Uusi yhdiste onkin uusiutuva, biohajoava ja myrkytön, Lisäksi se on tehokkaampi kuin nykyiset kaupalliset menetelmät.
Idean kehittänyt Aalto-yliopiston apulaisprofessori Rodrigo Serna sanoo, että metallien ja muiden mineraalien rikastamisessa on käytetty vuosikymmeniä samankaltaista kemian teknologiaa.
”Halusimme löytää perinteisille kemikaaleille kestävämpiä vaihtoehtoja, joten kokeilimme laboratoriossa selluloosajohdannaista, jolla on sopivia kemiallisia ominaisuuksia. Oli melkoinen yllätys, kun jo ensimmäisissä kokeissa uusi yhdiste alkoi tuottaa enemmän mineraalia kuin perinteiset menetelmät”, hän kertoo.
Vaahdotuksessa murskatun malmin, veden ja kemikaalien sekoitukseen synnytetään ilmakuplia, joihin mineraalit kiinnittyvät. Näin syntyy vaahto, josta mineraalit kerätään. Erilaiset kemikaalit säätelevät vaahdon muodostumista tai vaikuttavat mineraalien pintaominaisuuksiin niin, että ne tarttuvat ilmakupliin.
Selluloosapohjainen yhdiste osoittautui monella tapaa tehokkaammaksi kuin nykyisin käytetyt vaahdottajakemikaalit. Se erottaa enemmän mineraaleja ja nopeuttaa prosessia sekä toimii vakaammin, sillä se ei ole yhtä herkkä käsiteltävän seoksen pH-arvon vaihteluille. Se myös vähensi sinkin käsittelyssä mineraalien pintarakenteeseen vaikuttavan kokoojakemikaalin tarvetta.
Uutta teknologiaa on tutkittu laboratoriossa kuparia ja sinkkiä sisältävillä malmeilla, ja sen toimintaa on pilotoitu koetehtaalla. Sitä on kokeiltu myös kuparin erottamiseen pieniä mineraalimääriä sisältävissä rikastusjätteessä. Parhaillaan tutkijat testaavat teknologiaa kullan rikastamiseen.
Mineraalivarannot ehtyvät
CellFroth-teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi tiimin tavoitteena on tutkia sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Teollisessa mittakaavassa uusi teknologia vaatisi tehtailta vähemmän kapasiteettia ja kemikaalien käyttöä. Sillä voidaan myös käsitellä materiaaleja, joissa on pienempiä mineraalipitoisuuksia. Tämä on merkittävä etu, sillä tulevaisuudessa mineraalivarantojen ehtyessä joudutaan prosessoimaan suurempia massoja huonolaatuisia malmeja.
”Kaivosalalla on suuri paine kehittää ympäristöystävällisempiä toimintatapoja. Samaan aikaan niiden täytyy parantaa tuottavuuttaan, kun raaka-aineiden tarve kasvaa ja varannot köyhtyvät. Näiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään”, Rodrigo Serna sanoo.
Projekti on saanut rahoitusta Business Finlandin Research to Business (entinen TUTLI) -ohjelmasta.
Linkki tutkimusartikkeleihin: https://research.aalto.fi/en/projects/aalto-tutl-cellfroth
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Rodrigo Serna
puh. 050 463 7800
rodrigo.serna@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme