Katse suunnattava paitsi akuuttiin kriisiin myös pitkän aikavälin kasvun eväisiin
Suomessa on edessä vaikea talvi talousnäkymien kannalta, mutta talouden toipuminen on näillä näkymin nopeampaa kuin aikanaan kansainvälisestä finanssikriisistä. Kriisin jälkeen vastassa ovat kuitenkin tunnetut talouden pidemmän aikavälin ongelmat, joita pandemia on edelleen syventänyt. Suomen julkisessa taloudessa oli merkittävä kestävyysvaje jo ennen koronakriisiä, ja nyt se on syventynyt edelleen. Uusi arvio kestävyysvajeesta on noin 5½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Kotimaan päätöksenteossa on nyt kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun ratkotaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin. On tarpeen yhtä aikaa sekä tukea yrityksiä, kotitalouksia ja talouden elpymistä että vahvistaa edellytyksiä kestävään kasvuun ja parempaan työllisyyteen”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Tarvitaan uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, julkisen talouden kestävyyttä ja talouden uusiutumiskykyä.
Tuottavuuden kasvun kannalta suuri merkitys on tutkimus- ja kehitystyöllä ja muilla tuotannollisilla investoinneilla. Julkinen valta voi kohentaa olosuhteita, joissa innovoidaan ja joissa otetaan käyttöön muualla syntyneitä innovaatioita. ”Osaamisen kehittämisessä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamisessa ei ole syytä odottaa pikavoittoja. Tutkimustiedon mukaan tällaisten panostusten vaikutus tuottavuuteen tuntuu koko painollaan vasta useiden vuosien päästä. Siksi on tärkeää tehdä ratkaisuja ilman turhia viiveitä”, tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.
Koronakriisin aikainen talouspolitiikka on ollut nopeaa reagoimista laajalla rintamalla Suomessa ja koko euroalueella. Finanssi- ja rahapolitiikan avulla on autettu yrityksiä ja kotitalouksia kriisin pahimman vaiheen yli ja tuettu kriisin jälkeistä talouden elpymistä. ”Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on pitänyt rahoitusolot keveinä, ja sen avulla on onnistuttu torjumaan uhat uudesta finanssikriisistä ja itseään vahvistavasta deflatorisesta kehityksestä”, painottaa pääjohtaja Olli Rehn. Merkittävimpiä välineitä ovat olleet arvopaperien osto-ohjelmat sekä pidempiaikaiset rahoitusoperaatiot.
Pandemian toinen aalto heikentää selvästi lähiajan inflaatio- ja talousnäkymiä. EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2020 useista rahoitusoloja keventävistä toimista. Se mm. kasvattaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa 500 mrd. eurolla eli yhteensä 1 850 mrd. euroon. Näitä ostoja jatketaan ainakin maaliskuun 2022 loppuun. ”Pandemiaan liittyviä ostoja tehdään joustavasti ja aiemmin ennakoitua pidempään suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi koko pandemian ajan”, tarkentaa pääjohtaja Olli Rehn.
Lisäksi neuvosto päätti, että vuonna 2021 järjestetään kolme uutta kohdennettua pidempiaikaista operaatiota pankeille. Niihin sovellettu korko on alimmillaan −1 %. ”EKP:n neuvosto on valmis käyttämään tarpeen mukaan kaikkia välineitään, jotta inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme