Katse suunnattava paitsi akuuttiin kriisiin myös pitkän aikavälin kasvun eväisiin
Suomessa on edessä vaikea talvi talousnäkymien kannalta, mutta talouden toipuminen on näillä näkymin nopeampaa kuin aikanaan kansainvälisestä finanssikriisistä. Kriisin jälkeen vastassa ovat kuitenkin tunnetut talouden pidemmän aikavälin ongelmat, joita pandemia on edelleen syventänyt. Suomen julkisessa taloudessa oli merkittävä kestävyysvaje jo ennen koronakriisiä, ja nyt se on syventynyt edelleen. Uusi arvio kestävyysvajeesta on noin 5½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Kotimaan päätöksenteossa on nyt kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun ratkotaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin. On tarpeen yhtä aikaa sekä tukea yrityksiä, kotitalouksia ja talouden elpymistä että vahvistaa edellytyksiä kestävään kasvuun ja parempaan työllisyyteen”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Tarvitaan uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, julkisen talouden kestävyyttä ja talouden uusiutumiskykyä.
Tuottavuuden kasvun kannalta suuri merkitys on tutkimus- ja kehitystyöllä ja muilla tuotannollisilla investoinneilla. Julkinen valta voi kohentaa olosuhteita, joissa innovoidaan ja joissa otetaan käyttöön muualla syntyneitä innovaatioita. ”Osaamisen kehittämisessä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamisessa ei ole syytä odottaa pikavoittoja. Tutkimustiedon mukaan tällaisten panostusten vaikutus tuottavuuteen tuntuu koko painollaan vasta useiden vuosien päästä. Siksi on tärkeää tehdä ratkaisuja ilman turhia viiveitä”, tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.
Koronakriisin aikainen talouspolitiikka on ollut nopeaa reagoimista laajalla rintamalla Suomessa ja koko euroalueella. Finanssi- ja rahapolitiikan avulla on autettu yrityksiä ja kotitalouksia kriisin pahimman vaiheen yli ja tuettu kriisin jälkeistä talouden elpymistä. ”Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on pitänyt rahoitusolot keveinä, ja sen avulla on onnistuttu torjumaan uhat uudesta finanssikriisistä ja itseään vahvistavasta deflatorisesta kehityksestä”, painottaa pääjohtaja Olli Rehn. Merkittävimpiä välineitä ovat olleet arvopaperien osto-ohjelmat sekä pidempiaikaiset rahoitusoperaatiot.
Pandemian toinen aalto heikentää selvästi lähiajan inflaatio- ja talousnäkymiä. EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2020 useista rahoitusoloja keventävistä toimista. Se mm. kasvattaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa 500 mrd. eurolla eli yhteensä 1 850 mrd. euroon. Näitä ostoja jatketaan ainakin maaliskuun 2022 loppuun. ”Pandemiaan liittyviä ostoja tehdään joustavasti ja aiemmin ennakoitua pidempään suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi koko pandemian ajan”, tarkentaa pääjohtaja Olli Rehn.
Lisäksi neuvosto päätti, että vuonna 2021 järjestetään kolme uutta kohdennettua pidempiaikaista operaatiota pankeille. Niihin sovellettu korko on alimmillaan −1 %. ”EKP:n neuvosto on valmis käyttämään tarpeen mukaan kaikkia välineitään, jotta inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Growth in the stock of housing corporation loans slowest in over a decade7.1.2021 13:00:00 EET | Press release
At the end of November 2020, the stock of housing corporation loans was EUR 34 bn. The annual growth rate was 6,9%. While growth remains fairly strong, it has been slowing steadily since April. Growth in housing corporation loans has not been this slow since May 2009. In November 2020, housing corporations drew down EUR 370 million in new loans, a decrease of 25% on the same period a year earlier. In January–November 2020, housing corporation loan drawdowns decreased by nearly 16% on the same period a year earlier. The decline in loan drawdowns is partly attributable to a contraction in residential construction and postponement of renovations due to the COVID-19 pandemic. The downward trend in the amount of drawdowns has continued since 2018. The average interest rate on new loans has increased slightly during the year and was 1.23% in November. Housing rental agencies are also included in the statistic as housing corporations, but most of the housing corporation loans are held by hous
Tillväxttakten för utlåningen till bostadsbolag den långsammaste på över ett årtionde7.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote
Utlåningen till bostadsbolag utgjorde 37,2 miljarder euro vid utgången av november 2020. Det utestående lånebeloppet ökade med 6,9 % på årsbasis. Även om ökningen fortfarande är rätt kraftig, har tillväxttakten mattats av utan avbrott sedan april. Senast har det utestående lånebeloppet ökat lika långsamt i maj 2009. Bostadsbolagen lyfte i november 2020 nya lån till ett värde av 370 miljoner euro, vilket är 25 % mindre än vid motsvarande tid året innan. I januari–november 2020 har bostadsbolagen lyft nästan 16 % mindre lån jämfört med samma period förra året. En bidragande orsak till nedgången i utlåningen kan vara det minskade nybyggandet och senareläggningen av renoveringar till följd av coronapandemin. Trenden för utbetalningar har varit sjunkande efter 2018. Genomsnittsräntan på nya lån har stigit något under året och uppgick till 1,23 % i november. Till bostadsbolagen räknas också företag specialiserade på uthyrning av bostäder, men merparten av bostadsbolagslånen har beviljats bos
Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hitainta yli vuosikymmeneen7.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote
Asuntoyhteisöjen lainakanta oli 37,2 mrd. euroa marraskuun 2020 lopussa. Lainakannan vuosikasvu oli 6,9 %. Vaikka kasvu on yhä melko voimakasta, on sen vauhti hidastunut keskeytyksettä huhtikuusta lähtien. Viimeksi lainakanta on kasvanut yhtä hitaasti toukokuussa 2009. Asuntoyhteisöt nostivat marraskuussa 2020 uusia lainoja 370 milj. euron edestä, mikä on 25 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tammi-marraskuussa 2020 asuntoyhteisöt ovat nostaneet lähes 16 % vähemmän lainoja kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Lainamäärien supistumiseen ovat voineet osaltaan vaikuttaa vähentynyt uudisrakentaminen ja koronapandemian takia lykkääntyneet remontit. Nostomäärien trendi on ollut laskeva vuoden 2018 jälkeen. Uusien lainojen keskikorko on hieman noussut vuoden aikana ja oli 1,23 % marraskuussa. Asuntoyhteisöihin luetaan myös asuntojen vuokraukseen erikoistuneita yrityksiä, mutta suurin osa asuntoyhteisöjen lainoista on taloyhtiöillä. Taloyhtiöiden lainoista 61 % on myönnetty kuu
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202129.12.2020 12:50:00 EET | Press release
In accordance with the Interest Rates Act (340/2002), the reference rate for the period 1 January – 30 June 2021 is 0.0%. The penalty interest rate for the same period is thus 7.0% pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 8.0% pa (under section 4a of the Act, the reference rate plus eight percentage points). The higher penalty interest rate referred to in section 4a of the Act is applied to payments made by enterprises to other enterprises or by authorities to enterprises. Under the Interest Rates Act, the reference rate used in defining the penalty rate is the interest rate that was applied by the European Central Bank to the last main refinancing operation prior to the first calendar day of the half-year in question and rounded up to the nearest one-half percentage point. Such reference rate is effective for the following six-month period.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1.–30.6.202129.12.2020 12:50:00 EET | Tiedote
Referensräntan enligt räntelagen är 0,0 % för tiden 1.1.–30.6.2021. Dröjsmålsräntan för denna period är därmed 7,0 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 8,0 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen). Den högre dröjsmålsräntan enligt 4 a § tillämpas på betalningar från ett företag till ett annat eller från en myndighet till ett företag. Enligt räntelagen (340/2002) är den referensränta som dröjsmålsräntan ska beräknas på den ränta som Europeiska centralbanken tillämpat vid den sista huvudsakliga refinansieringstransaktionen före den första kalenderdagen i varje halvårsperiod avrundad uppåt till närmast följande halva procentenhet. Denna referensränta ska tillämpas under de följande sex månaderna.
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202129.12.2020 12:50:00 EET | Tiedote
Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2021 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain 4a §:ssä tarkoitettua korkeampaa viivästyskorkoa sovelletaan yritykseltä toiselle tai viranomaiselta yritykselle suoritettaviin maksuihin. Korkolain (340/2002) mukaan viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on korko, jota Euroopan keskuspankki on soveltanut viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää ja joka on pyöristetty ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan.
Finland’s economy will recover from the pandemic, but growth prospects are weak15.12.2020 11:00:00 EET | Press release
The 2020 economic recession looks to remain milder in Finland than elsewhere in the euro area, but due to the second wave of the coronavirus, the coming winter will be difficult. ‘Vaccinations do, however, bring hope of an end to the crisis, both in Finland and around the world. Although the economy will recover from the pandemic and the economic cycle will strengthen, the long-term growth prospects for the Finnish economy remain subdued’, says Meri Obstbaum, Head of Forecasting at the Bank of Finland. The Bank of Finland has published its forecast for the period 2020–2023. While the Finnish economy will contract substantially in 2020, the contraction will not, at 3.8%, be as sharp as previously projected. COVID-19 will gradually be left behind in the course of 2021 due to the vaccines, and private consumption will generate growth of 2.2% in the Finnish economy. This will strengthen to 2.5% in 2022 and then fall back to 1.5% in 2023, mirroring the subdued conditions for growth in the l
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme