Helsingin yliopisto

Katsekontaktilla on tärkeä rooli luokkahuoneen vuorovaikutuksessa – etäopetus haastaa opetukseen sitouttamista

Jaa

Opettajan ja oppilaan välisellä katsekontaktilla on tärkeä rooli luokkahuonetilanteissa. Tilanne on haastava, kun pandemia on siirtänyt opetusta pois kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta.

Katsekontakti voi olla tehokas keino tarjota oppilaalle yksilöllistä tukea ryhmässä. Kuva: Aleksi Vehmassalo.
Katsekontakti voi olla tehokas keino tarjota oppilaalle yksilöllistä tukea ryhmässä. Kuva: Aleksi Vehmassalo.

Opettaja voi oppilaita katsomalla välittää yhteyttä ja kannustusta opetusvuorovaikutuksessa. Tämä selviää Eeva Haatajan väitöstutkimuksesta, jossa on selvitetty katseen roolia opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa matemaattisen ongelmanratkaisun aikana. Oppilaat ratkaisivat tehtäviä pienissä ryhmissä.

– Moni opettaja on viime aikoina puhunut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa siitä, että etäopetuksessa opetuksesta jää puuttumaan jotain olennaista. Jos oppitunti pidetään videon välityksellä, oppilas ei voi muodostaa opettajaan eikä toisiin oppilaisiin kahdenvälistä katsekontaktia. Samalla opettajalta puuttuu arvokasta tietoa, jota hän saisi katsomalla oppilaiden ilmeitä ja eleitä. Näin ollen opettaja ei voi ohjata oppilaita katseella, katsoa yksittäistä oppilasta kannustavasti tai nähdä, mihin oppilaan huomio on kiinnittynyt. Tämän takia oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen etäopetuksessa voi olla vaikeaa, Haataja pohtii.

– Tutkimukseni osoittaa, että oppilaat katsovat opettajaa, kun tämä toimii ystävällisesti vuorovaikutuksessa heihin. Katsekontaktilla opettaja voi välittää tavoitteitaan kuten rohkaista oppilaita jatkamaan työskentelyä ja yhteistyötä, Haataja tiivistää.

Opettajat katsovat oppilaiden kasvoja kannustaessaan heitä. Oppilaiden kädet puolestaan kertovat opettajalle sitoutumista oppimistilanteeseen: tehtävää osoittava käsi kertoo eri tarinaa kuin puhelinta selaileva käsi.

Katseista saatiin tietoa katseenseurantalaseilla

Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että oppilaat kokevat opettajan läsnäolon tärkeäksi. Eeva Haatajan tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa osoitettu, että opettajan ja oppilaiden välinen katsevuorovaikutus on sidoksissa opettajan tilannekohtaisiin tavoitteisiin ja käyttäytymiseen.

Tutkimuksen aineisto on kerätty samanaikaisesti useilla katseenseurantalaseilla pääkaupunkiseudun kouluissa osana Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin yliopiston MathTrack-tutkimusprojektia (2016–2020).

Tutkimuksessa käytettiin päälle puettavia katseenseurantalaseja. Lasit ovat osallistujan päässä, ja katse tallentuu tietokoneelle, joka on selkärepussa. Sen ansioista osallistuja voi liikkua tilassa vapaasti.

– Oppitunneilla opettaja ja neljä oppilasta pitivät laseja samanaikaisesti, eli olen päässyt tutkimaan opettajan ja oppilaan välillä tapahtuvaa kaksisuuntaista katsevuorovaikutusta suhteessa opettajan pedagogiikkaan ja opettajan välittämään ystävällisyyteen ja toimijuuteen, Haataja taustoittaa.

Opettaja tekee jatkuvasti toimintaa ohjaavia ratkaisuja suuntaamalla katsetta opetuksen kannalta oleellisiin kohteisiin ja jakamalla katsetta oppilaiden kesken. Aineiston mukaan opettaja esimerkiksi reagoi oppilaan puhelimen selailuun ohjaamalla oppilasta siirtämään huomion takaisin käsillä olevaan tehtävään.

Katsekontakti syntyy usein oppilaan aloitteesta

Haatajan tutkimuksessa kävi ilmi, että katsekontakti syntyy opettajan ja oppilaan välille usein oppilaan aloitteesta. Oppilaat hakivat katsekontaktia opettajaan, kun tarvitsivat apua ongelmatehtävän ratkaisemiseen. Katsekontakti voikin olla erityisen tehokas keino tarjota oppilaalle yksilöllistä tukea suuressa ryhmässä. Kävi ilmi, että oppilaat aloittavat huomattavasti useammin katsekontaktin opettajan kanssa kuin toisin päin, mikä ei tietenkään ole mahdollista, jos iso luokka on etäyhteydellä opettajaan.

– Kasvatustieteellisen tutkimuksen piirissä on hyvin tiedossa, että hyvä vuorovaikutussuhde oppilaan ja opettajan välillä edistää kummankin osapuolen hyvinvointia ja parantaa oppimistuloksia. Meidän tutkimusryhmämme yksi tavoitteista oli tehdä tämä näkymätön osa opettajan ammattitaitoa näkyväksi. Seuraavaksi olisi kiinnostavaa tutkia, miten etäyhteydet vaikuttava koululaisten tai opettajan kokemuksiin vuorovaikutuksesta, Haataja pohtii.

Eeva Haataja väittelee 28.1.2021 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Understanding the role of gaze in momentary teacher-student scaffolding interaction during collaborative problem solving". Väitöstä voi seurata etänä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot: Eeva Haataja, puhelin 041 505 6780, eeva.haataja@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi

Kuvat

Katsekontakti voi olla tehokas keino tarjota oppilaalle yksilöllistä tukea ryhmässä. Kuva: Aleksi Vehmassalo.
Katsekontakti voi olla tehokas keino tarjota oppilaalle yksilöllistä tukea ryhmässä. Kuva: Aleksi Vehmassalo.
Lataa
Tutkimuksessa käytettiin katseenseurantalaitteita. Kuva: Miika Toivanen / MathTrack-projekti
Tutkimuksessa käytettiin katseenseurantalaitteita. Kuva: Miika Toivanen / MathTrack-projekti
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EETTiedote

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme