Katsekontaktilla on tärkeä rooli luokkahuoneen vuorovaikutuksessa – etäopetus haastaa opetukseen sitouttamista

Opettaja voi oppilaita katsomalla välittää yhteyttä ja kannustusta opetusvuorovaikutuksessa. Tämä selviää Eeva Haatajan väitöstutkimuksesta, jossa on selvitetty katseen roolia opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa matemaattisen ongelmanratkaisun aikana. Oppilaat ratkaisivat tehtäviä pienissä ryhmissä.

– Moni opettaja on viime aikoina puhunut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa siitä, että etäopetuksessa opetuksesta jää puuttumaan jotain olennaista. Jos oppitunti pidetään videon välityksellä, oppilas ei voi muodostaa opettajaan eikä toisiin oppilaisiin kahdenvälistä katsekontaktia. Samalla opettajalta puuttuu arvokasta tietoa, jota hän saisi katsomalla oppilaiden ilmeitä ja eleitä. Näin ollen opettaja ei voi ohjata oppilaita katseella, katsoa yksittäistä oppilasta kannustavasti tai nähdä, mihin oppilaan huomio on kiinnittynyt. Tämän takia oppilaiden yksilöllinen kohtaaminen etäopetuksessa voi olla vaikeaa, Haataja pohtii.

– Tutkimukseni osoittaa, että oppilaat katsovat opettajaa, kun tämä toimii ystävällisesti vuorovaikutuksessa heihin. Katsekontaktilla opettaja voi välittää tavoitteitaan kuten rohkaista oppilaita jatkamaan työskentelyä ja yhteistyötä, Haataja tiivistää.

Opettajat katsovat oppilaiden kasvoja kannustaessaan heitä. Oppilaiden kädet puolestaan kertovat opettajalle sitoutumista oppimistilanteeseen: tehtävää osoittava käsi kertoo eri tarinaa kuin puhelinta selaileva käsi.

Katseista saatiin tietoa katseenseurantalaseilla

Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että oppilaat kokevat opettajan läsnäolon tärkeäksi. Eeva Haatajan tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa osoitettu, että opettajan ja oppilaiden välinen katsevuorovaikutus on sidoksissa opettajan tilannekohtaisiin tavoitteisiin ja käyttäytymiseen.

Tutkimuksen aineisto on kerätty samanaikaisesti useilla katseenseurantalaseilla pääkaupunkiseudun kouluissa osana Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin yliopiston MathTrack-tutkimusprojektia (2016–2020).

Tutkimuksessa käytettiin päälle puettavia katseenseurantalaseja. Lasit ovat osallistujan päässä, ja katse tallentuu tietokoneelle, joka on selkärepussa. Sen ansioista osallistuja voi liikkua tilassa vapaasti.

– Oppitunneilla opettaja ja neljä oppilasta pitivät laseja samanaikaisesti, eli olen päässyt tutkimaan opettajan ja oppilaan välillä tapahtuvaa kaksisuuntaista katsevuorovaikutusta suhteessa opettajan pedagogiikkaan ja opettajan välittämään ystävällisyyteen ja toimijuuteen, Haataja taustoittaa.

Opettaja tekee jatkuvasti toimintaa ohjaavia ratkaisuja suuntaamalla katsetta opetuksen kannalta oleellisiin kohteisiin ja jakamalla katsetta oppilaiden kesken. Aineiston mukaan opettaja esimerkiksi reagoi oppilaan puhelimen selailuun ohjaamalla oppilasta siirtämään huomion takaisin käsillä olevaan tehtävään.

Katsekontakti syntyy usein oppilaan aloitteesta

Haatajan tutkimuksessa kävi ilmi, että katsekontakti syntyy opettajan ja oppilaan välille usein oppilaan aloitteesta. Oppilaat hakivat katsekontaktia opettajaan, kun tarvitsivat apua ongelmatehtävän ratkaisemiseen. Katsekontakti voikin olla erityisen tehokas keino tarjota oppilaalle yksilöllistä tukea suuressa ryhmässä. Kävi ilmi, että oppilaat aloittavat huomattavasti useammin katsekontaktin opettajan kanssa kuin toisin päin, mikä ei tietenkään ole mahdollista, jos iso luokka on etäyhteydellä opettajaan.

– Kasvatustieteellisen tutkimuksen piirissä on hyvin tiedossa, että hyvä vuorovaikutussuhde oppilaan ja opettajan välillä edistää kummankin osapuolen hyvinvointia ja parantaa oppimistuloksia. Meidän tutkimusryhmämme yksi tavoitteista oli tehdä tämä näkymätön osa opettajan ammattitaitoa näkyväksi. Seuraavaksi olisi kiinnostavaa tutkia, miten etäyhteydet vaikuttava koululaisten tai opettajan kokemuksiin vuorovaikutuksesta, Haataja pohtii.

Eeva Haataja väittelee 28.1.2021 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Understanding the role of gaze in momentary teacher-student scaffolding interaction during collaborative problem solving". Väitöstä voi seurata etänä.