Kaupallistamisen tila 2022: Kansainvälisesti menestyneet yritykset satsaavat kumppanuuksiin enemmän kuin kotimarkkinayritykset
15.6.2022 14:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Kumppanuuksien kehittäminen vaatii yrityksissä pitkäjänteistä työtä ja vahvaa ylimmän johdon sitoutumista. Menestyvät yritykset nostavat vuosi toisensa perään verkostojen rakentamisen onnistuneen liiketoiminnan avainasiaksi.
”Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttavat yritysten liiketoimintaan, mutta kaupalliset lainalaisuudet eivät silti ole muuttuneet: liiketoimintaa ja tuotekehitystä tehdään verkostoissa toisten yritysten, korkeakoulujen ja muiden aluekehittäjien kanssa - ihmisiltä ihmisille. Yritysten kannattaa panostaa verkostoyhteistyöhön entistä enemmän, sillä niistä löytyvät eväät uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja sopeutumiskyky nopeasti muuttuviin tilanteisiin”, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.
Jopa puolet suomalaisyrityksistä kipuilee kumppanuuksien kanssa
Proof Advisory Oy:n toimitusjohtaja Lassi Kurkijärven mukaan yritysten on vaikea mitata ja osoittaa verkostoitumisen suoraa taloudellista arvoa. ”Lähes 50 prosenttia yrityksistä kokee verkostoitumisen vaikeaksi. Erityisesti kumppanuuksien luomisen alkuvaiheet ja verkostojen syventäminen aiheuttaa yrityksissä päänvaivaa”, Kurkijärvi sanoo.
Kurkijärven mukaan kaupallisten selvitysten yhtenä johtopäätöksenä on ollut jo vuosikymmenien ajan se, että verkostoituminen ja kumppanuudet ovat tärkeää ja oleellista toimintaa yrityksissä.
”Tänä vuonna toteutettu Kaupallistamisen tila 2022 -tutkimus kurottautuu kuitenkin syvemmälle yritysten verkottumisen tapaan ja pyrkii myös jäsentämään keinoja verkostojen tehokkaampaan hyödyntämiseen yrityksissä”, kertoo Kurkijärvi. ”Pääsy oikeille pelipaikoille ja riskien jakaminen vetävät yrityksiä verkostoitumaan”, Kurkijärvi korostaa.
Proofin Senior Advisor Tommi Pelkosen mukaan osaajapula kansainvälisesti kokeneista johtajista on jo nyt tunnistettu yrityksissä kaupallista kasvua ja kumppanuuksia rajoittavaksi tekijäksi. Myös verkostoissa toimimisen käytäntöihin ja osaamiseen tarvittaisiin lisää sujuvuutta. ”Tärkein tekijä kumppanuuksissa on henkilökohtaiset suhteet, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Niiden kehittämiseen tulee investoida merkittävästi aikaa, työpanosta ja omaa sitoutumista”, toteaa Pelkonen.
Yritysten verkostot painottuvat materiaali- ja tavarantoimittajiin
Tutkimuksen vastaajayritykset arvioivat tärkeimmiksi kumppanuusmuodoiksi materiaali- ja tavarantoimittajat, jakelu- ja kanavapartnerit sekä myyntikumppanuudet asiakkaiden kanssa. Suomalaisyritysten verkostoissa korostuvatkin rakenteelliset muodot.
”Yrityksissä panostetaan määrällisesti eniten rakenteellisiin muotoihin kuin muihin verkostomaisen toiminnan tapoihin. Varsin vähän hyödynnetään esimerkiksi alliansseja, yhteisyrityksiä tai yrityshautomoverkostoja”, Pelkonen arvioi. ”Teknologia-yritysten ja teollisuusyritysten verkostoitumisaktiivisuus jopa ylikorostuu, kun vertaa niitä muihin suomalaisyrityksiin. Pk-yrityksissä verkostoriippuvuus kasvoi pandemia-aikana”, hän luonnehtii.
Kansainvälisistä verkostoista lisämyyntiä ja kasvua
Kansainvälisesti menestyneet yritykset satsaavat kumppanuuksiin enemmän kuin kotimarkkinayritykset. Kauppakamarin Lahtisen mukaan kumppanuuksien kehittäminen vaatii yrityksiltä pitkäjänteisyyttä, strategisuutta ja ylimmän johdon vahvaa sitoutumista.
”Kansainvälisillä markkinoilla on valtavasti ja jatkuvasti mahdollisuuksia, jotka vaativat kasvunälkää ja uudistumiskykyä. Verkostot ovat avainasemassa, kun yritys haluaa menestyä tuotekehityksessä ja markkina-aseman vahvistamisessa niin kotimaassa kuin ulkomailla”, Lahtinen sanoo.
Kauppakamarin ja Proof Advisory Oy:n Kaupallistamisen tila -tutkimus selvitti nyt jo kolmatta kertaa verkostojen ja kumppanuuksien merkitystä yrityksille. Tutkimus avaa verkostoitumisen muotoja ja kumppanuuksien hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä. Kyselyyn vastasi kevään aikana kattava joukko eri toimialojen ja kokoluokkien yritysten ylintä ja keskijohtoa. Tutkimus toteutettiin laadullisina syvähaastatteluina ja B2B-päättäjäpaneelina suomalaisesta yrityskentästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Lahtinen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari,
markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, p. 050 571 3564
Lassi Kurkijärvi, toimitusjohtaja, Proof Advisory Oy, lassi.kurkijarvi@proof.fi, p. 044 758 2379
Tommi Pelkonen, Senior Advisor, Proof Advisory Oy, tommi.pelkonen@proof.fi, p. 040 50 50 821
Tiina Tikander, viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, p. 046 878 7540
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Selvitys käynnistyi: miten Itä-Uudestamaasta tulee vihreän siirtymän klusteri7.10.2026 08:45:34 EEST | Tiedote
Itä-Uudellamaalla on aloitettu selvitystyö, joka pohjustaa alueen vihreän siirtymän klusterin syntymistä. Klusteri kokoaa alueen yritykset, kunnat ja osaajat yhteistyöhön, joka vahvistaa elinvoimaa, houkuttelee investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Selvitystä koordinoi Helsingin seudun kauppakamari.
Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote
Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
