”Asian voisi tiivistää näin: Majoitus- ja ravitsemusalan todellisuus ja näkymät ovat olleet koko ajan synkemmät kuin keskimäärin muiden alojen. Teollisuuden sekä vähittäis- ja tukkukaupan näkymät ovat puolestaan olleet koko ajan hieman keskimääräistä paremmat ja vuoden loppua kohden parantuneet. Rakennusteollisuudessa näkymät ovat synkentyneet sitä mukaa mitä pidemmälle vuosi on edennyt”, tiivistää Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Kotamäki kuitenkin muistuttaa, että vaikka tilanne on parantunut toisilla toimialoilla loppuvuotta kohden, ei millään alalla voi sanoa menevän hyvin.

”Tämä on ollut poikkeuksellisen huono vuosi ihan kaikilla toimialoilla”, Kotamäki sanoo.

Teollisuudessa odotukset tulevasta ovat parantuneet keväästä jouluun tultaessa sekä liikevaihdon että henkilöstön määrän suhteen. Konkurssin uhkaakin tuntee ”vain” viidesosa yrityksistä, kun keskimäärin konkurssin uhkaa kokee neljäsosa Kauppakamarien kyselyihin vastanneista yrityksistä. Kaikkinensa teollisuudessa tilanne on parantunut maaliskuusta joulukuuhun tultaessa.

”Teollisuudessa on tyypillisesti suuria yrityksiä ja osittain siksi pahasti kriisiytyneitä yrityksiä on muita toimialoja vähemmän”, Kotamäki sanoo.

Kaupan alalla tilanne on samantapainen kuin teollisuudessa. Konkurssin riski on kasvanut merkittävästi noin viidesosassa yrityksistä, liikevaihto on kasvanut tai pysynyt ennallaan selvästi suuremmalla osalla yrityksistä kuin keskimäärin kyselyyn vastanneilla yrityksillä ja pahasti kriisiytyneiden yritysten määrä on keskimääräistä pienempi. Myös odotukset lomautuksista ja irtisanomisista ovat muita toimialoja vähäisemmät.

Majoitus- ja ravitsemusalalla epidemia on vaikuttanut ihan kaikkiin kyselyihin vastanneisiin toimialan yrityksiin, ja tilanne on pysynyt koko vuoden yhtä huonona. Täydellistä kriisiä odottaa lähes puolet alan yrityksistä, kun keskimäärin täydellistä kriisiä odottaa 11 prosenttia kyselyihin vastanneista yrityksistä. Liikevaihto on vähentynyt huomattavasti suuremmalla osalla yrityksiä kuin keskimäärin ja lomautuksia ja irtisanomisia on ollut alalla paljon.

”Alan toivottomuus näkyy konkurssin uhkan kokemisessa; konkurssin riski on noussut peräti puolessa alan yrityksistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin,” Kotamäki sanoo.

Rakennusala eroaa muista toimialoista sen suhteen, että alan tilanne on synkentynyt, mitä pidemmälle vuosi on edennyt. Pahasti kriisiytyneitä yrityksiä on toistaiseksi vähemmän kuin muilla toimialoilla; lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä kertoo, että liikevaihto on vähentynyt vain vähän ja suuria irtisanomia ja lomautuksia on ollut vähemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. Konkurssin uhka on kuitenkin kasvanut sitä mukaa kun vuosi on edennyt.

”Rakennusala on suhdanneherkkä ala. Mielenkiintoista ja hieman yllättävääkin on se, että kyselyiden perusteella rakennusalan ongelmat ovat hieman lisääntynet ajan kuluessa”, Kotamäki sanoo.

Kauppakamarit tekivät vuoden aikana kymmenen kyselyä jäsenyrityksilleen. Ensimmäinen kysely tehtiin maaliskuun lopussa, viimeisin joulukuun alussa. Vastaajia yksittäisessä kyselyssä oli 2500-4000. Vastanneista noin 8 prosenttia oli yksinyrittäjiä, loput työnantajayrityksiä. Peruskysymykset toistettiin joka kerta. Näistä saatu data teollisuuden, vähittäis- ja tukkukaupan, majoitus- ja ravitsemusalan sekä rakentamisen toimialoilta löytyy täältä.

Liite:

Koronakyselyn tulokset toimialoittain