Keskuskauppakamari

Kauppakamarien koronakyselyt: Koronavuosi kohteli toimialoja eri lailla – majoitus- ja ravitsemusalalla synkintä, teollisuus ja kauppa pärjäsivät keskimääräistä paremmin, rakentaminen vasta odottaa huonoimpia aikoja

Jaa
Koronavuosi kohteli yrityksiä ja toimialoja eri tavoin. Koronaepidemian takia hyvin iso osa yrityksistä on ollut vaikeuksissa, mutta toiset vielä suuremmissa vaikeuksissa kuin toiset. Kauppakamareiden maalis-joulukuun aikana jäsenyrityksille tekemistä laajoista kyselyistä selviää, että epidemia on kohdellut kaltoin erityisesti pieniä yrityksiä kaikilla toimialoilla. Toimialoista pahimpia kärsijöitä on ollut majoitus- ja ravitsemusala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala

”Asian voisi tiivistää näin: Majoitus- ja ravitsemusalan todellisuus ja näkymät ovat olleet koko ajan synkemmät kuin keskimäärin muiden alojen. Teollisuuden sekä vähittäis- ja tukkukaupan näkymät ovat puolestaan olleet koko ajan hieman keskimääräistä paremmat ja vuoden loppua kohden parantuneet. Rakennusteollisuudessa näkymät ovat synkentyneet sitä mukaa mitä pidemmälle vuosi on edennyt”, tiivistää Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Kotamäki kuitenkin muistuttaa, että vaikka tilanne on parantunut toisilla toimialoilla loppuvuotta kohden, ei millään alalla voi sanoa menevän hyvin.

”Tämä on ollut poikkeuksellisen huono vuosi ihan kaikilla toimialoilla”, Kotamäki sanoo.

Teollisuudessa odotukset tulevasta ovat parantuneet keväästä jouluun tultaessa sekä liikevaihdon että henkilöstön määrän suhteen. Konkurssin uhkaakin tuntee ”vain” viidesosa yrityksistä, kun keskimäärin konkurssin uhkaa kokee neljäsosa Kauppakamarien kyselyihin vastanneista yrityksistä. Kaikkinensa teollisuudessa tilanne on parantunut maaliskuusta joulukuuhun tultaessa.

”Teollisuudessa on tyypillisesti suuria yrityksiä ja osittain siksi pahasti kriisiytyneitä yrityksiä on muita toimialoja vähemmän”, Kotamäki sanoo.

Kaupan alalla tilanne on samantapainen kuin teollisuudessa. Konkurssin riski on kasvanut merkittävästi noin viidesosassa yrityksistä, liikevaihto on kasvanut tai pysynyt ennallaan selvästi suuremmalla osalla yrityksistä kuin keskimäärin kyselyyn vastanneilla yrityksillä ja pahasti kriisiytyneiden yritysten määrä on keskimääräistä pienempi. Myös odotukset lomautuksista ja irtisanomisista ovat muita toimialoja vähäisemmät.

Majoitus- ja ravitsemusalalla epidemia on vaikuttanut ihan kaikkiin kyselyihin vastanneisiin toimialan yrityksiin, ja tilanne on pysynyt koko vuoden yhtä huonona. Täydellistä kriisiä odottaa lähes puolet alan yrityksistä, kun keskimäärin täydellistä kriisiä odottaa 11 prosenttia kyselyihin vastanneista yrityksistä. Liikevaihto on vähentynyt huomattavasti suuremmalla osalla yrityksiä kuin keskimäärin ja lomautuksia ja irtisanomisia on ollut alalla paljon.

”Alan toivottomuus näkyy konkurssin uhkan kokemisessa; konkurssin riski on noussut peräti puolessa alan yrityksistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin,” Kotamäki sanoo.

Rakennusala eroaa muista toimialoista sen suhteen, että alan tilanne on synkentynyt, mitä pidemmälle vuosi on edennyt. Pahasti kriisiytyneitä yrityksiä on toistaiseksi vähemmän kuin muilla toimialoilla; lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä kertoo, että liikevaihto on vähentynyt vain vähän ja suuria irtisanomia ja lomautuksia on ollut vähemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. Konkurssin uhka on kuitenkin kasvanut sitä mukaa kun vuosi on edennyt.

”Rakennusala on suhdanneherkkä ala. Mielenkiintoista ja hieman yllättävääkin on se, että kyselyiden perusteella rakennusalan ongelmat ovat hieman lisääntynet ajan kuluessa”, Kotamäki sanoo.

Kauppakamarit tekivät vuoden aikana kymmenen kyselyä jäsenyrityksilleen. Ensimmäinen kysely tehtiin maaliskuun lopussa, viimeisin joulukuun alussa. Vastaajia yksittäisessä kyselyssä oli 2500-4000. Vastanneista noin 8 prosenttia oli yksinyrittäjiä, loput työnantajayrityksiä. Peruskysymykset toistettiin joka kerta. Näistä saatu data teollisuuden, vähittäis- ja tukkukaupan, majoitus- ja ravitsemusalan sekä rakentamisen toimialoilta löytyy täältä.

Liite:

Koronakyselyn tulokset toimialoittain

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye