Kauppakamarien vientijohtajakysely: Geopoliittinen epävarmuus on lisännyt yritysten varautumista riskeihin – Suomen lähentyneet Yhdysvaltain-suhteet koetaan hyödylliseksi

Geopoliittinen epävarmuus ja siitä johtuvat häiriöt vaikuttavat yli 90 prosenttiin vientiyrityksistä, minkä takia vientiyritykset ovat alkaneet varautumaan mahdollisiin riskeihin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli 90 prosenttia on alkanut varautumaan uudella tavalla riskeihin. Peräti 33 prosenttia vientiyrityksistä vastasi epävarman tilanteen saaneen yrityksen varautumaan merkittävästi mahdollisiin riskeihin.  

Kysely tehtiin 22–24.8. vientiyritysten johtajille ja siihen vastasi lähes 160 yritystä. 

“Vientiyritykset ovat joutuneet tarkastelemaan toimintatapojaan ja hankkimaan uusia kumppaneita jo koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan takia.Ennakkovarautumisen korkea aste yllättää ja kertoo siitä, miten tärkeää yrityksissä on arvioida ja tarvittaessa muuttaa toimintatapojaan uudessa geopoliittisessa ympäristössä.  Yritysten on sumuisessa ja jännitteisessä maailmassa suunnistettava eteenpäin, ja ne tarvitsevat siihen aiempaa enemmän tietoa eri markkinoista ja niiden häiriöistä. Yrityksiä on nyt myös kuultava erityisen herkällä korvalla, niin päättäjien kuin viranomaistenkin”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. 

Kyselystä selviää, että yritykset ovat jo alkaneet varautumaan mahdollisiin riskeihin muun muassa etukäteishankinnalla, toimitusketjujen uudelleen järjestelyillä ja pahimmassa tapauksessa yt-neuvotteluilla. Riskien hallintaa on pyritty toimitusketjun eri osissa lisäämään, ja on varmistettu raaka-aineiden sekä polttoaineen saatavuus hankkimalla vaihtoehtoisia toimittajia.  

“Energian saatavuusongelmat ja hintojen nousu on näytellyt suurta osaa vientiyritysten arjessa sodan alusta lähtien.  Energian saatavuus ja hintojen kova kasvu nousikin useasti esiin varautumisessa huomioon otettavana asiana”, Toivakka sanoo. 

Lähentyneet välit Yhdysvaltoihin ja Natoon luovat suuria mahdollisuuksia Suomelle 

Nato-jäsenyydestä käydyt keskustelut maiden välillä ovat lähentäneet Suomen välejä muihin Nato-maihin, etenkin Yhdysvaltoihin. Suomen ja Yhdysvaltojen tiivistyneet suhteet hyödyttävät yli 56 prosenttia vientiyrityksiä. Vain alle 7 prosenttia vientiyrityksistä ei näe lähentyneiden suhteiden vaikuttavan vientinäkymiin.  

Nato-jäsenyys parantaa vientinäkymiä 52 prosentin mielestä. Toukokuun vientijohtajakyselystä suhtautuminen Nato-jäsenyyden positiivisiin vaikutuksiin on kasvanut. Toukokuussa noin 40 prosenttia vientiyrityksistä koki Nato-jäsenyyden vaikuttavan positiivisesti vientinäkymiin.  

Vientiyrityksille oli kuitenkin hieman haastavaa arvioida etenkin Yhdysvaltojen kanssa lähentymisen, mutta myös Nato-jäsenyyden mahdollisia vaikutuksia vientinäkymiin. 37 prosenttia vientiyrityksistä ei osannut arvioida Yhdysvaltojen kanssa lähentyneiden suhteiden vaikutusta vientiin ja Nato-jäsenyyden vaikutuksesta kysyttäessä 21 prosenttia vientiyrityksistä ei osannut arvioida tätä.  

“Lähentyneet välit Natoon ja Yhdysvaltoihin luo suuria mahdollisuuksia Suomelle. On tärkeää huomioida avautuvia mahdollisuuksia eri toimialoille sekä eri kokoisille yrityksille ja kertoa näistä mahdollisuuksista eteenpäin epätietoisuuden vähentämiseksi. Suomalaiselle osaamiselle ovia avautuu esimerkiksi digitaalisuuden, vihersiirtymänja energiatehokkuuden kentillä”, sanoo Toivakka. 

Venäjän markkinoilta vetäytyminen edistynyt – vain 6 prosentilla enää toimintaa Venäjällä 

Suomalaiset vientiyritykset ovat edellisen vientikyselyn jälkeen jatkaneet poistumista Venäjän markkinoilta. 

Toukokuussa tehdyssä kyselyssä vastanneista vientiyrityksistä 23,5 prosentilla oli yhä liiketoimintaa Venäjällä ja vetäytymisprosessi oli kesken 16,8 prosentilla yrityksistä. Nyt Venäjällä liiketoimintaa harjoittaa vain alle 6 prosenttia vientiyrityksistä ja vetäytymisprosessi on kesken 22,6 prosentilla yrityksistä.  

  

 Kauppakamarien vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 22.-24.8.2022. Kyselyyn vastasi 158 yritystä. Vastanneet yritykset olivat työnantajayrityksiä eri puolilta Suomea.