Hieman yli puolet kauppakamareiden kyselyyn vastanneista reilusta 1100 yrityksestä ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Vastaava luku tammikuussa toteutetussa kyselyssä oli hieman yli 60 prosenttia. Vaikka kuluvaa vuotta on leimannut koronapandemia järisyttävin seurauksin, ei osaavan työvoiman tarve näytä merkittävästi laskeneen. Osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä.

”Koronapandemia on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavalla. Toisilla toiminnalta on lähtenyt pohja kokonaan, toiset taas ovat kovassa kasvussa ja kärsivät osaajapulasta. Iso kuva näyttää olevan se, että meillä on tälläkin hetkellä käsissämme osaajapula ja tähän pitää hakea aktiivisesti ratkaisuja”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Kun yrityksiltä kysyttiin tulevaisuuden rekrytointitarpeesta, kertoi yli 55 prosenttia vastaajista, että heidän rekrytointitarpeensa kasvaa tai kasvaa merkittävästi 2–3 vuoden aikajänteellä. Tämä yhdistettynä jo nyt olemassa olevaan osaajapulaan osoittaa sen, että mikäli emme tee nopeasti osaavan työvoiman saantia edistäviä ratkaisuja, tulee osaajapula olemaan merkittävä kasvun este seuraavan nousukauden alkaessa.

”Kun Suomessa viimeksi elettiin talouskasvun aikaa, muodostui osaajapula merkittäväksi kasvun esteeksi. Olemme uudestaan saman tilanteen edessä, jos emme osaa ennakoida ja tehdä tarvittavia ratkaisuja jo nyt. Keskeistä on varmistaa koulutusjärjestelmän kyky tuottaa riittävästi osaajia ja se, että työhön ja koulutukseen perustuva maahanmuutto on sujuvaa”, toteaa Valtonen.

Kauppakamarit ovat esittäneet ratkaisuna osaajapulaan työhön ja koulutukseen perustuvan maahanmuuton vauhdittamista. Keskeinen ongelma Suomessa on se, että oleskelulupien käsittely kestää luvattoman kauan. Yrityksillä ei ole aikaa odottaa neljästä kuuteen kuukautta oleskeluluvan myöntämistä kansainväliselle osaajalle. Opiskelijoiden kannalta taas on kestämätöntä, että oleskelulupia ei saada käsiteltyä siten, että opinnot päästäisiin aloittamaan ajoissa.

”Suomessa pitää ottaa ihan uudenlainen tavoitteellinen ote osaamiseen perustuvaan maahanmuuttoon. Asetetaan vuosittainen nettotavoite työhön ja opiskeluun perustuvalle maahanmuutolle. Alkuvaiheessa se voisi olla vaikka 30 000, joka tarkoittaa noin kolmanneksen kasvua nykytilaan”, kertoo Valtonen.

Kauppakamarit patistavat hallitusta toteuttamaan hallitusohjelman hyviä tavoitteita työhön ja koulutukseen perustuvan maahanmuuton edistämiseksi. Ensimmäisenä on saatava lupaprosessien kesto puristettua korkeintaan yhteen kuukauteen. Nopeana lääkkeenä tukkeutuneeseen lupaprosessiin kauppakamarit tarjoavat kansallisen viisumin (ns. D-viisumi) käyttöönottoa, joka mahdollistaisi maahantulon oleskelulupaprosessin ollessa vielä kesken.

”Hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet ovat hyviä, mutta onnistumista mitataan vasta tekojen kautta. Näitä tekoja me nyt odotamme ja olemme mielellämme auttamassa niiden laatimisessa. Tärkeää on, että elinkeinoelämää kuunnellaan herkällä korvalla valmistelussa”, toteaa Valtonen.

Kauppakamarien kysely tehtiin 16.-21.9.2020. Kyselyyn vastasi 1111 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 5,1 % vastanneista.

Keskuskauppakamarin julkaisu:

Osaajia Suomen rajojen ulkopuolelta

Liite:

Kyselyn taustatiedot ja tulokset