Kauppakamarin toimialakatsaus: Helsingin seudun asuntotuotanto vakaata, toimitilarakentamisen volyymit vaisuja
12.1.2022 10:30:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Henkilöstön määrä nousi vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä edellisvuodesta kaikilla päätoimialoilla, kasvu oli voimakkainta informaatio- ja viestintäalalla. Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen arvioi, että kasvu oli keskimääräistä suurempaa myös liike-elämän palveluissa, rahoituksessa ja rakentamisessa.
Korona heikentää suhdanneodotuksia
Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin 16 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2016. Liiketoiminta kääntyi Helsingin seudun yrityksissä nousuun vuoden 2021 toisella neljänneksellä lähes kaikilla päätoimialoilla ja kasvu jatkui useilla aloilla myös vuoden kolmannella neljänneksellä.
”Ennakkoarvion mukaan Helsingin seudun teollisuudessa liikevaihdon kasvu jatkui vuotta aikaisempaan verrattuna, ja rakentamisessakin liikevaihdon lasku taittui edellisvuodesta vuoden 2021 heinä-syyskuussa”, kertoo Lahtinen.
Toimialojen välillä on edelleen isoja eroja, jotka näyttävät kasvavan. Vaikka suhdanneodotukset ovat kokonaisuudessaan hieman positiivisia, yritykset arvioivat kannattavuuden heikkenevän seuraavan kolmen kuukauden aikana. Helsingin seudun syvää ahdinkoa kuvaa Lahtisen mukaan hyvin se, että majoitus- ja ravitsemistoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä kotitalouksien palveluiden liikevaihto jää vielä selvästi alle vuoden 2016 tason.
”Selvitäkseen ilman massiivisia konkursseja ja työpaikkojen menetyksiä Helsingin seudun yritykset tarvitsevat merkittäviä lisäpanostuksia koronasta aiheutuvien tappioiden kattamiseen. Nyt on varmistettava, että elinkelpoiset yritykset säilyvät elossa erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalla, henkilöliikennepalveluissa, kotitalouksien palveluissa ja tapahtuma-alalla”, Lahtinen painottaa.
Asuntotuotanto pysyi edellisen vuoden tasolla
Asuntotuotanto on pysynyt Helsingin seudulla korkealla tasolla jo neljättä vuotta peräkkäin. Valmistuneiden asuntojen määrä kasvoi tuntuvasti Espoossa, jossa valmistui yli 5 000 asuntoa. Helsingissä ja KUUMA-seudulla tuotanto laski hieman vuoteen 2020 verrattuna. Uusien asuntojen keskikoko on pienentynyt 10 vuodessa merkittävästi, sillä omakotitalojen osuus on supistunut asuntotuotannossa.
”Vuosittain on valmistunut lähes 18 000 asuntoa, mikä on hyvä taso, josta on pidettävä vähintäänkin kiinni. Sen sijaan toimitilarankentaminen on painunut vuosiin 2016-2018 verrattuna alhaiselle tasolle”, Lahtinen sanoo. Toimitiloista yli 40 prosenttia koostui logistiikkarakennuksista, neljännes liike- ja toimitilarakennuksista.
”Toimistokäyttäjien muuttuvat tilatarpeet ylläpitävät toimistosektorilla uudisrakentamis- ja saneeraustarvetta. Logistiikkatilan lisääntynyt tarve, esimerkiksi verkkokaupan osalta näkyy nyt uusien logistiikkakiinteistöjen lisääntyneenä valmistumisena. Liiketilojen uudet hankkeet vetävät puolestaan henkeä pääkaupunkiseudun kauppakeskusrakentamisen boomin jälkeen. Kokonaisuutena toimitiloja valmistuu kuluvana vuonna selvästi viime vuotta enemmän”, arvioi Catellan johtaja Erkki Hakala.
Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä, jossa sijaitsee 32 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Seudun yritystoiminta on erikoistunut informaatioaloihin, tukkukauppaan ja logistiikkaan sekä liike-elämän ja rahoituksen palveluihin. Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsaukset selvittävät alueen kilpailukykyä ja kehitystä säännöllisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Lahtinen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 571 3564,
markku.lahtinen @ helsinki.chamber.fi
Erkki Hakala, johtaja, Catella Property Oy, p. 010 5220 230, erkki.hakala @ catella.fi
Tiina Tikander, viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, p. 046 878 7540,
tiina.tikander @ helsinki.chamber.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Selvitys käynnistyi: miten Itä-Uudestamaasta tulee vihreän siirtymän klusteri7.10.2026 08:45:34 EEST | Tiedote
Itä-Uudellamaalla on aloitettu selvitystyö, joka pohjustaa alueen vihreän siirtymän klusterin syntymistä. Klusteri kokoaa alueen yritykset, kunnat ja osaajat yhteistyöhön, joka vahvistaa elinvoimaa, houkuttelee investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Selvitystä koordinoi Helsingin seudun kauppakamari.
Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote
Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme