Kolmannes kauppakamarin kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä pelkää markkina-asemansa heikkenevän merkittävästi lähiaikoina. Yritykset pelkäävät myös häviävänsä vientikauppoja paikallisille kilpailijoille kotiinpäinvedon vahvistuessa eri maissa. Vientiyrityksistä 63 prosenttia ilmoittaa jo nyt koronapandemian takia asetettujen liikkumisrajoitusten vaikeuttavan huomattavasti vientiteollisuuden myyntiä sekä huolto- ja asennuspalveluvientiä.  

Yrityksistä 61 prosentilla ilmenee ongelmia myös ulkomaista osaamista vaativan kotimaisen tuotannon ylläpidossa ja elintärkeiden komponenttien kansainvälisessä hankinnassa Suomen tuotantoa varten. Konttipulasta ja rajoituksista johtuvia logistiikkaongelmia on peräti 76 prosentilla yrityksiä. Vientiyritykset pelkäävät tilanteen entisestään synkistyvän hyvin nopeasti, jos talouksia ei pystytä avaamaan lähiaikoina, toki terveysriskit halliten.   

Kiristyvä markkinatilanne vaatii kilpailukyvyn varmistamista 

”Vientiyritysten viesti on selkeä. Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toimiin vientiteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi kriisin aikana ja sen jälkeen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.  

Vuoren mukaan samalla Suomessa on uskallettava avata taloutta fiksusti ja koordinoidusti EU-maiden exit-strategioiden kanssa.   

Vientijohtajabarometrin perusteella vientiyritysten suuri pelko on, ettei Suomi pysty vastaamaan kilpailijamaiden massiivisiin elvytystoimiin ja paikallisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen kriisin aikana. Yritykset pelkäävät protektionismin ja kotiinpäinvedon vahvistuvan Suomen päävientimarkkinoilla Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. 

Vain 21 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoo saavansa uusia vientikauppoja eri maiden elvytystoimien johdosta, vaikka esimerkiksi infrahankkeissa Suomen osaaminen on maailman huippua. Sen sijaan kolmannes vastaajista uskoo paikallisten voittavan uudet kaupat. 

Timo Vuoren mukaan hallituksen on kiirehdittävä verrokkimaiden tavoin kansallisia kilpailukykyä vahvistavia toimia, koskivatpa ne elvytystä, työmarkkinoita, verotusta, liikennettä, energian hintaa tai viennin rahoitusratkaisuja. 

”Samalla on tehtävä ennakkoluulottomiakin ratkaisuja vienninedistämisessä ja käytettävä kahdenvälisiä kauppasuhteita sekä EU:n kauppapoliittista voimaa vientimarkkinoille pääsemiseksi”, Vuori sanoo. 

“Alkuvuoden aikana viennin suuntaa kuvaavien vientiyrityksille kauppakamareiden myöntämien alkuperätodistusten määrä on pudonnut jo yli 20 prosenttia, mikä vahvistaa vientiyritysten huolen viennin nopeasta hyytymisestä”, varoittaa Vuori.  

Kyselyn tuloksiin ja yritysten avovastauksiin voi tutustua täällä. (ks. myös liite) 

Kauppakamarin vientijohtajabarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa 27.-30.4.2020. Vientijohtajabarometri toteutetaan säännöllisesti, jotta vientiyritysten näkemykset tulevat kootusti myös päättäjien tietoon. Keskuskauppakamari yhdessä kauppakamareiden kanssa on koonnut yli 200 vientijohtajan verkoston, jonka kanssa tehdään yhteistyötä markkinatilanteeseen ja vientimahdollisuuksiin liittyen. Tarkoituksena on myös tuottaa oikea tilannekuva Suomen hallituksen käyttöön, kun se kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johdolla arvioi vientimarkkinoiden tilannetta ja tarvittavia valtion toimia viennin toimivuuden varmistamiseksi.