Kauppakamarit esittävät yhteisissä eduskuntavaalitavoitteissaan, että ansiotuloverotusta tulisi keventää kahdella prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa, sillä kireä työn verotus haittaa kilpailukykyä.  
 
”Tulevalla hallituskaudella on varmistettava, että toimintaympäristö Suomessa on yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain niin pystymme varmistamaan, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät niitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. 

Työn tekemisen on aina oltava kannattavaa. Helmikuun lopussa Pohjois-Karjalassa oli 9 527 työtöntä työnhakijaa eli 13,4 % työvoimasta. Samaan aikaan avoinna oli 2 600 työpaikkaa. Leikkauksia parempi vaihtoehto on kasvattaa valtion tuloja. Niitä syntyy kansantalouteen, jos kaikki työvoimareservit saadaan käyttöön ja työn tekeminen olisi ihmisille myös taloudellisesti kannustavaa, sanoo Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen.

Kauppakamarien mukaan yritysten viesti on ollut selvä – yritysverojärjestelmä on pidettävä kansainvälisesti kilpailukykyisenä, eikä yritysten ja yrittäjien verotusta tule kiristää. Kauppakamareiden kyselyn mukaan työn verotuksen alentaminen nähdään paikallisen sopimisen lisäämisen ohella keskeisimpänä toimenpiteenä kilpailukyvyn parantamiseksi. Yrityksistä 75 prosenttia näki ansiotuloveron alentamisen tärkeimpänä veronalennuksen keinona. 

”Työn verotuksen alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä vaikuttaisi n. 2,6 miljoonan henkilön tulotasoon, keskimäärin noin 800 euroa vuodessa. Uudistus keventäisi verotusta yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla. Työn verotuksen alentaminen tulisi toteuttaa osana vihreää verouudista niin, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn verotuksesta kulutuksen ja haittaverotuksen suuntaan”, sanoo Rommakkaniemi.

Kauppakamarit painottavat, että työn verotuksen alentaminen toisi lisääntyneenä työnä ja kasvaneena aktiivisuutena ja kulutuksena osan kustannuksista takaisin julkisen sektorin käyttöön.Tutkimuskirjallisuuden mukaan palautuva osuus voisi olla 30–50 prosenttia kustannuksista.  

Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen. Verokiilalaskuri löytyy täältä: Verokiilalaskuri - Keskuskauppakamari 

Lisätietoja:

Antti Toivanen

+358503277732

Toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari