Kauppakeskusbarometri 2019: Kauppakeskusliiketoiminnan toimintaympäristön haasteet kasvattavat keskusten välisiä eroja

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskusbarometri kartoittaa kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä. Barometrin toteutti KTI Kiinteistötieto Oy syyskuussa 2019, ja siihen vastasi 73 kauppakeskusammattilaista.

Yleinen taloustilanne heittää haasteen myös kauppakeskusliiketoiminnalle

Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan kasvu nousivat barometrissa viime vuoden tapaan kauppakeskusliiketoiminnan suurimmiksi haasteiksi. Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi näillä olevan negatiivinen vaikutus kauppakeskusten liiketoimintaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Yleisen taloustilanteen luomia edellytyksiä pidettiin vielä vuosi sitten melko positiivisina, mutta nyt yli puolet vastaajista arvioi yleisen taloustilanteen vaikuttavan negatiivisesti kauppakeskuksiin. Samanlainen muutos on tapahtunut myös kuluttajien ja kaupan luottamukseen liittyvissä odotuksissa.

Myynti- ja kävijämäärien nousuun uskotaan, mutta kauppakeskusten väliset erot kasvavat

Toimintaympäristön haasteiden kasvusta huolimatta lähes puolet vastaajista arvioi kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvavan tulevien kolmen vuoden aikana. Kävijämäärien kasvuun uskoo jopa yli 60 prosenttia vastaajista. Myynti- ja kävijämääräodotukset ovat samalla tasolla kuin vuoden takaisessa kyselyssä. Markkinoiden kehitys ei kuitenkaan kohtele kaikkia keskuksia samalla tavoin: vastaajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että erot myynnin kehityksessä kasvavat entisestään sekä kauppakeskusten että kauppakeskuksissa toimivien vuokralaistoimialojen välillä.

Kaupungistuminen ja palvelullistuminen tukevat kauppakeskusliiketoimintaa

Viihde- ja vapaa-ajan palvelujen kysynnän kasvulla nähdään olevan merkittävin positiivinen vaikutus kauppakeskusliiketoimintaan tulevina vuosina: peräti 35 prosenttia vastaajista arvioi vaikutuksen olevan selkeästi positiivinen, ja lähes 60 prosenttia arvioi sen melko positiiviseksi. Toinen kauppakeskuksia tukeva muutostrendi on kaupungistuminen ja tiivistyvä kaupunkirakenne, mikä korostaa keskusten sijainnin merkitystä entisestään. Molempien näiden trendien positiivisen vaikutuksen arvioidaan hieman jopa kasvaneen viime vuoteen verrattuna.

Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen osuus kasvaa, muodin laskee

Erilaiset palvelut pysyttelevät kauppakeskusten vuokralaistoimialojen myynnin ja tilatarpeen kehityksen kärkisijoilla. Yli 90 prosenttia barometrivastaajista uskoo viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynnin, ja yli 80 prosenttia vastaajista näiden toimialojen tilatarpeen kasvuun lähivuosina. Myös kauneuden ja terveyden palvelujen, vapaa-ajan tuotteiden sekä julkisten palvelujen kasvuun uskotaan vahvasti. Sen sijaan muodin ja asusteiden näkymät ovat edelleen haasteelliset: nyt lähes 80 prosenttia vastaajista ennakoi muodin toimialan myynnin laskevan, ja vielä useampi ennakoi toimialan tilatarpeen laskuun. Kehityksen seurauksena yhä suurempi osuus kauppakeskusneliöistä tulee olemaan muussa kuin perinteisessä liiketilakäytössä: pop up -myymälöinä, palvelutiloina tai yhteisöllisinä työskentelytiloina.

Vuokra- ja käyttöasteodotukset negatiivisia

Kauppakeskusten liiketilavuokrien kehitysodotukset ovat kautta linjan negatiivisempia kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun isoissa keskuksissa täsmälleen yhtä moni vastaaja ennakoi vuokrien nousua kuin laskuakin tulevien kolmen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun pienemmissä, ja muun Suomen kaikissa keskuksissa, vuokrien laskua ennakoivia vastaajia on selkeästi enemmän kuin nousuun uskovia. Käyttöasteodotukset noudattelevat samoja linjoja kuin vuokrien kehitys.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja,
Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja,
KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269