Kauppi: Euroryhmän päätös yhteisvastuun aikaistamisesta uhka suomalaispankeille ja niiden asiakkaille
Suomalainen finanssiala on pettynyt euroryhmän maanantaina 30.11. tekemään päätökseen, jolla pankeilta perittävät ylimääräiset vakausmaksut tuodaan yhteisvastuun piiriin etuajassa. Päätös kytkeytyy pankkiunionin yhteisen kriisirahaston vararahoitusjärjestelmän käyttöönoton aikaistamiseen kahdella vuodella eli vuoteen 2022. "Pankkien yhteisvastuun laajentaminen keskellä pahenevaa talouskriisiä ei ole viisasta suomalaispankkien ja niiden asiakkaiden kannalta. Yhteisvastuun laajentamisen aika olisi ollut vasta sitten, kun pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskit ovat merkittävästi vähentyneet”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
”Nyt pandemian synnyttämän talouskriisin vuoksi on olemassa suuri riski, että yhteisvastuun aikaistamisen seurauksena suomalaispankit joutuvat maksamaan lähivuosina ylimääräisiä vakausmaksuja muiden maiden pankkien auttamiseksi. Kaiken kaikkiaan suomalaispankeille maksettavaksi tulevat vakausmaksut voivat kohota valtioneuvoston viime kevään U-kirjelmän mukaan enimmillään jopa lähes kahteen miljardiin euroon”, Kauppi sanoo.
Finanssiala yhtyy Suomen hallituksen johtopäätökseen, jonka mukaan pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskien väheneminen ei ole edennyt merkittävästi. Lisäksi koronapandemia on kääntämässä riskit uudelleen selvään kasvuun. Tämä ei vielä näy täysimääräisesti riskejä kuvaavissa tunnusluvuissa. Monissa jäsenmaissa pankkien taseiden kuntoon liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Järjestämättömien lainojen määrä on edelleen yli 500 miljardia euroa, ja erot maiden välillä ovat huomattavia. Kreikassa niiden osuus pankkien saamisista on reilut 30 prosenttia, kun Suomessa osuus on vain 1½ prosenttia.
Vaikutuksia koko Suomen talouden kykyyn toipua kriisistä
Ylimääräisten vakausmaksujen maksaminen heikentäisi Kaupin mukaan pankkien kannattavuutta ja siten niiden kykyä rahoittaa omia asiakkaitaan.
”Suomessa taloustilanne on heikentynyt pandemian myötä selvästi ja monien pk-yritysten taloustilanne on vaikea. Pankit alkoivatkin jo keväällä varautua luottotappioiden kasvuun. Jos luottotappioiden kasvun ohella suomalaiset pankit joutuvat maksamaan tuntuvia määriä ylimääräisiä vakausmaksuja yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, se heikentää niiden kykyä jatkaa kotitalous- ja yritysasiakkaidensa luotottamista. Tämä vaikuttaa koko Suomen talouden kykyyn toipua talouskriisistä”, Piia-Noora Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiVeli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Vahvistetaanko pankkiunionia vai etsitäänkö maksumiehiä koronakriisille?18.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Piru on, missäpä muuallakaan, kuin yksityiskohdissa. Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomi ja Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat sinänsä kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi. Nämä ohjaavat pankin mahdollisesta kaatumisesta aiheutuvat tappiot niille, jotka ovat pankkiin sijoittaneet. Pankkiunionirakennelman viimeinen palanen, EU:n yhteinen talletussuoja, voisi kuitenkin tuoda eurooppalaisten pienten ja keskisuurien pankkien ongelmat yhteisesti pankkiunionimaiden pankkien ja viime kädessä koko euroalueen veronmaksajien ratkaistaviksi.
Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Brexit tuo kasan kysymysmerkkejä finanssialan EU-sääntelyyn4.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssipalvelut eivät ole mukana EU:n ja Britannian jouluaattona tekemässä kauppa- ja yhteistyösopimuksessa. Britannian finanssimarkkinoilla on ollut merkittävä rooli EU:n finanssiyhtiöiden rahoitusjärjestelyissä ja palveluiden infrastruktuurissa.
Silmät suojaan – ilotulitekauppaa rajoittava kansalaisaloite on hukkunut hallinnon rattaisiin30.12.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Kansalaisaloite kuluttajille myytävien ilotulitteiden rajoittamiseksi meni eduskuntaan jo yli vuosi sitten, mutta siitä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. On ymmärrettävää, että esimerkiksi koronaan liittyvät asiat ovat kiilanneet käsittelyjonossa, mutta aloitteesta olisi syytä saada aikaan sääntelyehdotuksia. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat viisi sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa ja sytyttivät yli sata tulipaloa.
Tunnistusvälineet kuntoon – vuodenvaihteen jälkeen pienikin verkko-ostos saattaa vaatia pankkitunnuksia29.12.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) korttimaksamisen tunnistautumisen siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on parantaa maksupalveluiden turvallisuutta ja siten kuluttajansuojaa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä säilyy vilkkaana – yritysten luototuksessa hiljaisempaa15.12.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on loppuvuoden 2020 aikana vilkastunut selvästi. Koronapandemian vaikutus näyttää jääneen vain tilapäiseksi pudotukseksi. Myös pankinjohtajien odotukset kotitalouksien lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Sen sijaan yritysten luotonkysyntä on edelleen heikkoa. Loppuvuoden aikana luottoja on myönnetty selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Barometrikysely IV/2020 tehtiin pankinjohtajille marras-joulukuun vaihteessa.
Vetoomus hallitukselle: Suomen on painettava jarrua pankkien yhteisvastuun ja sääntelyn lisäämisessä9.12.2020 10:55:36 EET | Tiedote
Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme