Kaupunginjohtaja Tytti Määttä: Kuhmosta metsäpohjaisen biotalouden johtava kehittäjä
- Kuhmo tavoittelee kestävän kehityksen mukaista metsien hyödyntämistä ja sen avulla hiilineutraalisuutta. Rakennamme ensi sijassa puusta, koska sen hyöty aluetalouteen on valtava ja puu on rakentamisen materiaalina erinomainen.
Kuhmon kaupunki teetti vaikuttavuusarvion, minkä mukaan yksi euro puurakentamiseen tuottaa noin 2,7 euroa aluetalouteen. - Arviointi osoitti, että 11,9 miljoonan euron investointi Tuupalan puukouluun toi aluetalouteen 31 miljoonaa euroa.
Aluetalouden hyödyt tulevat puurakentamisen raaka-aineketjun omavaraisuudesta, sen korjuusta, kuljetuksista ja jalostuksesta. Paikallisten tuotantopanosten korkea osuus johti merkittäviin talous- ja työllisyysvaikutuksiin Kuhmon seudulla. Kuhmossa toimii useita puuta jalostavia puutuotealan yrityksiä kuten esimerkiksi puurakentamisen tuoteosia valmistava, massiivipuulevyjä valmistava Crosslam ja ElementtiSampo, joka varustelee elementit asennusvalmiiksi.
Kuhmon kaupungin hallinnoima Woodpolis2020-hanke kehittää yhtenä osa-alueena puutuoteteollisuuden sivuvirtojen jalostamista alueella. - Woodpoliksen teollisuusalueella on yrityksiä, jotka kehittävät puupohjaista aktiivihiiltä, uutteita lääketeollisuuteen ja kuivikemateriaaleja karjatalouteen. Esimerkiksi puupohjaista aktiivihiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena nurmen viljelyssä. Kiertotalouden näkökulmasta tarvitaan tämän kaltaisia uusia innovaatioita.
- Näiden metsäpohjaisten hankkeiden rinnalle olisi hienoa saada Kuhmoon maatilakokoluokan biokaasulaitos, josta olisi tulevaisuudessa mahdollisuus myydä kannattavasti biokaasua. Kaupunki voisi puolestaan hankkia käyttöönsä biokaasulla toimivia yhteiskäyttöautoja, joilla korvattaisiin omalla autolle tehtävät ajot.
Puunjalostus kiertotalouden ydintä
Määtän mukaan Kuhmon kehitystyö on harvaanasutun maaseudun tulevaisuuden strategiaa, koska varsinkin metsätalous tarvitsee täällä työvoimaa. - Samalla kehitämme tehokasta kiertotaloutta, mikä on metsäpohjaisen biostrategian ydin. Edistämme monipuolista puunjalostusta, koska puusta on sivuvirtoineen moneksi.
- Suomalainen maaseutu on maailman älykkäin maaseutu. Lasten oppimistulokset ovat pitkään olleet yhtä hyviä kaupungeissa kuin maalla. Kansantalouden ongelmamme eivät ratkea sillä, että pakkaudumme tiiviisti muutamaan kaupunkiin, vaan sillä että meillä säilyy elinvoima täällä, missä meidän arvokkain luonnonvaramme, metsät ovat.
Kaupunkien kasvu hyödyntää Määtän mukaan myös maaseutua. - Mitä enemmän rakennetaan puusta, sen parempi niin meille täällä työpaikkojen kannalta kuin kaupungeille hiilen sidonnan kannalta.
- Metsäkeskustelun ongelma on siinä, että sitä käydään vain hakkuumäärien ja nielujen säilymisen näkökannalta. Metsällä on oma kiertokulkunsa ja se uudistuu koko ajan. Tässäkin pitäisi nähdä metsä puilta ja nähdä puun käytön uudet mahdollisuudet, jotka sinällään ovat jo ilmastotekoja.
Määttä muistuttaa, että terva, mahla, xylitoli, aspiriini ja Benecol ovat kaikille tuttuja puupohjaisia tuotteita. - Parhaassa mahdollisessa käytössä suomalainen puu on silloin, kun kaikki siitä saatavat sivuvirrat jalostetaan mahdollisimman pitkälle Suomessa.
Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua
Määttä muistuttaa, että viisi vuosikymmentä tehdyt vanhojen metsien uudistamisen tähdänneet avohakkuut tuottavat nyt pohjoisessa niin paljon ensiharvennuspuuta, että sen varaan voidaan rakentaa uutta teollisuutta. - Aukkohakkuita ei ole järkevää lopettaa kokonaan, koska niitäkin tarvitaan metsien uudistumisen kannalta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tulee ottaa käyttöön alueilla, jossa on erityisiä luonnon arvoja, riistanhoitoa ja matkailua ja missä maan pohja on otollinen taimien kasvuun.
- Kuhmossa 40 prosenttia valtion maista on rajoitetun käytön piirissä. Täällä ei ole tarvetta suojelualueiden kasvattamiseen. Sen sijaan tulee jatkaa ja rahoittaa Metso-ohjelmaa, soiden ennallistamista ja huolehtia riistan elinympäristöistä myös metsätalousmetsissä. Suojeltu metsäkään ei ole ikuinen, vaan osana luontaista kiertokulkua se voi tuhoutua myrskyissä, metsäpaloissa tai tuholaisten toimesta.
Määttä toivoo lisää tutkimusta, miten erilaiset metsänhoitomenetelmät vaikuttavat monimuotoisuuteen. Riittävää tietoa ei vielä ole, koska kokemukset eri menetelmistä ovat lyhyeltä ajalta. - Jos me emme korjaa puita täällä, tuontipuun määrä ja niiden mukana tulevat tuholaisriskit kasvavat. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa tarkastellaan metsää kestävän kehityksen mukaisesti ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta.
- Mitä me olisimme täällä Kuhmossa ilman metsiä. Täällä ymmärretään kestävän metsänhoidon ja puunjalostuksen periaatteet. Voimme yhtä aikaa harjoittaa metsätaloutta sekä käydä metsällä, marjassa ja kalastamassa. Ei metsien virkistyskäyttö ja suojelu ole ristiriidassa sen talouskäytön kanssa.
Kuhmon osuus koko Suomen metsätalouden tuotosta on seitsemän prosenttia. - Se merkitsee yli kahdeksaa miljoonaa euroa. Metsähallituksen panos Kuhmon luontopalveluihin on noin 85 tuhatta euroa. Mikäli täältä joudutaan purkamaan luontopolkujen pitkoksia ja samaan aikaan investoidaan Nuuksion kansallispuiston luontopolkuihin, tuntuu se epäreilulta.
- Olisi reilua kattaa Metsähallituksen luontopalvelujen korjausvelka suoraan valtion budjeteista. Onneksi metsäverotuksen palautusjärjestelmä kunnille on vielä olemassa. Tosin, sitä toivoisi kehittävän siten, että tuloutus olisi nykyistä suurempi.
- Suomi on maa, jossa asiat voidaan ratkaista toisin. Me tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa metsätalouden pariin. Kainuun ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että puu saadaan metsistä liikkeelle. Tähän tarvitaan metsäkoneenajajia, puutavarankuljettajia ja osaavaa työvoimaa jalostuksen ja puurakentamisen pariin, muistuttaa Määttä.
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta ja sen uusista trendeistä. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi -sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen: Lapin metsänomistaja suojelun ja mainehaittojen ristipaineessa4.11.2025 11:46:57 EET | Artikkeli
Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi
Metsä360 palkintoehdokas Woodio - Suomalainen biomateriaali haastaa keramiikan22.10.2025 08:15:00 EEST | Artikkeli
Lahtelainen Woodio on tullut tunnetuksi siitä, että se valmistaa puupohjaisia kylpyhuonekalusteita. –Yhdistämällä materiaaliteknologia, muotoilu ja vastuullisuus voidaan luoda täysin uusi teollinen kategoria. Puu voi olla osa modernia ja kestävää elämää myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneissa, kuvailee Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. –Uuden puupohjaisen komposiittimateriaalin lisäksi olemme kehittäneet uudenlaisen tavan ajatella designia, jossa hiilineutraalius ja estetiikka ovat yhtä tärkeitä. Tulevaisuuden kuluttajat ja suunnittelijat haluavat tuotteita, jotka näyttävät hyviltä, kestävät aikaa ja tukevat planeetan hyvinvointia. Suomalaisen metsän sivuvirtojen jalostaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi saa vastakaikua etenkin ympäristötietoisissa kuluttajaryhmissä. Koskenojan mukaan yrityksen ydininnovaatio on maailman ensimmäinen täysin vedenpitävä puukomposiitti, joka valmistetaan pääosin puuhakkeesta. –Materiaali on kevyempi ja lämpimämpi kuin perinteinen kivi tai keram
Metsä360 palkintoehdokas Nordtreat Biopohjainen palonsuoja-aine edistää puurakentamista15.10.2025 08:56:17 EEST | Artikkeli
Puurakentamisen tiukat paloluokkavaatimukset olivat kannustin kemianyhtiö Nordtreatille biopohjaisen palosuojausteknologian kehittämiseen. – Halusimme kehittää palonsuojaratkaisun, mikä mahdollistaa puun käytön rakennusmääräysten mukaisesti vaativissakin rakennuskohteissa, sanoo toimitusjohtaja Outi Kallio. –Kehittämämme palosuojakäsittelyt täyttävät eurooppalaiset paloluokitukset säilyttäen puun luonnollisen kauneuden ja kestävyyden. Tuote tarjoaa rakennuttajille, arkkitehdeille ja urakoitsijoille varmuutta, joka edistää ekologista ja kestävää puurakentamista. Kehitys-, sertifiointi- ja testausvaiheen jälkeen tuote on nyt Kallion mukaan kasvu- ja kansainvälistämisvaiheessa. – Kehittämämme tuote on biopohjainen ja täysin myrkytön ilman fossiilisia haitallisia aineita, ja se sopii ekologisen massiivipuun käyttöön vaativissakin teollisuus- ja infrastruktuurikohteiden rakentamisessa. – Yksi palonsuojatuote yhdistää palosuojauksen ja esteettisen puun luonteen säilyttävän pintakäsittelyn, m
Metsä360 palkintoehdokas VVR Wood – Teollisen puurakentamisen edelläkävijä8.10.2025 09:49:50 EEST | Artikkeli
Heinolassa toimiva VVR Wood on edelläkävijä suurimittakaavaisten puurakennushankkeiden toteuttamisessa. Yrityksen erikoisosaaminen kattaa muun muassa monikerroksisten puutalojen, koulurakennusten ja varhaiskasvatuksen tilojen suunnittelun ja toteutuksen.
Taloustutkimus tutki: Metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin kasvanut merkittävästi2.10.2025 09:32:36 EEST | Artikkeli
Kielteinen metsäuutisointi romahduttanut metsäalalla työskentelevien työhyvinvoinnin Taloustutkimuksen metsäammattilaisten keskuudessa tekemä ”Metsät ja media” tutkimus osoittaa valtamedian negatiivisen metsäuutisoinnin vaikuttavan heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. – Metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään ja ne paisuvat julkisuudessa koko ammattikuntaa leimaaviksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta, tulkitsee tutkimustuloksia Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. –Työhyvinvoinnin heikentyminen on romahtanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn työskennellä alalla sekä vähentää halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Pelko maalittamisesta sosiaalisessa mediassa on todellinen. Vastausten suuri määrä osoittaa tilanteen ahdistavan alalla työskenteleviä. Töyrylän mukaan me
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme