- Kuhmo tavoittelee kestävän kehityksen mukaista metsien hyödyntämistä ja sen avulla hiilineutraalisuutta. Rakennamme ensi sijassa puusta, koska sen hyöty aluetalouteen on valtava ja puu on rakentamisen materiaalina erinomainen.

Kuhmon kaupunki teetti vaikuttavuusarvion, minkä mukaan yksi euro puurakentamiseen tuottaa noin 2,7 euroa aluetalouteen. - Arviointi osoitti, että 11,9 miljoonan euron investointi Tuupalan puukouluun toi aluetalouteen 31 miljoonaa euroa.

Aluetalouden hyödyt tulevat puurakentamisen raaka-aineketjun omavaraisuudesta, sen korjuusta, kuljetuksista ja jalostuksesta. Paikallisten tuotantopanosten korkea osuus johti merkittäviin talous- ja työllisyysvaikutuksiin Kuhmon seudulla. Kuhmossa toimii useita puuta jalostavia puutuotealan yrityksiä kuten esimerkiksi puurakentamisen tuoteosia valmistava, massiivipuulevyjä valmistava Crosslam ja ElementtiSampo, joka varustelee elementit asennusvalmiiksi.

Kuhmon kaupungin hallinnoima Woodpolis2020-hanke kehittää yhtenä osa-alueena puutuoteteollisuuden sivuvirtojen jalostamista alueella. - Woodpoliksen teollisuusalueella on yrityksiä, jotka kehittävät puupohjaista aktiivihiiltä, uutteita lääketeollisuuteen ja kuivikemateriaaleja karjatalouteen. Esimerkiksi puupohjaista aktiivihiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena nurmen viljelyssä. Kiertotalouden näkökulmasta tarvitaan tämän kaltaisia uusia innovaatioita.

- Näiden metsäpohjaisten hankkeiden rinnalle olisi hienoa saada Kuhmoon maatilakokoluokan biokaasulaitos, josta olisi tulevaisuudessa mahdollisuus myydä kannattavasti biokaasua. Kaupunki voisi puolestaan hankkia käyttöönsä biokaasulla toimivia yhteiskäyttöautoja, joilla korvattaisiin omalla autolle tehtävät ajot.

Puunjalostus kiertotalouden ydintä

Määtän mukaan Kuhmon kehitystyö on harvaanasutun maaseudun tulevaisuuden strategiaa, koska varsinkin metsätalous tarvitsee täällä työvoimaa. - Samalla kehitämme tehokasta kiertotaloutta, mikä on metsäpohjaisen biostrategian ydin. Edistämme monipuolista puunjalostusta, koska puusta on sivuvirtoineen moneksi.

- Suomalainen maaseutu on maailman älykkäin maaseutu. Lasten oppimistulokset ovat pitkään olleet yhtä hyviä kaupungeissa kuin maalla. Kansantalouden ongelmamme eivät ratkea sillä, että pakkaudumme tiiviisti muutamaan kaupunkiin, vaan sillä että meillä säilyy elinvoima täällä, missä meidän arvokkain luonnonvaramme, metsät ovat.

Kaupunkien kasvu hyödyntää Määtän mukaan myös maaseutua. - Mitä enemmän rakennetaan puusta, sen parempi niin meille täällä työpaikkojen kannalta kuin kaupungeille hiilen sidonnan kannalta.

- Metsäkeskustelun ongelma on siinä, että sitä käydään vain hakkuumäärien ja nielujen säilymisen näkökannalta. Metsällä on oma kiertokulkunsa ja se uudistuu koko ajan. Tässäkin pitäisi nähdä metsä puilta ja nähdä puun käytön uudet mahdollisuudet, jotka sinällään ovat jo ilmastotekoja.

Määttä muistuttaa, että terva, mahla, xylitoli, aspiriini ja Benecol ovat kaikille tuttuja puupohjaisia tuotteita. - Parhaassa mahdollisessa käytössä suomalainen puu on silloin, kun kaikki siitä saatavat sivuvirrat jalostetaan mahdollisimman pitkälle Suomessa.

Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua

Määttä muistuttaa, että viisi vuosikymmentä tehdyt vanhojen metsien uudistamisen tähdänneet avohakkuut tuottavat nyt pohjoisessa niin paljon ensiharvennuspuuta, että sen varaan voidaan rakentaa uutta teollisuutta. - Aukkohakkuita ei ole järkevää lopettaa kokonaan, koska niitäkin tarvitaan metsien uudistumisen kannalta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tulee ottaa käyttöön alueilla, jossa on erityisiä luonnon arvoja, riistanhoitoa ja matkailua ja missä maan pohja on otollinen taimien kasvuun.

- Kuhmossa 40 prosenttia valtion maista on rajoitetun käytön piirissä. Täällä ei ole tarvetta suojelualueiden kasvattamiseen. Sen sijaan tulee jatkaa ja rahoittaa Metso-ohjelmaa, soiden ennallistamista ja huolehtia riistan elinympäristöistä myös metsätalousmetsissä. Suojeltu metsäkään ei ole ikuinen, vaan osana luontaista kiertokulkua se voi tuhoutua myrskyissä, metsäpaloissa tai tuholaisten toimesta.

Määttä toivoo lisää tutkimusta, miten erilaiset metsänhoitomenetelmät vaikuttavat monimuotoisuuteen. Riittävää tietoa ei vielä ole, koska kokemukset eri menetelmistä ovat lyhyeltä ajalta. - Jos me emme korjaa puita täällä, tuontipuun määrä ja niiden mukana tulevat tuholaisriskit kasvavat. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa tarkastellaan metsää kestävän kehityksen mukaisesti ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta.

- Mitä me olisimme täällä Kuhmossa ilman metsiä. Täällä ymmärretään kestävän metsänhoidon ja puunjalostuksen periaatteet. Voimme yhtä aikaa harjoittaa metsätaloutta sekä käydä metsällä, marjassa ja kalastamassa. Ei metsien virkistyskäyttö ja suojelu ole ristiriidassa sen talouskäytön kanssa.

Kuhmon osuus koko Suomen metsätalouden tuotosta on seitsemän prosenttia. - Se merkitsee yli kahdeksaa miljoonaa euroa. Metsähallituksen panos Kuhmon luontopalveluihin on noin 85 tuhatta euroa. Mikäli täältä joudutaan purkamaan luontopolkujen pitkoksia ja samaan aikaan investoidaan Nuuksion kansallispuiston luontopolkuihin, tuntuu se epäreilulta.

- Olisi reilua kattaa Metsähallituksen luontopalvelujen korjausvelka suoraan valtion budjeteista. Onneksi metsäverotuksen palautusjärjestelmä kunnille on vielä olemassa. Tosin, sitä toivoisi kehittävän siten, että tuloutus olisi nykyistä suurempi.

- Suomi on maa, jossa asiat voidaan ratkaista toisin. Me tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa metsätalouden pariin. Kainuun ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että puu saadaan metsistä liikkeelle. Tähän tarvitaan metsäkoneenajajia, puutavarankuljettajia ja osaavaa työvoimaa jalostuksen ja puurakentamisen pariin, muistuttaa Määttä.

Markku Laukkanen