Kaupunginjohtaja Tytti Määttä: Kuhmosta metsäpohjaisen biotalouden johtava kehittäjä
6.5.2019 08:01:02 EEST | Audiomedia Oy | Tiedote
- Kuhmo tavoittelee kestävän kehityksen mukaista metsien hyödyntämistä ja sen avulla hiilineutraalisuutta. Rakennamme ensi sijassa puusta, koska sen hyöty aluetalouteen on valtava ja puu on rakentamisen materiaalina erinomainen.
Kuhmon kaupunki teetti vaikuttavuusarvion, minkä mukaan yksi euro puurakentamiseen tuottaa noin 2,7 euroa aluetalouteen. - Arviointi osoitti, että 11,9 miljoonan euron investointi Tuupalan puukouluun toi aluetalouteen 31 miljoonaa euroa.
Aluetalouden hyödyt tulevat puurakentamisen raaka-aineketjun omavaraisuudesta, sen korjuusta, kuljetuksista ja jalostuksesta. Paikallisten tuotantopanosten korkea osuus johti merkittäviin talous- ja työllisyysvaikutuksiin Kuhmon seudulla. Kuhmossa toimii useita puuta jalostavia puutuotealan yrityksiä kuten esimerkiksi puurakentamisen tuoteosia valmistava, massiivipuulevyjä valmistava Crosslam ja ElementtiSampo, joka varustelee elementit asennusvalmiiksi.
Kuhmon kaupungin hallinnoima Woodpolis2020-hanke kehittää yhtenä osa-alueena puutuoteteollisuuden sivuvirtojen jalostamista alueella. - Woodpoliksen teollisuusalueella on yrityksiä, jotka kehittävät puupohjaista aktiivihiiltä, uutteita lääketeollisuuteen ja kuivikemateriaaleja karjatalouteen. Esimerkiksi puupohjaista aktiivihiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena nurmen viljelyssä. Kiertotalouden näkökulmasta tarvitaan tämän kaltaisia uusia innovaatioita.
- Näiden metsäpohjaisten hankkeiden rinnalle olisi hienoa saada Kuhmoon maatilakokoluokan biokaasulaitos, josta olisi tulevaisuudessa mahdollisuus myydä kannattavasti biokaasua. Kaupunki voisi puolestaan hankkia käyttöönsä biokaasulla toimivia yhteiskäyttöautoja, joilla korvattaisiin omalla autolle tehtävät ajot.
Puunjalostus kiertotalouden ydintä
Määtän mukaan Kuhmon kehitystyö on harvaanasutun maaseudun tulevaisuuden strategiaa, koska varsinkin metsätalous tarvitsee täällä työvoimaa. - Samalla kehitämme tehokasta kiertotaloutta, mikä on metsäpohjaisen biostrategian ydin. Edistämme monipuolista puunjalostusta, koska puusta on sivuvirtoineen moneksi.
- Suomalainen maaseutu on maailman älykkäin maaseutu. Lasten oppimistulokset ovat pitkään olleet yhtä hyviä kaupungeissa kuin maalla. Kansantalouden ongelmamme eivät ratkea sillä, että pakkaudumme tiiviisti muutamaan kaupunkiin, vaan sillä että meillä säilyy elinvoima täällä, missä meidän arvokkain luonnonvaramme, metsät ovat.
Kaupunkien kasvu hyödyntää Määtän mukaan myös maaseutua. - Mitä enemmän rakennetaan puusta, sen parempi niin meille täällä työpaikkojen kannalta kuin kaupungeille hiilen sidonnan kannalta.
- Metsäkeskustelun ongelma on siinä, että sitä käydään vain hakkuumäärien ja nielujen säilymisen näkökannalta. Metsällä on oma kiertokulkunsa ja se uudistuu koko ajan. Tässäkin pitäisi nähdä metsä puilta ja nähdä puun käytön uudet mahdollisuudet, jotka sinällään ovat jo ilmastotekoja.
Määttä muistuttaa, että terva, mahla, xylitoli, aspiriini ja Benecol ovat kaikille tuttuja puupohjaisia tuotteita. - Parhaassa mahdollisessa käytössä suomalainen puu on silloin, kun kaikki siitä saatavat sivuvirrat jalostetaan mahdollisimman pitkälle Suomessa.
Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua
Määttä muistuttaa, että viisi vuosikymmentä tehdyt vanhojen metsien uudistamisen tähdänneet avohakkuut tuottavat nyt pohjoisessa niin paljon ensiharvennuspuuta, että sen varaan voidaan rakentaa uutta teollisuutta. - Aukkohakkuita ei ole järkevää lopettaa kokonaan, koska niitäkin tarvitaan metsien uudistumisen kannalta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tulee ottaa käyttöön alueilla, jossa on erityisiä luonnon arvoja, riistanhoitoa ja matkailua ja missä maan pohja on otollinen taimien kasvuun.
- Kuhmossa 40 prosenttia valtion maista on rajoitetun käytön piirissä. Täällä ei ole tarvetta suojelualueiden kasvattamiseen. Sen sijaan tulee jatkaa ja rahoittaa Metso-ohjelmaa, soiden ennallistamista ja huolehtia riistan elinympäristöistä myös metsätalousmetsissä. Suojeltu metsäkään ei ole ikuinen, vaan osana luontaista kiertokulkua se voi tuhoutua myrskyissä, metsäpaloissa tai tuholaisten toimesta.
Määttä toivoo lisää tutkimusta, miten erilaiset metsänhoitomenetelmät vaikuttavat monimuotoisuuteen. Riittävää tietoa ei vielä ole, koska kokemukset eri menetelmistä ovat lyhyeltä ajalta. - Jos me emme korjaa puita täällä, tuontipuun määrä ja niiden mukana tulevat tuholaisriskit kasvavat. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa tarkastellaan metsää kestävän kehityksen mukaisesti ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta.
- Mitä me olisimme täällä Kuhmossa ilman metsiä. Täällä ymmärretään kestävän metsänhoidon ja puunjalostuksen periaatteet. Voimme yhtä aikaa harjoittaa metsätaloutta sekä käydä metsällä, marjassa ja kalastamassa. Ei metsien virkistyskäyttö ja suojelu ole ristiriidassa sen talouskäytön kanssa.
Kuhmon osuus koko Suomen metsätalouden tuotosta on seitsemän prosenttia. - Se merkitsee yli kahdeksaa miljoonaa euroa. Metsähallituksen panos Kuhmon luontopalveluihin on noin 85 tuhatta euroa. Mikäli täältä joudutaan purkamaan luontopolkujen pitkoksia ja samaan aikaan investoidaan Nuuksion kansallispuiston luontopolkuihin, tuntuu se epäreilulta.
- Olisi reilua kattaa Metsähallituksen luontopalvelujen korjausvelka suoraan valtion budjeteista. Onneksi metsäverotuksen palautusjärjestelmä kunnille on vielä olemassa. Tosin, sitä toivoisi kehittävän siten, että tuloutus olisi nykyistä suurempi.
- Suomi on maa, jossa asiat voidaan ratkaista toisin. Me tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa metsätalouden pariin. Kainuun ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että puu saadaan metsistä liikkeelle. Tähän tarvitaan metsäkoneenajajia, puutavarankuljettajia ja osaavaa työvoimaa jalostuksen ja puurakentamisen pariin, muistuttaa Määttä.
Markku Laukkanen
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta ja sen uusista trendeistä. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi -sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli
EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,
Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli
Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist
MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli
Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik
Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli
Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris
Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli
Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme