Audiomedia Oy

Kaupunginjohtaja Tytti Määttä: Kuhmosta metsäpohjaisen biotalouden johtava kehittäjä

Jaa
Kuhmon kaupunki haluaa olla metsäpohjaisen biotalouden menestystarina. - Elämme metsistämme täällä Kainuussa. Meidän visiomme on tehdä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, mitkä perustuvat metsien ja puun laaja-alaiseen jalostukseen ja hyödyntämiseen, sanoo kaupunginjohtaja Tytti Määttä.
Kuvatiedot: Kuhmolainen Niko Kemppainen
Kuvatiedot: Kuhmolainen Niko Kemppainen

- Kuhmo tavoittelee kestävän kehityksen mukaista metsien hyödyntämistä ja sen avulla hiilineutraalisuutta. Rakennamme ensi sijassa puusta, koska sen hyöty aluetalouteen on valtava ja puu on rakentamisen materiaalina erinomainen.

Kuhmon kaupunki teetti vaikuttavuusarvion, minkä mukaan yksi euro puurakentamiseen tuottaa noin 2,7 euroa aluetalouteen. - Arviointi osoitti, että 11,9 miljoonan euron investointi Tuupalan puukouluun toi aluetalouteen 31 miljoonaa euroa.

Aluetalouden hyödyt tulevat puurakentamisen raaka-aineketjun omavaraisuudesta, sen korjuusta, kuljetuksista ja jalostuksesta. Paikallisten tuotantopanosten korkea osuus johti merkittäviin talous- ja työllisyysvaikutuksiin Kuhmon seudulla. Kuhmossa toimii useita puuta jalostavia puutuotealan yrityksiä kuten esimerkiksi puurakentamisen tuoteosia valmistava, massiivipuulevyjä valmistava Crosslam ja ElementtiSampo, joka varustelee elementit asennusvalmiiksi.

Kuhmon kaupungin hallinnoima Woodpolis2020-hanke kehittää yhtenä osa-alueena puutuoteteollisuuden sivuvirtojen jalostamista alueella. - Woodpoliksen teollisuusalueella on yrityksiä, jotka kehittävät puupohjaista aktiivihiiltä, uutteita lääketeollisuuteen ja kuivikemateriaaleja karjatalouteen. Esimerkiksi puupohjaista aktiivihiiltä voidaan käyttää maanparannusaineena nurmen viljelyssä. Kiertotalouden näkökulmasta tarvitaan tämän kaltaisia uusia innovaatioita.

- Näiden metsäpohjaisten hankkeiden rinnalle olisi hienoa saada Kuhmoon maatilakokoluokan biokaasulaitos, josta olisi tulevaisuudessa mahdollisuus myydä kannattavasti biokaasua. Kaupunki voisi puolestaan hankkia käyttöönsä biokaasulla toimivia yhteiskäyttöautoja, joilla korvattaisiin omalla autolle tehtävät ajot.

Puunjalostus kiertotalouden ydintä

Määtän mukaan Kuhmon kehitystyö on harvaanasutun maaseudun tulevaisuuden strategiaa, koska varsinkin metsätalous tarvitsee täällä työvoimaa. - Samalla kehitämme tehokasta kiertotaloutta, mikä on metsäpohjaisen biostrategian ydin. Edistämme monipuolista puunjalostusta, koska puusta on sivuvirtoineen moneksi.

- Suomalainen maaseutu on maailman älykkäin maaseutu. Lasten oppimistulokset ovat pitkään olleet yhtä hyviä kaupungeissa kuin maalla. Kansantalouden ongelmamme eivät ratkea sillä, että pakkaudumme tiiviisti muutamaan kaupunkiin, vaan sillä että meillä säilyy elinvoima täällä, missä meidän arvokkain luonnonvaramme, metsät ovat.

Kaupunkien kasvu hyödyntää Määtän mukaan myös maaseutua. - Mitä enemmän rakennetaan puusta, sen parempi niin meille täällä työpaikkojen kannalta kuin kaupungeille hiilen sidonnan kannalta.

- Metsäkeskustelun ongelma on siinä, että sitä käydään vain hakkuumäärien ja nielujen säilymisen näkökannalta. Metsällä on oma kiertokulkunsa ja se uudistuu koko ajan. Tässäkin pitäisi nähdä metsä puilta ja nähdä puun käytön uudet mahdollisuudet, jotka sinällään ovat jo ilmastotekoja.

Määttä muistuttaa, että terva, mahla, xylitoli, aspiriini ja Benecol ovat kaikille tuttuja puupohjaisia tuotteita. - Parhaassa mahdollisessa käytössä suomalainen puu on silloin, kun kaikki siitä saatavat sivuvirrat jalostetaan mahdollisimman pitkälle Suomessa.

Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua

Määttä muistuttaa, että viisi vuosikymmentä tehdyt vanhojen metsien uudistamisen tähdänneet avohakkuut tuottavat nyt pohjoisessa niin paljon ensiharvennuspuuta, että sen varaan voidaan rakentaa uutta teollisuutta. - Aukkohakkuita ei ole järkevää lopettaa kokonaan, koska niitäkin tarvitaan metsien uudistumisen kannalta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tulee ottaa käyttöön alueilla, jossa on erityisiä luonnon arvoja, riistanhoitoa ja matkailua ja missä maan pohja on otollinen taimien kasvuun.

- Kuhmossa 40 prosenttia valtion maista on rajoitetun käytön piirissä. Täällä ei ole tarvetta suojelualueiden kasvattamiseen. Sen sijaan tulee jatkaa ja rahoittaa Metso-ohjelmaa, soiden ennallistamista ja huolehtia riistan elinympäristöistä myös metsätalousmetsissä. Suojeltu metsäkään ei ole ikuinen, vaan osana luontaista kiertokulkua se voi tuhoutua myrskyissä, metsäpaloissa tai tuholaisten toimesta.

Määttä toivoo lisää tutkimusta, miten erilaiset metsänhoitomenetelmät vaikuttavat monimuotoisuuteen. Riittävää tietoa ei vielä ole, koska kokemukset eri menetelmistä ovat lyhyeltä ajalta. - Jos me emme korjaa puita täällä, tuontipuun määrä ja niiden mukana tulevat tuholaisriskit kasvavat. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa tarkastellaan metsää kestävän kehityksen mukaisesti ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta.

- Mitä me olisimme täällä Kuhmossa ilman metsiä. Täällä ymmärretään kestävän metsänhoidon ja puunjalostuksen periaatteet. Voimme yhtä aikaa harjoittaa metsätaloutta sekä käydä metsällä, marjassa ja kalastamassa. Ei metsien virkistyskäyttö ja suojelu ole ristiriidassa sen talouskäytön kanssa.

Kuhmon osuus koko Suomen metsätalouden tuotosta on seitsemän prosenttia. - Se merkitsee yli kahdeksaa miljoonaa euroa. Metsähallituksen panos Kuhmon luontopalveluihin on noin 85 tuhatta euroa. Mikäli täältä joudutaan purkamaan luontopolkujen pitkoksia ja samaan aikaan investoidaan Nuuksion kansallispuiston luontopolkuihin, tuntuu se epäreilulta.

- Olisi reilua kattaa Metsähallituksen luontopalvelujen korjausvelka suoraan valtion budjeteista. Onneksi metsäverotuksen palautusjärjestelmä kunnille on vielä olemassa. Tosin, sitä toivoisi kehittävän siten, että tuloutus olisi nykyistä suurempi.

- Suomi on maa, jossa asiat voidaan ratkaista toisin. Me tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa metsätalouden pariin. Kainuun ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että puu saadaan metsistä liikkeelle. Tähän tarvitaan metsäkoneenajajia, puutavarankuljettajia ja osaavaa työvoimaa jalostuksen ja puurakentamisen pariin, muistuttaa Määttä.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvatiedot: Kuhmolainen Niko Kemppainen
Kuvatiedot: Kuhmolainen Niko Kemppainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta ja sen uusista trendeistä. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi -sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye