Kaupunkilammet vaativat huolenpitoa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

Lammet ovat tärkeä osa kaupunkialueiden sinivihreää infrastruktuuria. Ne tarjoavat kaupunkilaisille monia ekosysteemipalveluita, kuten virkistystä ja tukea luonnon monimuotoisuudelle. Virkistystoiminnan ja luonnon monimuotoisuuden tukemisen välillä voi kuitenkin olla ristiriita. Esimerkiksi virkistystarkoituksessa lampiin tuodut kalat voivat vähentää vedessä elävien selkärangattomien monimuotoisuutta, mikä puolestaan saattaa rajoittaa kaupunkilampien arvoa vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Helsingin yliopistossa toimiva tutkimusryhmä selvitti, miten vesikasvien avulla voidaan edistää vedessä elävien selkärangattomien ja niitä saalistavien kalalajien yhteiseloa kaupunkilammissa.
Sarakasvit ja muut rannan vesikasvilajit voivat lisätä sukeltajakuoriaisten esiintymistä lammissa. Sukeltajakuoriaiset kertovat lampien monimuotoisuudesta, ja niiden tarve suojapaikkoina käytettäville kasveille kasvaa, kun samassa lammessa on niitä saalistavia kaloja. Kalalammissa esiintyy sukeltajakuoriaisia, kun noin 40 % lammen reunoista on rannan kasvien, kuten sarojen ja osmankäämien peitossa.
Vertailun vuoksi kalattomissa lammissa esiintyy sukeltajakuoriaisia hyvin todennäköisesti jo silloin, kun reunoista arviolta 30 % on kasvillisuuden peitossa. Tämä johtuu siitä, että sukeltajakuoriaisten saalistusriski on pienempi lammissa, joissa ei ole kaloja.
– Kaupunkilammista vesikasveja kuitenkin toisinaan poistetaan siistimistarkoituksessa, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta se ei ole kovin hyvä asia, sillä vedessä elävät selkärangattomat tarvitsevat kasveja erilaisiin tarkoituksiin, kuten petoeläimiltä suojautumiseen, sanoo tutkija ja artikkelin yhteyskirjoittaja Wenfei Liao Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Mitä enemmän vesikasvillisuutta, sen parempi? Ei välttämättä!
Sukeltajakuoriaisilla on erilaisia tarpeita eri mittakaavoissa rannan kasveille. Lammen mittakaavassa sukeltajakuoriaisten esiintymisen ja kasvipeitteen välillä on positiivinen riippuvuussuhde.
Tutkiessaan sukeltajakuoriaisten monimuotoisuutta 1x1 metrin kokoisissa lampien mikroelinympäristöissä tutkijat havaitsivat kuitenkin erilaisia malleja: Tulosten mukaan rannan kasvipeitteen vaikutus sukeltajakuoriaisten monimuotoisuuteen vaihtelee mikroelinympäristöjen asteikolla sen mukaan, onko lammessa kaloja vai ei. Mitä runsaampi kasvillisuus kalalammen mikroelinympäristössä on, sitä enemmän siellä on sukeltajakuoriaislajeja ja -yksilöitä. Kalattomissa lammissa sukeltajakuoriaisten monimuotoisuus ei kuitenkaan korreloinut rannan kasvipeitteen kanssa. Toisin sanoen kasvillisuuden peittämissä ja kasvittomissa kohdissa saattaa olla yhtä monta sukeltajakuoriaislajia. Tämä johtuu siitä, että kun kaloja ei ole, sukeltajakuoriaisten saalistusriski on pieni, ja ne voivat etsiä ravintoa sekä kasvien peittämistä että paljaista kohdista.
̶ Kaupunkilaisten kannattaa aloittaa vesihyönteisten tarkkaileminen ja kaupunkiluotoon tutustuminen kaupunkilampien kasvillisuuden peittämissä kohdissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jotkin hyönteiset, kuten joidenkin vesiperhoslajien toukat, saattavat suosia avovettä. Siksi vesielinympäristöjä hoidettaessa kannattaakin ylläpitää sekä kasvillisuuden peittämiä että kasvittomia mikroelinympäristöjä, jotta elinympäristöt pysyvät heterogeenisinä. Näin varmistetaan, että kaupunkilammet vastaavat erilaisten vesihyönteisten tarpeisiin ja tukevat vesiluonnon laajaa monimuotoisuutta, Liao toteaa.
Yhteyshenkilöt
Wenfei Liao, wenfei.liao@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme