Kävely talvipakkasessa kuormittaa sepelvaltimotautipotilaan sydäntä
Säännöllinen liikunta on keskeistä sepelvaltimotautipotilaiden sydänkuntoutuksessa ympärivuotisesti, myös kylmänä vuodenaikana. Kuitenkin kylmään ympäristöön liittyy sepelvaltimotautipotilailla rintakipuoireita ja rytmihäiriöitä, sekä väestötasolla kohonnut riski sydän- ja verisuonisairastavuudelle. Lisäksi tiedetään, että kylmä ja liikunta kumpikin erikseen kuormittavat verenkiertoelimistöä, mutta näiden yhteisvaikutuksia tunnetaan heikosti.
Kylmän lämpötilan ja suositusten mukaisen kohtuutasoisen pitkäkestoisen liikunnan yhteisvaikutusten tunteminen on tärkeää turvallisen ympärivuotisen liikunnan ohjaukseen sepelvaltimotautipotilaille, joiden sydänlihaksen hapensaanti on heikentynyt ja riski verisuonitapahtumille kohonnut. Tutkimus arvioi, vaikuttaako kylmä ympäristö sydämen työmäärään ja sydänlihaksen hapensaantiin reippaan kävelyn aikana.
Tutkimukseen osallistui 16 Oulussa tai sen lähialueella asuvaa sydäninfarktin sairastanutta keskimäärin 60-vuotiasta miestä. Kukin heistä osallistui laboratoriossa satunnaisessa järjestyksessä joko lepo- tai liikuntasuoritukseen (kävely), jotka toteutettiin joko kylmässä (-15°C talvivaatetus) tai huonelämpötilassa (22°C, kevyt vaatetus). Tutkittavien verenpainetta, sykettä ja sydänsähkökäyrää mitattiin testien ajan.
Tutkimus osoitti, että sydämen työmäärä oli 17 % korkeampi kylmässä liikkuessa verrattuna huonelämpötilaan. Tästä huolimatta kylmässä ei huomattu sydämen hapenpuutteesta kertovia muutoksia sydänsähkökäyrässä. Verenpaine palautui liikunnan jälkeen samalla tavoin kylmässä ja huonelämpötilassa.
Havainnot tukevat ympärivuotista terveyttä edistävää liikuntaaa myös ilmastoissa, joissa toistuvasti altistutaan kylmille olosuhteille. Tulokset ovat sovellettavissa vakaata sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin. Jatkossa tutkimuksessa selvitetään, kuinka ylävartaloliikunta, joka jäljittelee esimerkiksi talvista lumenluontia, vaikuttaa sydämen ja verisuoniston toimintaan sepelvaltimotautia sairastavilla. Huomioiden tunnetut kylmän ilman sydän- ja verisuoniperäiset terveyshaitat, tutkijat ehdottavat lisäselvityksiä myös henkilöillä, joiden sepelvaltimotauti voi olla vaikeampiasteinen, joilla on samanaikaisia muita kroonisia sairauksia, tai jotka käyttävät erilaista lääkitystä. Tuotettu tutkimustieto voi olla hyödyllistä terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille sepelvaltimotautia sairastavien turvallisen talviaikaisen liikunnan ohjaukseen ja täten edistää sydänpotilaiden terveyttä ja toimintakykyä.
Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtamassa hankkeessa, jota tukee Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa American Journal of Physiology: Regulatory, Integrative and Comparative Physiology –lehdessä lokakuussa 2018. (Valtonen RIP ym. Cardiovascular responses to cold and submaximal exercise in patients with coronary artery disease. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol. 2018 Oct 1;315(4):R768-R776.)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkimuksen johtaja, dosentti Tiina Ikäheimo, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH), Oulun yliopisto, tiina.ikaheimo(at)oulu.fi, puh. 040 5422 968
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa25.4.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Oulun yliopistossa tehtiin viime vuonna 51 keksintöä – maailman henkisen omaisuuden päivää vietetään perjantaina 26.4.24.4.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Viime vuonna Oulun yliopisto lähti patentoimaan seitsemää keksintöä.
Alaselkäkipuun liittyvää terveyspalvelujen käyttöä ja sairauspoissaoloja voidaan vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla24.4.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Alaselkäkipupotilaiden toipumista voidaan nopeuttaa, lääkärikäyntejä ja kuvantamistutkimuksia vähentää sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaolopäiviä minimoida luokitteluun perustuvalla hoitomallilla, uusi tutkimus osoittaa. Luokitteluun perustuvassa hoidossa potilaat huomioidaan yksilöllisesti ja terveydenhuollon resursseja kohdennetaan eniten hoitoa tarvitseville.
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4. – tiedotusvälineet tervetulleita tapaamaan johtoryhmän jäseniä17.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme