Helsingin yliopisto

Käytetyllä tavaralla keskiluokka tavoittelee parempaa yhteiskuntaa

Jaa

Jakamisen merkitys taloudelle on kasvussa ja menestyksekkäät jakamistalouden palvelut liittyvät kuluttajia kiinnostaviin mahdollisuuksiin kuten omistamisesta luopumiseen, ihmisten keskinäiseen toimintaan sekä kestävään kulutukseen.

Suomessa erityisesti hyvinvoiva keskiluokka on innostunut jakamistalouden palveluista, joita kuluttajat luovat ja jakavat aktiivisesti toistensa kanssa. Erilaiset sosiaalisen median kierrätysryhmät ja lähipalvelut ovat osa keskiluokan paremman maailman tavoittelua ja aktivismia yhteiskunnan uudistamiseksi, ilmenee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksestä.

Taustalla vaikuttavat digitalisaatio ja pyrkimys ekologiseen elämäntapaan, joiden yhdistelmä kiinnostaa kuluttajia tässä ajassa.  Enää käytetyn tavaran ostaminen ei leimaa ihmistä köyhäksi, vaan kirpputoreista on tullut paikkoja tehdä löytöjä sekä kohdata samanmielisiä ekologisen ja taloudellisesti kestävän kulutuksen tavoittelijoita.

- Talouden reiluus ja yhteiskunnan parantaminen sekä mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin kiinnostaa suomalaisia. Vertaiskauppa on kasvanut merkittäväksi talouden ilmiöksi ja muuttanut markkinoita, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Päivi Timonen sanoo.

Kapitalistiseen ansaintaan perustuvat palvelut eivät ole haastaneet markkinoita samalla tavoin, vaan esimerkiksi jakamiseen perustuvissa majoitus- ja rahoituspalveluissa kuluttajat ovat kiinnostuneita palveluvalikoiman laajenemisesta sekä aiempaa edullisemmista palveluista.

- Käytetyn tavaran kauppa on merkittävä keino edistää kestävää kulutusta, Timonen toteaa.


Julkisen sektorin pitäisi osallistua enemmän

Osin jakamistalous on lahjataloutta, jossa avunanto perustuu vapaaehtoisuudelle. Avunannon verkostot ovat usein sukulaisten, ystävien ja naapurien välistä vaihtoa, ja erityisesti lapsiperheiden yhteisöllistä auttamista.

Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia, että kaikki voivat hyötyä jaetusta avusta.

- Valtion ja kuntien kannattaisi osallistua jakamistalouden kehittämiseen ja palveluiden tarjontaan. Ne voisivat esimerkiksi koordinoida ja verkostoida paikallisia palvelualustoja tai ohjata ihmisiä niiden käyttäjiksi. Tällä hetkellä on merkkejä siitä, että vapaaehtoinen apu ja verkostot kasautuvat hyväosaisemmille, professori Henrietta Grönlund katsoo.

Ohjauksen ulotettava lonkeronsa yli sektorirajojen

Arvioissaan jakamistalouden kehityksestä Suomessa Helsingin yliopiston tutkijat suosittavat, että on tärkeä tunnistaa jakamistalouden monenlaiset toimintamallit, kun valmistellaan toiminnan sääntelyä ja tukea.

- Jakamistalouden ohjauksen on ylitettävä hallinnon sektorirajat ja sen on ulotuttava elinkeinopolitiikasta kaupunki- ja sosiaalipolitiikkaan, korostaa yliopistotutkija Pasi Mäenpää.

- Verotuksessa jakamistaloutta tulee lähestyä uudenlaisena taloutena. Esimerkiksi aikapankeissa vaihdettavien palvelujen ei tulisi olla veronalaisia vaan ihmisiä tulisi kannustaa huolehtimaan toisistaan, Mäenpää jatkaa.

Tutkijoiden arviot perustuvat Tilastokeskuksen syksyllä 2019 keräämään kyselyyn, jossa selvitettiin kotitalouksien jakamistalouden palvelujen käyttöä. Kysely oli kotitalouskohtainen ja perustui satunnaisotantaan koko Suomen 18-65 vuotiaasta väestöstä ja vastaajia oli 1343.


Julkaisu:

Kuluttajat ja kansalaiset jakamistaloudessa – tutkijapuheenvuoroja jakamistalouden kehityksestä. Työ- ja elinkeinoministeriö. Oppaat ja julkaisut 2020:3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-581-2

Lisätietoja:

tutkimusjohtaja Päivi Timonen, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus, puh. 050 3433138, paivi.timonen@helsinki.fi

professori Henrietta Grönlund, Helsingin yliopisto, puh. 050 3148772, henrietta.gronlund@helsinki.fi

yliopistotutkija Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, puh. 050 353 9078, pasi.maenpaa@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Wilma-palautteella yhteys oppimiseen ja hyvinvointiin30.11.2020 11:03:48 EETTiedote

Opettaja voi antaa palautetta oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä tunnilla Wilma-järjestelmän avulla. Sanna Oinaan väitöstutkimuksen mukaan Wilma-merkinnöillä on yhteys oppilaan oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan osa oppilaista ilahtui Wilma-palautteesta, toisaalta osa koki turhautumista jäädessään ilman palautemerkintöjä. Tutkimus osoittaa, että tukeutuminen Wilma-palautteeseen voi ohjata oppilaan huomion oppitunnilla käyttäytymiseen oppimisen sijaan.

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme