Kehityspoliittinen toimikunta: Koronavirus uhkaa nostaa humanitaarisen avun tarpeen ennätyskorkealle

”Maailmalla ei ole varaa siihen, että Afrikan maiden kehityspyrkimykset kääntyvät humanitaariseksi kriisiksi. Eurooppakaan ei ole turvassa, jos lähialueemme suistuvat kriisiin tai virus lähtee leviämään uudelleen. Siksi epidemia on saatava hallintaan kaikkialla”, Kehityspoliittinen toimikunta korostaa.

KPT:n mielestä Suomenkin tulee varautua siihen, että humanitaarisen avun tarve eri puolilla maailmaa nousee selvästi. Ennakoinnilla voidaan kuitenkin pelastaa paljon. Suomen kannattaa viipymättä luoda koronakriisiin humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhantyön rajat ylittävä lähestymistapa, jossa tuetaan erityisesti köyhien maiden kykyä varautua ja vastata epidemiaan sekä palautua siitä.

KPT varoittaa, että koronaviruksen leviäminen voi myös pahentaa jo olemassa olevia humanitaarisia kriisejä. Siksi tukea nykyisille kriisialueille ei voi nyt vähentää.

”On tärkeää, että Suomi jatkaa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja pitää jo aiemmat humanitaariset operaatiot käynnissä. Lisäksi Suomen ja kansainvälisen yhteisön on varauduttava samanaikaisesti uusiin humanitaarisiin katastrofeihin, kun koronavirus leviää”, KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu korostaa.

Hopsun mielestä Suomen tulee esimerkiksi vastata YK:n hätäapupyyntöön ja tukea YK:n globaalia humanitaarisen avun suunnitelmaa. ”Humanitaarisen avun kasvava tarve edellyttää rahoituksen lisäämistä ja joustavuutta. Lisäystä ei tule kuitenkaan ottaa pääsääntöisesti muusta, pidemmän aikavälin tavoitteita edistävästä kehitysrahoituksesta. Varojen kanavoiminen koronakriisiin ei saa myöskään lisätä inhimillistä kärsimystä jo olemassa olevissa kriiseissä tai tulevissa katastrofeissa”, Hopsu toteaa.

KPT:n mielestä on erittäin tärkeää, että Suomi on mukana myös YK-järjestöjen välisessä Covid–19 –rahastossa, jolla pyritään muun muassa vastaamaan akuuttiin terveyskriisiin ja edistetään yhteiskunnan ja talouden elpymistä.

Kriisi vaikeuttaa kestävien kehitysten tavoitteiden saavuttamista useassa Afrikan maassa. Massiivisten terveys- ja talousvaikutusten lisäksi, epidemia ja viruksen varautumistoimet katkaisevat esimerkiksi koulupolkuja ja heikentävät jo ennestään heikkoja toimeentulomahdollisuuksia. Kriisitilanne lisää myös eri tavoin sukupuolten epätasa-arvoa ja yhteiskunnallista epävakautta.

KPT muistuttaa, että akuutista kriisistä huolimatta Suomen kehityspolitiikassa on säilytettävä pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ote. Nykyiset pitkän aikavälin painopisteet ovat tärkeitä kriisin aikana ja sen jälkeen. Niitä ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, kehitysmaiden talouden vahvistaminen ja työpaikat, koulutus, toimivat yhteiskunnat ja demokratia sekä ilmastonmuutos ja luonnonvarat.  ”YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet antavat Suomen toimille suunnan myös tulevaisuudessa”, Hopsu muistuttaa.

KPT:n analyysi koronakriisin vaikutuksista on luettavissa: https://www.kehityspoliittinentoimikunta.fi

Lisätietoja:

• KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, inka.hopsu@eduskunta.fi
  
• KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, marikki.stocchetti@formin.fi

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja arvioiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.